Lue keskustelun säännöt.
Miten kestätte teinien kanssa? Olen finaalissa.
02.05.2018 |
Ilmeisesti olen heikompaa tekoa, mutta en vain jaksa teinien kasvatusta. Jatkuvaa vinoilua, haukkumista, ei kiitosta mistään. Syövät kaikki vierasvarat ja siivoamaankaan eivät suostu. En pysty hakemaan yhtään onnellista päivää viimeisiin kuukausiin.
Jos olisin tiennyt millaista teinin vanhempana on, olisin miettinyt kahdesti onko minusta tähän.
Kommentit (58)
Millä tavalla olet heitä kasvattanut jos he käyttäytyvät noin huonosti?
Sallitko huonon käytöksen ja esim. siivoat yksin koko asunnon ja teinit senkun rellestää?
Saavatko he rangaistuksia huonosta käytöksestä?
Esim. netti pois jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä sa mitä tilaa. Itse olet lapsesi kasvattanut.
Koita kestää! Siperia opettaa näitä "ite läksit" vinoilijoitakin. On ne raivopäät ihaniakin, on upeeta nähdä kun oma lapsi kasvaa. Noin isoja jo, kohta ne lentää pesästä.. ( ja meillä on vanhemmalla ollut todella rankka murrosikä, voivoi joku on sen huonosti kasvattanut..)
Jaksamista. Joskus saa vaikkei tilaakaan. Mun alati vaativa lapseni oli vaikea teini. Oikeastaan vaihtaisin kaikki ikävuodet 12-16 pois, jos aika ei kultaisi muistoja. Pahimmissa myrskyissä sai diagnoosin, jonka jälkeen helpotti. Hyvä ihminen sieltäkin myrskyistä lopulta kuoriutui. Silti, onneksi se tarvitsi käydä läpi vain kerran, muuten olisin tullut hulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla olet heitä kasvattanut jos he käyttäytyvät noin huonosti?
Sallitko huonon käytöksen ja esim. siivoat yksin koko asunnon ja teinit senkun rellestää?
Saavatko he rangaistuksia huonosta käytöksestä?
Esim. netti pois jne?
Eikö sulla ole mitään muuta kommentoitavaa uupuneelle ihmiselle? En ole ap, mutta itse olin niin lopussa jokin aika sitten, että jouduin hakemaan apua. Oletko ap yksin teinien kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki olemme kuria pitäneet, kun lapsia on kolme. Tämä teinikäytös on vain yllättynyt raakudellaan. Lapset pärjäävät hyvin koulussa ja kavereita on. Pitää siis iloita siitä.
T: väsynyt AP
Vierailija kirjoitti:
Sitä sa mitä tilaa. Itse olet lapsesi kasvattanut.
Miten sinut onkaan kasvatettu? Empatia nolla luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki olemme kuria pitäneet, kun lapsia on kolme. Tämä teinikäytös on vain yllättynyt raakudellaan. Lapset pärjäävät hyvin koulussa ja kavereita on. Pitää siis iloita siitä.
T: väsynyt AP
Parempi että purkavat angstejansa sinuun, kuin kavereihinsa tai opettajiin.
Vierailija kirjoitti:
Toki olemme kuria pitäneet, kun lapsia on kolme. Tämä teinikäytös on vain yllättynyt raakudellaan. Lapset pärjäävät hyvin koulussa ja kavereita on. Pitää siis iloita siitä.
T: väsynyt AP
Myöhemmin voitte sitten keskustella - kun teinit ovat aikuisia ja mummona nauraa, kun lapsesi joutuvat omien lapsiensa kiusaamiksi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla olet heitä kasvattanut jos he käyttäytyvät noin huonosti?
Sallitko huonon käytöksen ja esim. siivoat yksin koko asunnon ja teinit senkun rellestää?
Saavatko he rangaistuksia huonosta käytöksestä?
Esim. netti pois jne?Eikö sulla ole mitään muuta kommentoitavaa uupuneelle ihmiselle? En ole ap, mutta itse olin niin lopussa jokin aika sitten, että jouduin hakemaan apua. Oletko ap yksin teinien kanssa?
Minusta taas kysymys kasvatuksesta on ihan paikallaan. Olennaista on se, miten tuollaisessa tilanteessa reagoi. Teinit tarvitsevat tiukat rajat, mutta toisaalta siinä iässä voi tulla oikeita diagnoosejakin, jos liian tiukoille mennään. Suosittelen ihan keskustelemaan nuoren kanssa. Kyllä nuoret osaavat katsoa asioita muidenkin näkökulmasta, kun asiat keskustellaan kunnolla läpi. Siis ei pelkästään rangaistuksia, huutamista ja kuria, vaan hoksauttamista muiden huomioon ottamisesta. Rutiinit myös usein helpottavat arkea.
