Mikä avuksi yksinäisyyteen?

Työkaverit? Koulukaverit?

Alastonsuomeen vaan kuvia laittamaan. Sieltä ainakin löytyy seuraa naiselle tai laitat vaan Iskuri.net -sivulle ilmoituksen niin kyllä heti löytyy seuraa. 

Ei siihen mitään ihmeratkaisuja tarvita.

Alat käymään treffeillä ja tapaat uusia ihmisiä. Siitä se lähtee solmu aukenemaan kuin itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen mitään ihmeratkaisuja tarvita.

Alat käymään treffeillä ja tapaat uusia ihmisiä. Siitä se lähtee solmu aukenemaan kuin itsestään.

Helpommin sanottu kuin tehty. Pelkään itse tuottavani jollekin pettymyksen sekä kokevani itse sellaisen. Pelkään, etten psyykkisesti kestäisi sellaista.

Ei mikään. Suomessa pitää mollottaa yksin 100 vuotta ja kuolla.

Olen itse samanlainen yksinäinen nainen. Olen käynyt treffeillä ja yrittänyt päästä mukaan porukoihin opinnoissa ja töissä. Treffeillä olen lopulta löytänyt poikaystäviä, mutta ei mitään pysyvää. Minulla ei oikeasti ole yhtään läheistä, joka kysyisi, mitä minulle kuuluu, tai jolle kertoa sydänsuruista :( Haen tinderistä niin naisia kuin miehiä. Jospa sieltä löytyisi hyvä ystävä...

Vierailija kirjoitti:

Olen itse samanlainen yksinäinen nainen. Olen käynyt treffeillä ja yrittänyt päästä mukaan porukoihin opinnoissa ja töissä. Treffeillä olen lopulta löytänyt poikaystäviä, mutta ei mitään pysyvää. Minulla ei oikeasti ole yhtään läheistä, joka kysyisi, mitä minulle kuuluu, tai jolle kertoa sydänsuruista :( Haen tinderistä niin naisia kuin miehiä. Jospa sieltä löytyisi hyvä ystävä...

Missä päin asut ja mitä ikäluokkaa olet suunnilleen? Mua voisi kiinnostaa tutustua sinuun, varsinkin jos/kun oot hakenut sekä naisia että miehiä Tinderistä. Haluaisin tutustua johonkin naiseen tai mieheen todellakin. :)

Helsingissä asun :) Olen nuorekas n. 35 v. Missä sä?

Mä oon vähän miettinyt että voisin mennä vaikka thai-hierontaan. Jos se sitten myy "ylimääräisiä" palveluita, niin maksaisin joo, mutta en tahtoisi seksiä, vaan menisin sen kanssa vaikka kävelylle, tai katsottaisiin yhdessä telkkaria, tai syötäisiin yhdessä lounasta, tai mitä vain. Noin minulla olisi edes yhden kerran seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään. Suomessa pitää mollottaa yksin 100 vuotta ja kuolla.

Juuri näin! Luin suomalaisten elinajan odotetta. Arvioidaan että meistä nykynuorista joka neljäs tulee elämään 100 vuotta. Huh. Tarvitseeko yksinäisyyden kestää niin hirveän kauan?

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä asun :) Olen nuorekas n. 35 v. Missä sä?

Mäkin asun Helsingissä; olen myöskin nuorekas, mutta iältäni sinua muutaman vuoden vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään. Suomessa pitää mollottaa yksin 100 vuotta ja kuolla.

Juuri näin! Luin suomalaisten elinajan odotetta. Arvioidaan että meistä nykynuorista joka neljäs tulee elämään 100 vuotta. Huh. Tarvitseeko yksinäisyyden kestää niin hirveän kauan?

Tarvitsee. Minulla on vain 60 vuotta enää jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen mitään ihmeratkaisuja tarvita.

Alat käymään treffeillä ja tapaat uusia ihmisiä. Siitä se lähtee solmu aukenemaan kuin itsestään.

Helpommin sanottu kuin tehty. Pelkään itse tuottavani jollekin pettymyksen sekä kokevani itse sellaisen. Pelkään, etten psyykkisesti kestäisi sellaista.

