Olen eronnut yh, asumme vuokralla, olen töissä mutta koko ajan tuntuu että voimat on loppu.

Erosta on jo vuosi, en ole käynyt missään eikä kiinnostakaan. Tässäkö tämä nyt oli sitten? Tämän enempää ei minulle ollut varattuna, niinkö?



Lapsista osaan olla tosi iloinen ja heidän kanssaan jaksan olla, mutta kaikki muu sitten ahdistaakin. Asumme karmealla vuokra-alueella jossa lähes kaikki naapurit on enemmän ja vähemmän alkoholisteja, syrjäytyneitä tai idiootteja.



Onkohan enää mitään toivoa enää? Tämän tilityksen jälkeen ei ainakaan av:lla...