Lapsia kuskaillaan kuin valtiovieraita nykyään, ovelta ovelle

Juuri näin. Mun mielestä koulunkäyntiin kuuluu myös se, että lapsi omatoimisesti menee sinne kouluun ajoissa, ja tulee sieltä itse kotiin. Se on minusta yksi osa sitä kasvatusta siinä, ei pelkästään se tunnilla istuminen. Mutta useilta lapsilta jää se oppimatta kokonaan, kun vanhemmat huolehtivat pilttinsä autolla kouluun ihan ysiluokalle asti. Tunnen tällasen äitin. Lapsella puhkesikin jo sokeritauti.  Ei liiku vapaa-aikanakaan. Kuskaus loppui vasta kun sai mopoauton. 

Järjettömiä on nämä joidenkin koulujen pyöräilykiellot eka- ja tokaluokkalaisile. Esim. täällä on pyörätieyhteys 95 %:lla ja muutenkin vilkasliikenteiset tiet puuttuvat täysin, silti ei saa tulla pyörllä. Jalan kestään sen verran kauan että mieluummin mennään sitten bussilla. Ymmärrän että suurten kaupunkien keskustakouluissa tuo on ihan järkevä sääntö mutta kun se on levinnyt maaseudullekin ja rauhallisiin lähiöihin.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Mun mielestä koulunkäyntiin kuuluu myös se, että lapsi omatoimisesti menee sinne kouluun ajoissa, ja tulee sieltä itse kotiin. Se on minusta yksi osa sitä kasvatusta siinä, ei pelkästään se tunnilla istuminen. Mutta useilta lapsilta jää se oppimatta kokonaan, kun vanhemmat huolehtivat pilttinsä autolla kouluun ihan ysiluokalle asti. Tunnen tällasen äitin. Lapsella puhkesikin jo sokeritauti.  Ei liiku vapaa-aikanakaan. Kuskaus loppui vasta kun sai mopoauton. 

Jos on noin nuori niin varmaankin 1-tyypin diabetes johon ei elintavat vaikuta.

Komppaan näitä mielipiteitä. Katsellut sivusta, kun avokkini kuljettaa prinssiä ja prinsessaa (eivät minun kakaroita) joka puolelle joka puolelta. Nykyajan kakarat mitään jaksa, saatika viitsi.

Koulumatka on lyhyt, mutta tuossa maantienlaidalla ei ole piennarta. En tosiaan päästänyt yksinään kulkemaan pyörällä ennenkuin 3.-luokalla ja vieläkin pimeään aikaan menee aamulla bussilla tai vien jos aikataulut osuu yhteen. Eka-tokalla olikin ip-kerhossa, josta haettiin töistä tullessa.

Lähimmät harrastukset 10km, mieluisat lajit 23km...kai tuossa koululla joku 4H-kerho olis, evvk.

Koti on koti, lapsi on harratuskuljetusikäinen vain 10-15 vuotta, eli käytännössä pienen ajan siitä kun me vanhemmat tässä asutaan.

Vierailija kirjoitti:

Järjettömiä on nämä joidenkin koulujen pyöräilykiellot eka- ja tokaluokkalaisile. Esim. täällä on pyörätieyhteys 95 %:lla ja muutenkin vilkasliikenteiset tiet puuttuvat täysin, silti ei saa tulla pyörllä. Jalan kestään sen verran kauan että mieluummin mennään sitten bussilla. Ymmärrän että suurten kaupunkien keskustakouluissa tuo on ihan järkevä sääntö mutta kun se on levinnyt maaseudullekin ja rauhallisiin lähiöihin.

Tuntuupa omituiselta, mitä järkeä tossa on. Miksei lapset saa pyörällä polkea kouluun, huhhuh.

Suoraansanoen vähän sairasta.

Vierailija kirjoitti:

kouluun, jopa liikuntaharrastuksiin, eikö järki sano että liikuntaa saisi jo siinä kun liikkuisi itse sinne minne on menossa.

Ymmärrän poikkeustilanteet, mutta että jatkuvasti. Mikä nykyajan kermapersevanhempia vaivaa.

