Kuinka paljon kaipaat läheisyyttä/hellyyttä puolisoltasi? Olenko liian vaativa?

Olet hankala ja vaatinen minä minä -tyyppi. Oletko jäänyt lapsena jotenkin puutteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Olet hankala ja vaatinen minä minä -tyyppi. Oletko jäänyt lapsena jotenkin puutteeseen?

Olen jäänyt, isäni käytti minua hyväksi lapsena. Olen ajatellut jos tämä johtuu siitä.

Yritän kovasti antaa toiselle tilaa ja annankin. On vain välillä vaikea hahmottaa omia ja toisten rajoja, mikä on normaalia ja mikä ei.

Meillä on samanlaista kohtelua ja kaikki tarpeeni tulevat täysin tyydytetyiksi. Miestä kohtelen samalla tavalla, toivottavasti hänkin tuntee olevansa rakastettu.

Ip

Minulla on ollut samanlaista seurustelukumppaneitteni kanssa. Olisin voinut luopua kaikesta muusta tekemisestä ja vaan halailla ja olla kainalossa 24/7. Aina, kun kumppanini täytyi lähteä tekemään jotain muuta, tunsin itseni hylätyksi.

Minullakin on vähän "rikkinäinen" tausta ja ajattelen tämän loppumattoman hellyydenkaipuuni liittyvän siihen. Masennuslääkkeet aloitettuani tuo hellyydenkaipuu on ihan vähän vähentynyt.

Auttaisikohan sinulla AP terapia tms? Sinulla on rankkoja kokemuksia menneisyydessä, jotka varmaan voivat olla osasyynä tähän. Minulla ainakin on välillä ollut selittämätön turvaton olo ja toisen sylissä on ikään kuin ainoa turvallinen paikka.

Näen miesystävääni max 1 x kk, älä viitsi kitistä turhasta.

Ap olet rikki, kerroit kokeneeksi hyväksikäyttöä.

Hankkiudu terapiaan. Hellyyden ja huomion kaipuusibon oikeutettua mutta menee ehkä normin yli?

Itselleni riittää mieheni osoittamat hellyyden osoitukset. Mies joka päivä kehuu minua (aidosti ja sydämestään) mm suutelee niskaani, puristaa pebasta (on ns peppumiehiä), haluaa pussata aamulla töihin lähtiessä jne. Saan siis hellyyden osoituksia ihan tarpeeksi.

En yhtään mollaa tarpeitasi. Saat kokea mitä kaipaat, se on oikeutettua. Tulin surulliseksi kun kerroit että olet kokenut hyväksikäyttöä. Miehesi ei ole siihen syyyölinen. Kannattaa hakeutua terapiaan, saat kelattua kipeät asiat pois. Parantaa elämänlaatuasi.

Tulisin hulluksi, jos mieheni vaatisi minulta yhtä paljon huomiota kuin sinä vaadit omalta mieheltäsi. Vaikuttaa siltä, että sinulla on ääretön miellyttämisenhalu yhdistyneenä tahtoon käyttää valtaa ja haluat alistaa miehen tavalla, jonka isäsi opetti sinulle. Nyt vain roolit ovat muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Tulisin hulluksi, jos mieheni vaatisi minulta yhtä paljon huomiota kuin sinä vaadit omalta mieheltäsi. Vaikuttaa siltä, että sinulla on ääretön miellyttämisenhalu yhdistyneenä tahtoon käyttää valtaa ja haluat alistaa miehen tavalla, jonka isäsi opetti sinulle. Nyt vain roolit ovat muuttuneet.

No en kyllä todellakaan halua/yritä alistaa miestäni. :D Mistä näin päättelit? Tiedostan kyllä, että vaadin ehkä liikaa läheisyyttä, mutta en kyllä ymmärrä mitä ihmettä turvattomuuden tunteella on tekemistä vallankäytön ja alistamisen kanssa...

Mulla on ihana mies joka on läheisyyden suhteen täysi 0. Ei siis mitään, joskus pyynnöstä halaa mutta sekin on täysin vailla intensiteettiä. Kunhan läpyttää. Jos tuo ei muuten olisi niin fiksu ja huolehtivainen olisin jo lähtenyt.

Olo on tosi paska, vihaan tätä elämää ilman läheisyyttä, mua oksettaa ja itkettää tämä asia koko ajan. Käyn psykoterapiassa mutta 1,5 vuotta ei ole saanut mua hyväksymään asiaa. Ei todellakaan!!

Mulle riittäisi halaus päivässä kun se tuntuisi varpaankynsissä saakka! Kunnon suudelma kuivan pusun sijaan (senkin annan minä nukkumaan lähtiessäni). Hetki sylittelyä nukkumaan mennessä - tuo varmaan johtaisi ihanaan seksiin. Vaan ei, menen aina yksin ja mies tulee aamuyöllä eikä hipaisekaan. Aamulla menen joskus halauttamaan itseni lusikkaan kun herätän hänet mutta miltä sekin nyt tuntuu?? Toinen kuorsaa ja lepuuttaa kättään mun kyljen päällä. Ei edes tiedä asiasta mitään.

Kun joskus joku ihana miespuolinen kaverini on  halannut  pitkään ja hartaasti olen purskahtanut itkuun. Niin hyvältä se on tuntunut vaikka ollaan vain ystäviä! Jo tuossa halauksessa on miljoonia tunteita enemmän kuin mieheni "halauksissa" ikinä!

No, ainakin voin olla turvallisin mielin - eipä kukaan ainakaan lähde tuollaisen miehen mukaan joten tuskin pääsee pettämään vaikka mieli tekisi.

Että joku normaali läheisyydenkaipuu on nyt selkeesti oire jostain??

Mul on ainaki ollu miehii joiden kaa ollaan saatettu makoilla sangyssä puol päivää. :D Sellasii jotka on oikeesti HALUNNU ja tykänny siitä. Enkä todellakaan oo miettiny terapiaa sillon.

Onko normaalimpaa halata vai työntää muna pilluun ilman mtn yhteyttä? =D Mun mielestä paljon tungettelevampaa on toi jälkimmäinen. :) kaikki vaan terapiaan.

Kunnon suutelua, sylikkäin oloa ja seksiä joka päivä, kun nähdään (muutaman kerran viikossa). En ole kellosta ottanut koskaan aikaa, mutta hullulta tuntuisi tavata ja sitten olla antamatta toiselle läheisyyttä. Jos on vaikka ollutkin päivä väliä näkemisessä, johan sitä on tosi himokas olokin. Kyllä sitä nyt tunti päivässä vähintään tuohon saa kulumaan.