Mikä mua oikein vaivaa :(
Olen yksinkertaisesti vain niin väsynyt, hyvä kun edes silmät pysyy nyt auki. Opiskelen ja olen nyt 24vuotias, mutta kun pääsen kotiin en vain jaksa tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla. Ja itketyttää, vaikka en tiedä edes mikä. Pitäisi mennä kohta kauppaan ja siivota, mutta en vain jaksa. Kavereista puhumattakaan. Lähden poikaystävän kanssa ensi viikolla matkalle eikä sekään anna positiivista mieltä. Onko muilla samanlaista, voiko tämä johtua keväästä?
Kommentit (14)
Ahdistuneisuus, stressi, masennus?
Keväällä on monenlaista kiirettä ja välillä tulee sitten aaltoa. Mua on väsyttänyt tänään niin paljon, ettei voi käsittää. Haluaisin vaan mennä mutta nyt lyö niin tyhjää. Söin myös suklaita, kun en jaksanut pilkkoa hedelmiä smoothieen kuten yleensä. Syön kyllä vitamiineja. Kaikki kärsitty pahuuskin tuntuu nyt pahemmalta kun vain makaa eikä pystyisi puolustautumaan.
Mulle on tapahtunut muutama vuosi sitten aika traaginen asia ja se on varmasti jättänyt jäljen + kaikki muu vaiva. Koulu, parisuhde, koti jne. Nytkin vaan itken, kun kirjoitan tätä, mutta en vain jaksa mitään. Tiedän Kyllä, että pitäisi mennä keskustelemaan terapeutille, mutta en saa sitäkään aikaiseksi. Äidille yritin eilen puhua, että on niin surullinen mieli, mutta ei se kuunnellut, kun se stressasi omista töistä. Tuntuu, että kaikki pitää mua niin vahvana ihmisenä, vaikka en jaksa olla vahva ja esittää että kaikki on hyvin. Kiitos, helpotti purkautua tänne olotilaa. Ap
Voih, halaisin jos voisin. Mene vaikka pienelle kävelylenkille nyt ja nauti lomasta. Sen jälkeen kuitenkin suosittelen varamaan keskusteluapua. Tuollaisen asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin!
Oletko ikinä jutellut sinun asioista ikinä kenellekään terapeutille tms? Jos liian pitkää itse asioita miettii, niin lopputulos ei ole kiva.
Monesti tuollainen traaginen asia voi aiheuttaa tai edesauttaa ahdistuneisuushäiriön tai muun mielenterveyshäiriön. Varsinkin jos traagisen tilanteen jälkeen oireilee fyysisesti pidemmän jakson, lähtökohtaisesti kuukauden mittaisesta jaksosta puhun. Eli ihminen kyllä kestää surua, mutta ei pitkäkestoisesti vaan voi aiheuttaa jo fysiologisia muutoksia. Masennus sama.
Käy lukemassa ahdistuneisuushäiriösta. Näihin on lääkärillä masennuslääkkeet ja psykoterapia apuna. Itse uskon kuitenkin vahvasti että kyseessä voi olla ns. vuotavan suolen oireyhtymä jota koulukunta ei terminä allekirjoita. (Sillä termillä vain asiasta löytää hyvin tietoa jos haluaa googlettaa). Eli itse uskon ettei suolisto kestä liiallista stressiä ja on alkusysäys psyykeen häiriöille.
Jos aikaa, energiaa ja halua on voi kokeilla mitä tekee 3-4 vk kasvisruokavalio jossa jätetty pois sokeri, viljat, maitotuotteet, lisäaineet, einekset, kofeiini, alkoholi. Tämä vaatii oman tilansa elämässä eikä sovi jos reissuun lähtö edessä. Eikä asia siltikään ole niin yksinkertaista. Suolistoa olisi hyvä hoitaa myös ravintolisillä vähintäänkin maitohappobakteereilla, ruoansulatusentsyymeillä ja luuliemellä joka ihan mainio suoliston korjaukseen.
Olen muutama vuosi sitten käynyt pari kertaa terapiassa, mutta lopetin sen kun ajattelin ettei minulla ole mitään ongelmaa. Tein äsken netistä masennustestin ja siinä luki, että minulla olisi vakavia masennuksen oireita. Mietin paljon asioita ja sitten huomaan, että en saa kunnolla henkeä ja pakko vain silloin olla "positiivinen". Niin olen tähän saakka tehnyt. Ap
Nyt varaamaan jo aikaa terapeutille. Tarvitset sitä apua.
Et taida rakastaa poikaystävääsi eli hän ei tuo sinulle sitä energiaa? Olet hänen kanssaan vääristä syistä?
Itsellä ihan samoin. Olen kuollut ja voimaton, kun rakkaani jätti minut enkä ole uutta löytänyt, joka antaisi minulle sitä energiaa ja tunteiden paloa.
Voimia sinulle, Kyllä sinulle aikanaan tulee joku mukava mies :)! Sydänsurut on niin inhottavia, että ihan pahaa tekee ajatella.
Välitän miehestä ja rakastan myös, mutta se ei sano mitään jos puhun mun olotilasta ja miten joku asia tuntuu pahalta. Se on sitä mieltä, että ihmisen on vaan jaksettava, eli sitä tukea tässä asiassa en siltä saa. :( Ap
Vali vali