Tuntuuko kenestakaan muusta, etta talo on taynna leluja!!?? Kaikkea muovikraasaa. Kaikkea sita kertyykin. Ja joulukin on just tulossa ja taas lisaa muovikraasaa. Sita moni ostaa. O

Vaikka lelumäärää on supistettu niin, että osa on varastossa odottamassa vaihtoa, ja aika herkästi olen myös leluista luopunut, niin niitä tuntuu olevan ihan tajuttomasti. Emmekä ole juurikaan lapsillemme edes leluja hankkineet, niitä on tullut ihan muilta tuttavilta ja sukulaisilta niin, että kohta uidaan muovissa :)

Totisesti toivon että sukulaiset kyselevät joululahjatoiveita, niin voin opastaa heitä ostamaan tarpeellisia ja varmasti mieluisia lahjoja. Turhaa krääsää ei tänne enää mahtuisi.

Joka paikka täynnä rojua. Olisikin vain pojan huoneessa mutta kun leluilla pitää kuorruttaa koko talo. Tuntuu ettei nuo lelut kestä enää mitään. Kaikilta Batmaneiltä, prätkähiiriltä, spidermaneiltä ym. lähtee jalat ja kädet samantien kun on ostettu. Poikahan ei niistä luovu vaikka olisi vain pää jäljellä. Nyt voisinkin raijata roskiin ja varastoon osan leluista kun olen yksin kotona...

Siellä OIKEASTI on talo täynnä krääsää. Pojalla on aivan jumalattomasti pikkuautoja, joista puuttuu renkaita/ovia/tms, ja äitikin on kovasti sellaisen tiimarin muovipiperryksen perään. Tämän siis sanon heitä moittimatta, ovat ihania ihmisiä mutta tosiaan oma pelko kaaoksesta katosi kyllä siellä käydessä.. :)



Meillä lelut ovat enimmäkseen jotain sarjaa, siis puurautatietä, legoja, Little Peopleja jne. Niihin on helppo pyytää täydennystä lahjaksi, pienentää todennäköisyyttä saada sitä kahden markan muovilelua. Ja se pikkukrääsäkin on toisaalta ihan kivaa, me ollaan otettu se tyyli, että pidetään ne autoleluina, ei sitten harmita niin lujaa jos joku lelu joskus tippuu, hajoaa tai unohtuu huoltsikalle.



Ja sitten vinkki kaaoksen taltuttamiseen: jokainen ' sarja' omaan laatikkoonsa. Mä ostin kesällä kasan muovilaatikoita prismasta, sellaisia missä on kansi ja joita voi pinota toistensa päälle. Nyt on yhdessä laatikossa autot, toisessa rautatien palat, kolmannessa pikkuväki jne jne. Ja lapsilla on se sääntö, että korkeintaan kaksi laatikkoa saa olla lattialla yhtä aikaa, edelliset pitää kerätä pois jos haluaa ottaa uuden laatikon.

Vierailija:

Joka paikka täynnä rojua. Olisikin vain pojan huoneessa mutta kun leluilla pitää kuorruttaa koko talo. Tuntuu ettei nuo lelut kestä enää mitään. Kaikilta Batmaneiltä, prätkähiiriltä, spidermaneiltä ym. lähtee jalat ja kädet samantien kun on ostettu. Poikahan ei niistä luovu vaikka olisi vain pää jäljellä. Nyt voisinkin raijata roskiin ja varastoon osan leluista kun olen yksin kotona...

Heittelen rikkinäisiä leluja roskiin ja valikoin osan leluista varastoon säilytykseen.

5

Myin kaikki turhat lelut pois (muoviset hökötykset ja lelut joilla lapset eivät leiki) ja sen sijaan keskityin hankkimaan tiettyjä sarjoja. Kestävistä ja laadukkaista leluista on lapsille enemmän iloa. Sukulaiset kysyvät kyllä lahjatoiveita mutta siitä huolimatta ostavat krääsää... Ison krääsäkasan sijaan yksi toivottu lelu olisi parempi lahja. Omakin olo keventyi, kun sai turhat lelut pois nurkista pyörimästä. Leluille on vain tietyn verran tilaa, joten kynnys ostaa uusia leluja on korkeampi.

Syyt:



-vanhin ja nuorin eivät ole koskaan olleet kauhean innoissaan leluista. Leikkivät jonkun verran, mutta mieluummin askartelevat, rakentavat majaa, pelaavat lautapelejä tms.



- suku ja tuttavapiiri on olematon. Esimerkiksi joululahjoja lapsillemme ostavat vain me, mummi ja ukki (yksi iso jokaiselle) ja yksi tuttavaperhe. Yhden lapsen kummi ostaa kummilapselleen yhden tai kaksi pakettia muistaa muita suklaapukilla tms. Toisen lapsen kummi ostaa vain kummilapselle.



- olemme vuosikaudet keränneet sarjoja: Belvilleitä, Bratzeja, junarataa, duploja, Baby Bornin tavaroita.



-emme käy Mäkkärissä ja Hesessa lapset haluavat jäätelön

Meilläkin suositaan sarjoja, mutta niitäkin on jo niin helkutin paljon etteivät mahdu minnekään. MIetin juuri kumman heittäisin varastoon: Lego-junarata junineen vai Duplot? Kumpaankin kuuluu niin paljon osia, etteivät mahdu edes niihin julmetun kokoisiin laatikoihin vaan tursuvat joka paikkaan. Pikkuautoja meillä on noin 200, mutta jos erehtyy poistamaan niistä yhdenkään niin heti kun poisto on havaittu, syntyy hirveä kalabaliikki (varsinkin jos en ole itse ostanut kyseistä lelua, enkä todellakaan ole niitä montaa ostanut) tyyliin " Missä on mun formula-auto, jonka ukki osti toissavuonna, ei sulla ole oikeutta viedä sitä pois ÄÄÄÄÄ!"



Hermo menee.

Joulu ihan hirvittää! Just yks päivä kun olin yksin kotona niin keräsin laatikollisen leluja lastenhuoneesta. Annan niistä sit siskoni tytölle ne jotka siskoni haluaa ottaa. Loput annan kierrätykseen. Kyseessä on vauvojen leluja joilla meidän tytöt ei enää leiki.



Minäkin olen yrittänyt keräillä sarjoja ja toivoa niitä lahjaksikin. Pahin tapaus on kuitenkin anoppini joka ostaa aina lahjoja mahdollisimman paljon, mahdollisimman halvalla tietysti. Sitä krääsää sitten riittää. Hyvä jos kestävät sen pari päivää. Lapsi ei anna heittää niitä pois kun ne on mummun antamia. Sit ne täytyy aina salaa laittaa roskiin. Eikä ole tyttö kaivannut sen jälkeen yhtään niistä. Minusta olisi niin paljon järkevämpää ostaa yksi laadukas ja toivottu lelu, kuin tuhat huonoa. Tämä ei vaan mene anopille perille. Synttärilahjaksikin tyttö sai ison lahjakassillisen tiimarikrääsää. Oli kyniä (jotka eivät toimineet koskaan), jotain koriste-esineitä (meillä ei niitä harrasteta) ym. Nyt niistä ei ole jäljellä enää mitään. Kaikki on mennyt jo rikki.