Syökö kukaan enää kaneliässiä tai Hanna-tädin pikkuleipiä?
Osaan tehdä molempia tosi hyvin. Mutta kukaan ei tartte. Niitä on kiva leipoa. Myyjäisissäkään ei oikein mene. Itse tykkään, mutta en voi syödä kovin paljoa, kun en halua paisua palloksi.
Kommentit (12)
Oi, ne on mun lemppareita. En vain raaski konditoriasta ostaa, kun ovat niin kalliita enkä osaa itse tehdä.
Kaipa nuo on samaa perinnettä pullakranssien ja kampanisujen kanssa. Vanhemman väen sukukokoontumisiin niitä leivotaan kun "mummot tykkää", kukaan ei syö kun lääkäri kieltää makean. Nuoremmille ei ole tarpeeksi eksoottista. Mukavan konstailemattomia kahvileipiähän nuo ovat, ehkä nekin aikanaan kokevat uuden nousun, kun ihmiset kyllästyvät karpaloihin ja suklaahippuihin.
Noi ei ole mun lemppareita, mutta olen saanut myös tosihyvä ässiä joskus. Mutta lusikkaleivät! Entinen anoppi leipoi niit ja ne oli hyviä! Vähän hidasta sen lusikan kanssa turaaminen on, mutta maku on kyllä mainio. Satuin vuosia sitten huomaamaan Stokkan Herkussa niitä, siellä keksihyllyssä. Ja olin innoissani, että viimeinkin näitä löytyy! Mutta ei...ei ne olleet sellaisia kuin piti.
Söisin vaikka kuinka paljon mutta kun lihon. Kunnon voilla leivottuja, nam! Ja englantilaiset shortbread-pikkuleivät, tolkuttoman hyviä, täyteläisiä.
Sopii kera kädenlämpöisen kaalimehun, namskis!
Vierailija kirjoitti:
Sopii kera kädenlämpöisen kaalimehun, namskis!
Olen kokeillut myös tätä yhdistelmää ja toimii hyvin.
Nuuhkin Hanna-tädin pikkuhousuja.
T. Peräkammarin Uuno
Toivottavasti ei. Äitini noita aina aikanaan väsäsi jatkuvasti vaikka ei niitä oikeasti kukaan ikinä syönyt eikä niistä tykännyt.
Kyllä ne kelpaa, jos ilmaiseksi menet jakelemaan.