Eihän siinä korkealta putoa. Jos ei juttu toimi niin palaat takaisin samaan tilanteeseen jossa olet jo nyt.  Turha murehtia tuollaisista. Toki sehän tuollaisissa peloissa on ongelmallista kun eihän ne ole järjellä voitettavissa. Vaikka tietäisi kuinka hyvin miten pitäisi tehdä niin sitä ei vaan saa tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä asun :) Olen nuorekas n. 35 v. Missä sä?

Mäkin asun Helsingissä; olen myöskin nuorekas, mutta iältäni sinua muutaman vuoden vanhempi.

Teidän kahden ei välttämättä tarvitse selittää... mutta minä ihmettelen että mitähän kummaa ihminen oikein tarkoittaa kun sanoo olevansa "nuorekas".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä asun :) Olen nuorekas n. 35 v. Missä sä?

Mäkin asun Helsingissä; olen myöskin nuorekas, mutta iältäni sinua muutaman vuoden vanhempi.

Teidän kahden ei välttämättä tarvitse selittää... mutta minä ihmettelen että mitähän kummaa ihminen oikein tarkoittaa kun sanoo olevansa "nuorekas".

Sitä, että ei kestä ikääntymistä vaan roikkuu menneisyydessä kynsin hampain. Ikipissis.

Voi se olla sitäkin, mutta omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että elän suht terveellisesti, pidän itsestäni huolta ja näytän ikäistäni nuoremmalta. Elämäntilanteeltani olen itseäni 10 v nuorempien tasolla, koska opiskelen, olen lapseton sinkku ja tykkään välillä bilettääkin (ei usein). Olen silti ihan fiksu ja järkevä ja kehitän itseäni henkisesti. T. Se n. 35-v

35 vuotta, ei korttia, kirjettä, txt, puhelua, kutsua, ei mitään.

M55

Vierailija kirjoitti:

35 vuotta, ei korttia, kirjettä, txt, puhelua, kutsua, ei mitään.

M55

Voi rassukkaa, oletko kovin ilkeä persoona?

Vierailija kirjoitti:

Voi se olla sitäkin, mutta omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että elän suht terveellisesti, pidän itsestäni huolta ja näytän ikäistäni nuoremmalta. Elämäntilanteeltani olen itseäni 10 v nuorempien tasolla, koska opiskelen, olen lapseton sinkku ja tykkään välillä bilettääkin (ei usein). Olen silti ihan fiksu ja järkevä ja kehitän itseäni henkisesti. T. Se n. 35-v

Minä olen itseäni 20 vuotta nuorempien tasolla, koska opiskelen.. Voi kiesus.. Oikeasti olen kyllä ihan oman ikäni tasolla ja pystyn vielä opiskelemaankin, ei tarvitse vajota kakskymppisen tasolle... AIKUISOPISKELU on normaali ilmiö ja opiskelu kuuluu myös aikuisten elämäntilanteisiin.. Samoin vanhat liikkuvat ja syövät terveellisesti jos niin ovat pääättäneet. 100 v. voi olla lapseton.. 65 v. pääsevät joillekin festareille ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Voi se olla sitäkin, mutta omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että elän suht terveellisesti, pidän itsestäni huolta ja näytän ikäistäni nuoremmalta. Elämäntilanteeltani olen itseäni 10 v nuorempien tasolla, koska opiskelen, olen lapseton sinkku ja tykkään välillä bilettääkin (ei usein). Olen silti ihan fiksu ja järkevä ja kehitän itseäni henkisesti. T. Se n. 35-v

Laitoin erääseen erittäin seurattuun somekanavaan pari viikkoa sitten ekaa kertaa kuvani ja mua luultiin vähintään 10 vuotta ikäistäni nuoremmaksi ja sain hämmentävän hyvää palautetta, vaikka en omasta mielestäni kovin ihmeellinen olekaan ulkoisesti. Se hieman kyllä buustasi itsetuntoani. Mäkin elän suhteellisen terveellisesti ja säntillisesti, käyn töissä, mutta opiskelen myös. Myös kokonaan uusia opiskelujuttuja on näköpiirissäni.

T. Ap (35+)