Mitä mieltä olet ihmisistä joilla on aina siistiä?

Ajattelen että heillä on homma hanskassa ja asiat kunnossa.

Minusta sotkuinen koti kertoo jonkinlaisesta elämänhallinnan ongelmasta.

Normaalia pallinaamaa kurinalaisempia ja älykkäämpiä henkilöitä. Sotkuinen huone = sotkuiset aivot.

Ihmisillä joilla ei ole tippaakaan luovuutta tai vaatimuksia elämässä on aina siistiä. Sen rötin kanssa heiluminen on helpoin tapa päteä.

Todellakin ei elämää.

Vierailija kirjoitti:

Normaalia pallinaamaa kurinalaisempia ja älykkäämpiä henkilöitä. Sotkuinen huone = sotkuiset aivot.

https://www.sott.net/article/314865-Cluttered-desk-is-a-sign-of-a-clutt…

Hulluna siivoavat ja järjestelevät siivoavat sekaisin olevaa pääkoppaansa.

Yrittävät korjata lapsuustraumojaan siivoamisella ja järjestelyllä.

Onnellinen lapsuus = minä - viis veisaan, onko likaiset sukat lattialla ja tavarat hujan hajan.

Soriii

Meillä kaksi aikuista, lapset 4v ja 8v. Ja 90% ajasta koti hyvin siisti. Joskus saattaa olla kiireessä pari astiaa lavuaarissa tai kuivat vaatteet odottaa isossa kassissa kaappeihin viikkaamista.

Minä viihdyn siistissä ympäristössä. Omassa kodissa rutiinit ja siisteyden ylläpito on todella helppoa. Kaikki osallistuu ja lapsetkin osaavat jo tavaroiden paikat. Kun ei ole kaaosta ympärillä jää aikaa monelle muulle asialle.

Olen aina ollut tällainen siitä asti, kun omaan kotiin muutin. Eikä tilanne muuttunut lasten jälkeenkään. Toki lasten myötä on esimerkiksi tavarankierto kotiin päin ja kodista pois lisääntynyt. Pienet vaatteet jne. laitetaan kiertoon muutaman kerran vuodessa jne. En ymmärrä lapsiperheitä, joissa säästellään jokainen vaate jne. etenkin jos ei ole tiedossa seuraavaa käyttäjää. Toisaalta ei siinäkään järkeä ole, että ne pinnasängyt ja muut laitetaan kiertoon jos on tiedossa, että lapsia saattaa lisää vielä tulla.

Minusta siisti koti osoittaa, että homma todellakin hallussa ja että ihminen arvostaa omaa tilaa ja huolehtii omista omaisuudestaan.

Olen aidosti kateellinen. Ainoat ihmiset joita kadehdin. Näen kyllä mikä hinta sillä on, en tunne yhtään kivaa ja rentoa siistin kodin omistajaa. Mutta kadehdin siis erittäin positiivisella tavalla.

Jos olen esim. kylässä sellaisten ihmsten luona, miten aina, pitäisikö sittenkin ottaa siivoja, kun siisti koti on niin ihana. Mutten ole vielä ottanut.

Vierailija kirjoitti:

Normaalia pallinaamaa kurinalaisempia ja älykkäämpiä henkilöitä. Sotkuinen huone = sotkuiset aivot.

"If a cluttered desk is a sign of a cluttered mind, of what, then, is an empty desk a sign?"

Albert Einstein

Ovat ihmisiä jotka ovat oivaltaneet että  kun tavarat laittaa takas paikalleen käytön jälkeen, ei   sotkua synny. Perussiistin kämpän imurointi ja moppaus vie  tunnin viikossa. Lopun ajan voikin käyttää sitten vaikka lukemiseen.

Aina se siisti koti on ajankäytöllisesti jostakin pois. Mutta elämä on valintoja, enkä aio arvostella toisten ihmisten valintoja. Olenhan itsekin juuri nyt av:lla.

-Kolmen alle kouluikäisen äiti.

Tunnen yhden ihan siivoushullun. Sinänsä herttainen mutta ihmisenä jotenkin kireä ja suorittava. Kesken kyläilynkin hyppelee pikaimuroimaan. Ei osaa rentoutua ja pälyilee hermostuneesti. Miehensä ei tee lainkaan kotitöitä joten hänellä on valtava työmäärä. Itse stressaan tosi paljon jos on esim.vieraita tulossa ja pitäisi olla puts plank. Tiuskin tai palan halusta tiuskia kaikille. Ei olisi mun juttu joka päivä pyrkiä täydelliseen siisteyteen. Joskus hemmottelen itseäni että en jonain päivänä siivoa yhtään.Aikansa voi käyttää paljon mielenkiintoisemmin.