Meillä ei ole autoa, lapset päässeet aina kouluun jalan tai pyörällä, sekä myös harrastuksiin. Miksi lapsenne harrastaa sellasta, mihin se ei itse kykene menemään. Täytyy kyllä olla vanhemmalla vikaa päässä, jos tekee itsestään hovikuljettajan. Sitten ihmetellään kun lapset ei liiku, tavallinen hyötyliikunta on vanhempien toimesta otettu pois kokonaan. Tilalle sitten joku kallis "hieno" liikuntaharrastus tai mieluummin vielä useampi, jonne kyyditys joka ainoa kerta.

Voi tätä jalattomien lasten aikaa.

Ja lisäksi myös ihmetellään ettei ole aikaa mihinkään, vaikka illat ajellaan edestakaisin muksujen taksikuskina. Tosin kuluuhan se elämä noinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Mun mielestä koulunkäyntiin kuuluu myös se, että lapsi omatoimisesti menee sinne kouluun ajoissa, ja tulee sieltä itse kotiin. Se on minusta yksi osa sitä kasvatusta siinä, ei pelkästään se tunnilla istuminen. Mutta useilta lapsilta jää se oppimatta kokonaan, kun vanhemmat huolehtivat pilttinsä autolla kouluun ihan ysiluokalle asti. Tunnen tällasen äitin. Lapsella puhkesikin jo sokeritauti.  Ei liiku vapaa-aikanakaan. Kuskaus loppui vasta kun sai mopoauton. 

Jos on noin nuori niin varmaankin 1-tyypin diabetes johon ei elintavat vaikuta.

Ei vaan se 2.

Enkä ihmettele niillä elintavoilla ja ruokatottumuksilla, limsaa litroittain ja ruoka-annokset laitettu kuin rekkamiehelle vauvasta asti,

päälle tämä ettei sen ole tarvinnut liikkua metriäkään, aina kuskattu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kouluun, jopa liikuntaharrastuksiin, eikö järki sano että liikuntaa saisi jo siinä kun liikkuisi itse sinne minne on menossa.

Ymmärrän poikkeustilanteet, mutta että jatkuvasti. Mikä nykyajan kermapersevanhempia vaivaa.

Meillä ei ole autoa, lapset päässeet aina kouluun jalan tai pyörällä, sekä myös harrastuksiin. Miksi lapsenne harrastaa sellasta, mihin se ei itse kykene menemään. Täytyy kyllä olla vanhemmalla vikaa päässä, jos tekee itsestään hovikuljettajan. Sitten ihmetellään kun lapset ei liiku, tavallinen hyötyliikunta on vanhempien toimesta otettu pois kokonaan. Tilalle sitten joku kallis "hieno" liikuntaharrastus tai mieluummin vielä useampi, jonne kyyditys joka ainoa kerta.

Voi tätä jalattomien lasten aikaa.

Ja lisäksi myös ihmetellään ettei ole aikaa mihinkään, vaikka illat ajellaan edestakaisin muksujen taksikuskina. Tosin kuluuhan se elämä noinkin.

Niinpä. On vissiin hienoa kun on aina kiire ja saa valittaa sitä tutuille. Tuntee itsensä menestyjäksi. Jotain sellasta ihmeellistä siinä on. Kuka normaali ihminen ja äiti/isä jaksaa tollasta sirkusta viikosta ja vuodesta toiseen, kun ei mikään pakko. Kyllä ne kuskaajat on sitä porukkaa joka jotenkin yrittää päteä, on vähän vanhemmuus hukassa niin ajattelevat että kun prinssejä ja prinsessoja kuskailee kaikki päivät, on valiovanhempi kuin suoraan jostain katalogista.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Mun mielestä koulunkäyntiin kuuluu myös se, että lapsi omatoimisesti menee sinne kouluun ajoissa, ja tulee sieltä itse kotiin. Se on minusta yksi osa sitä kasvatusta siinä, ei pelkästään se tunnilla istuminen. Mutta useilta lapsilta jää se oppimatta kokonaan, kun vanhemmat huolehtivat pilttinsä autolla kouluun ihan ysiluokalle asti. Tunnen tällasen äitin. Lapsella puhkesikin jo sokeritauti.  Ei liiku vapaa-aikanakaan. Kuskaus loppui vasta kun sai mopoauton. 

Mitenhän tollaset lapset isonakaan pääsevät itse minnekään. Ai niin, mopoautolla tai omalla autolla.. tosin aina vähän myöhässä ja huomioimatta jalankulkijoita ja muita tiellä liikkujia. Tuskin edes tietävät että liikenteessä on muitakin kuin autoja. Sellasia olioita joilla on jalat.