Että heidän elämänsä täytyy olla toooooooodella tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Normaalia pallinaamaa kurinalaisempia ja älykkäämpiä henkilöitä. Sotkuinen huone = sotkuiset aivot.

Älykkyydestä en tiedä, tutkimukset taitavat väittää, että sotkuiset selviytyvät hivenen paremmin päättelykykyä vaativista tehtävistä. Ja onhan se elämä alituista päättelyä, että missäs mun avaimet on...

Mutta se on ainakin ihan tosi, että jokainen sotkuinen johtaja tarvitsee siistin assistentin, joka pitää kalenterin kunnossa ja vielä nauttii siitä.

Minusta perussiisteys on merkki tunnollisuudesta ja järkevyydestä. Lian tai hirvittävän sotkun keskellä eläminen on terveyshaitta ja haitta järkevälle toiminnalle. Tavaroiden etsimiseen ja käyttöönottoon menee enemmän aikaa kuin kohtuullisen siivon ylläpitoon! Kuvitelkaa vaikkapa sitä kaaoslähtöä, kun pitää ehtiä töihin ja etsii haisevien vaatevuorien alta puhdasta ja edes jotenkuten rypytöntä ja yhteensopivaa asua ylleen...

Mutta sitten toki on olemassa myös toinen ääripää eli neuroottiset siisteysintoilijat. Jokin raja sille, miten paljon elämässä kannattaa uhrata siivoamiselle. Ja jos lapsia kieltelee koko ajan leikistä ja askartelemisesta, ettei vaaaaaan tule sotkua, sekin on jo haitta luovuuden kehittymiselle.

Joten kultainen keskitie lienee paras tässäkin.

Se sitten on toinen juttu, jos jollain on oikein siisti koti. Ehkä hän on vain siivonnut vierailua varten? Jos näet kodin tahrattomuuden muissa oloissa kuin vierailun yhteydessä, se ko kertoo enemmän sen normitilasta.

Ajattelen ehkä, että hänellä nyt vaan on aikaa pitää koti tip top ja ehkä kodissa ei asu kuin aikuisia, jotka osaavat siivota jälkensä. Lapsiperheen tahraton koti on jo vähän epäilyttävä (vrt. tuo mitä sanoin neuroottisesta siivoamisesta ja lasten tekemisen rajoituksista).

Mutta eo, sotkut eivät kerro luovuudesta tai täydellinen siivo älykkyydestä. Enemmän siivolla on tekemistä elämänhallinnan ja järkevyyden kanssa, kenties mielenterveyden.

Olen itse no-life vanhapiika, ja elän sotkussa. Olisi kiva elää siistissä kodissa, mutta en ole kuitenkaan kiinnostunut siivoamaan. Että minä en ainakaan kuvittele, että siisteillä ihmisillä olisi jotenkin vähemmän jännitystä elämässä kuin minulla. Taidan vain olla laiskempi kuin he.

Vierailija kirjoitti:

Ovat ihmisiä jotka ovat oivaltaneet että  kun tavarat laittaa takas paikalleen käytön jälkeen, ei   sotkua synny. Perussiistin kämpän imurointi ja moppaus vie  tunnin viikossa. Lopun ajan voikin käyttää sitten vaikka lukemiseen.

Itse pienten lasten kotiäitinä en voi oikein mitenkään eläytyä tähän tilanteeseen. Mutta itse olen lapseni halunnut, eikä sotku minua niin kovasti haittaa, että kulkisin elämäni halki siivoten.

- Se kolmen äiti.

Ihme oletus, että normaali siisteys vaatisi jotain siisteyshulluutta tai koko ajan siivoamista. Ei vaadi!

Meillä on koti aina siisti, ja näin se onnistuu:

-tavaraa ei ole liikaa

-tavaroilla on oma paikka

-tavarat laitetaan käytön / leikin jälkeen paikoilleen

-keittiö siistitään syömisen jälkeen, astiat suoraan koneeseen

-kerran viikossa mies siivoaa lattiat, minä WC:t & tasot - kesto noin 45 min

Minulla on siisti koti. Olen järjestelmällinen, ja jos tarvitsen jotain niin laitan sen heti käytön jälkeen takaisin. Roskat menee aina roskikseen eikä pöydille pyörimään. Käytetyillä vaatteilla on oma korinsa minne pistän ne. Imuroin kerran viikossa, ja pölyt pyyhin pari kertaa kuukaudessa. Ei siihen paljoa vaadita että koti näyttää siistiltä.

Puhdas koti on ihana, oli se kenen tahansa. Huusholli voi näyttää päällisin puolin "siistiltä", mutta voi samaan aikaan olla likainen.

Muistaakseni oma lapsuudenkotini ei ollut aina ihan viimeisen päälle siisti, mutta nyt kun me lapset olemme muuttaneet sieltä pois, vanhempieni koti on hyvin siisti tiptop.