Niin samaa mieltä! Asun pienellä paikkakunnalla jossa suurimmalla osalla ei ole pitkä matka kouluun. Niin vaan kuskataan autolla ja sitten ihmetellään kun koulujen lähistöllä on ruuhkia ja saa pelätä että joku jää auton alle.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Mun mielestä koulunkäyntiin kuuluu myös se, että lapsi omatoimisesti menee sinne kouluun ajoissa, ja tulee sieltä itse kotiin. Se on minusta yksi osa sitä kasvatusta siinä, ei pelkästään se tunnilla istuminen. Mutta useilta lapsilta jää se oppimatta kokonaan, kun vanhemmat huolehtivat pilttinsä autolla kouluun ihan ysiluokalle asti. Tunnen tällasen äitin. Lapsella puhkesikin jo sokeritauti.  Ei liiku vapaa-aikanakaan. Kuskaus loppui vasta kun sai mopoauton. 

Nimenomaan. Siinähän sitä vastuullisuutta ja ehtimistä opetellaan, että suoriudutaan sinne itte tiettyyn aikaan. 

Meillä on poika harrastanut jääkiekkoa ja on ollut pakko kuskata harrastukseen. Olen antanut hänen harrastaa mitä haluaa. En ymmärrä, miksi paheksutaan jotain kallista harrastusta. Meillä on ollut varaa rahoittaa se ja myös varaa ja aikaa kuskata. Koulupäivät on pitkiä ja ennen reenejä olisi hyvä myös ehtiä syömään. Siinä harrastuksessa kun menee 3-4 tuntia illassa. Ja olemme hakeneet reenipäivinä koulusta, koska muuten ei ehtisi. Tiedän, että pojastani ei tule mitään huippujääkiekkoilijaa eikä hän edes halua. Haluaa opiskella itsellensä hyvän ammatin. Joo ja pärjää koulussa hyvin, keskiarvo 9,5. Mutta harrastuksena jääkiekko on mukava.  Ja poikani ei ole avuton, kyllä hän osaa ihan omin jaloinkin kävellä tai pyöräillä. Joten mitä se teille kateellisille kuuluu toisten elämä ja lasten kuskaaminen? Omista lapsistanne tulee hirveitä valittajia, mikäli tulevat vanhempiinsa

Vierailija kirjoitti:

Niin samaa mieltä! Asun pienellä paikkakunnalla jossa suurimmalla osalla ei ole pitkä matka kouluun. Niin vaan kuskataan autolla ja sitten ihmetellään kun koulujen lähistöllä on ruuhkia ja saa pelätä että joku jää auton alle.

Samoin, täälläkään ei kellään ole niin pitkä koulumatka ettei itse pääsis lapsi kouluun, niin kauheat ruuhkat on koulun alueella ja autojonot, ihme ettei ole vielä kukaan auton alle jääny. :(

Ne jotka asuu kaukana metsäkylillä, niille on koulutaksi.

Muiden lapset kyllä pääsis kouluun ihan omin jaloin kävellen tai polkemalla. 

On kyllä oudoksi mennyt touhu. Sillon kun ite kävin samaa koulua, siellä ei ollut kuin muutama opettajan auto parkissa. Nyt on pitänyt rakentaa erillisiä ramppeja ja kaikenmaailman parkkisysteemejä näiden hovikuljettajavanhempien koslien ja ruuhkien takia.

Äly hoi älä jätä.

Kuljetan liikuntaharrastuksiin seuraavista syistä:

- julkisilla kulkuaika 1h25min, autolla 25 minuuttia/suunta. Jos pyörällä lähtisi, matkaa olisi yli 30 km/suunta.

- (eri lapsella) koulu loppuu välillä 15 min ennen harrastuksen alkua, matka-aika julkisilla vähintään 25 min, autolla 10 min.

- kuljetan myös harrastukseen päin jos harjoitukset kestävät muutenkin esim. 4-5 tuntia (tavalliset+lisäharjoitukset) ja takana on jo koulupäivä.

Kuljetan lapsiani, koska he ovat minulle tärkeitä. Meillä on myös muuta elämää kuin koulu ja harrastukset, joten jos sitä loppuaikaa ei halua käyttää bussissa istumalla ja myöhästymällä joka paikasta, autokyyti on pakollinen. Jos nuorimmainen kulkisi bussilla, joutuisin lisäksi itse istumaan siellä bussissa myös, koska bussin vaihtoineen, harvoine vuoroväleineen, harrastuspaikan sijainnin vuoksi jne. hän ei voisi sinne yksin kulkea. Harrastukset eivät ole mitenkään "erikoisia" tai kaukana. Asumme pääkaupunkiseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Mun mielestä koulunkäyntiin kuuluu myös se, että lapsi omatoimisesti menee sinne kouluun ajoissa, ja tulee sieltä itse kotiin. Se on minusta yksi osa sitä kasvatusta siinä, ei pelkästään se tunnilla istuminen. Mutta useilta lapsilta jää se oppimatta kokonaan, kun vanhemmat huolehtivat pilttinsä autolla kouluun ihan ysiluokalle asti. Tunnen tällasen äitin. Lapsella puhkesikin jo sokeritauti.  Ei liiku vapaa-aikanakaan. Kuskaus loppui vasta kun sai mopoauton. 

Nimenomaan. Siinähän sitä vastuullisuutta ja ehtimistä opetellaan, että suoriudutaan sinne itte tiettyyn aikaan. 

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on poika harrastanut jääkiekkoa ja on ollut pakko kuskata harrastukseen. Olen antanut hänen harrastaa mitä haluaa. En ymmärrä, miksi paheksutaan jotain kallista harrastusta. Meillä on ollut varaa rahoittaa se ja myös varaa ja aikaa kuskata. Koulupäivät on pitkiä ja ennen reenejä olisi hyvä myös ehtiä syömään. Siinä harrastuksessa kun menee 3-4 tuntia illassa. Ja olemme hakeneet reenipäivinä koulusta, koska muuten ei ehtisi. Tiedän, että pojastani ei tule mitään huippujääkiekkoilijaa eikä hän edes halua. Haluaa opiskella itsellensä hyvän ammatin. Joo ja pärjää koulussa hyvin, keskiarvo 9,5. Mutta harrastuksena jääkiekko on mukava.  Ja poikani ei ole avuton, kyllä hän osaa ihan omin jaloinkin kävellä tai pyöräillä. Joten mitä se teille kateellisille kuuluu toisten elämä ja lasten kuskaaminen? Omista lapsistanne tulee hirveitä valittajia, mikäli tulevat vanhempiinsa

Hyvin sanottu.

Minkä ikäisistä puhut? Mun tyttö harrastanut naapurikaupungissa 3 vuotiaasta lähtien balettia. En nyt tiiä minkä ikäisenä sinne laittais yksin pyöräilee tai bussilla 🤔 kahdella bussilla pitäis mennä. On nyt 9v. Lisäks aloitti vuosi sitten rytmisen voimistelun omassa kaupungissa. Ajatteli ettei tarvitsis kuskaa, mutta nyt hällä kaikki välineet, pallo, vanne ym ni en oo keksinyt miten pääsis vanteen kanssa fillarilla harkkoihin. Oon varmaan sit luuseri vanhempi, joka estää lapsen liikuntaa. Jep.

Aika paljon jää näköjään aikaa taivastella muiden elämää, kun jättää kuskaamiset kuskaamatta. 😂

Seuraatko näitä ihmisiä 24/7 vai oletko vain päätellyt että kaikkialle kuskataan?

Vierailija kirjoitti:

Järjettömiä on nämä joidenkin koulujen pyöräilykiellot eka- ja tokaluokkalaisile. Esim. täällä on pyörätieyhteys 95 %:lla ja muutenkin vilkasliikenteiset tiet puuttuvat täysin, silti ei saa tulla pyörllä. Jalan kestään sen verran kauan että mieluummin mennään sitten bussilla. Ymmärrän että suurten kaupunkien keskustakouluissa tuo on ihan järkevä sääntö mutta kun se on levinnyt maaseudullekin ja rauhallisiin lähiöihin.

Koululla ei ole lain mukaan oikeutta kieltää lapsia pyöräilemästä kouluun. Tästä on myös oikeuden ennakkopäätös olemassa. Toisin sanoen vaikka koulu kutsuisi sitä kielloksi niin oikeasti se on vaan suositus.