Kurin penääjälle: usein kova ja varsinkin epäreilu kurin pitäminen vain lisää vihaa vanhempia kohtaan. Olen omani kasvattanut hellyydellä, myönteisellä huomiolla ja keskustelulla. Teinejä ovat ja aivan yhtä ihania kuin pienempinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taas olen aina nauttinut siitä ajasta, kun lapset ovat kasvaneet teineiksi. Ei muutkaan iät hullumpia ole olleet, mutta teini-ikä aivan mahtavaa. Kuopus 15-vuotias teini. Nytkin hän mököttää omassa huoneessaan, mutta juuri äsken pauhasi olkkarissa. Elämä on yhtä vuoristorataa, mutta minä vain rakastan tätä aikaa. Mulla on viisi lasta, joten aika monta vuotta olen teinejä saanut kasvattaa.
Älä huoli, se menee ohi.. joskus. Opettajana kehityksen näkee selkeästi - hellyyttävät lapset muuttuvat rasittaviksi teineiksi ja yhtäkkiä fiksuiksi nuoriksi. Kyllä se siitä.
Ps. Ne kotona parhaiten käyttäytyvätkin osaavat koulussa heittäytyä melkoisiksi monstereiksi. Ei kannata leuhkia omilla kasvatustaidoilla saatikka syyllistää muita vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla olet heitä kasvattanut jos he käyttäytyvät noin huonosti?
Sallitko huonon käytöksen ja esim. siivoat yksin koko asunnon ja teinit senkun rellestää?
Saavatko he rangaistuksia huonosta käytöksestä?
Esim. netti pois jne?Eikö sulla ole mitään muuta kommentoitavaa uupuneelle ihmiselle? En ole ap, mutta itse olin niin lopussa jokin aika sitten, että jouduin hakemaan apua. Oletko ap yksin teinien kanssa?
Mitä pitäisi sanoa? Taputtaa päähän ja toivottaa voimia ja kehottaa jättämään teinien kasvatus herran haltuun?
Ihan asiaan liittyviä kysymyksiä kysyin jotta saisin paremman kuvan tilanteesta. Kasvatuksen puutetta selkeästi on. Sen voi päätellä myös siitä, että ap ei vastannut tarkemmin kysymyksiini.
Itselläni oli vaikea murrosikä. En siis käyttäytynyt huonosti (siihen aikaan ei käyttäydytty huonosti), mutta muistan yhä sen synkeän olon. Aikuisten maailma, johon tiesin väistämättä joutuvani, kun huoleton lapsuus loppui, ei todellakaan houkutellut. Ja ne läheiset aikuiset olivat typeriä, siis mielestäni.
Nämä fiilikset muistaen annoin omien teinieni olla mahdollisimman rauhassa, kunnes kuohuntavaihe meni ohi. Teinin kanssa saattoi keskustella vain, jos hän tarvitsi rahaa (olivat silloin kivoja ;D). Muutoin oli paras vastata, jos kysyttiin ja silloinkin mieluummin maksimissaan yhdellä sanalla.
Teinin sanomisista ei kannata loukkaantua, hän ei välttämättä halua olla ilkeä, mutta kun on niin vaikeata...
Muistelkaa nyt rehellisesti omaa teini-ikäänne, olitteko jotain herranenkeleitä, oliko maailma ihana, vanhemmat jotenkin fiksuja - vai ärsyttikö kaikki ihan saatanallisesti kotona, eikä koulussa ehkä ollut juurikaan hauskempaa.
Ja sitten se pikkuhiljaa alkaa helpottaa. Hyvää kannattaa odottaa, suu supussa.
Jos joku siivous tms kotityö on kynnyskysymys, liitätte rahan antamisen niihin tilanteisiin. Periaatteella hyvä diili molemmille. Ei teinit ole tyhmiä, vähän hankalia vain.
Muistakaa, että teini-iän tarkoitus on tehdä se pesäero identiteettitasolla vanhempiin! Joillakin se on rajumpi. Teinille, kuten ei uhmiksellekaan sillä hetkellä saa taottua kaaliin, että ko. käytös ei ole ok, silti sitä rajaa pitää peilata, ja rajaa pitää. Ylilyönteihin tulee puuttua tiukastikin ja perustella se, esim. jos teini aiheuttaa käytöksellään vaaraa itselleen tai muille. Mielestäni kotona tunteita vanhempia kohtaan pitää saada ilmaista, eikä siitä kannata henk.koht ottaa hernettä nenään. Hyvinä hetkinä voi toki ottaa puheeksi, jos kodin ilmapiiri on jatkuvasti huono. Riitatilanteessa teiniltä ei kuitenkaan kannata ymmärrystä vaatia, siinä jää toiseksi.
Se on aikaa, joka meinaa hulluksi tehdä, mutta helpottaa! Kannattaa hakea vertaistukea muilta teinien vanhemmilta!
Tsemppistä:)
Hyvin kestin, mutta minä kasvatin lapseni, tai me kasvatimme. Hyvin ovat pärjänneet, opiskelleet ja aina olleet töissä, hurjat vuositulot molemmilla. Kolminkertaiset äitiinsä nähden, enkä minäkään ole huonotuloinen.
Lasta pitää rakastaa ja kasvattaa. Antaa aikaa ja hyväksyntää. Pitää lähellään ja osoittaa kuinka arvostaa. Siinä se.
Aika aikansa... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki olemme kuria pitäneet, kun lapsia on kolme. Tämä teinikäytös on vain yllättynyt raakudellaan. Lapset pärjäävät hyvin koulussa ja kavereita on. Pitää siis iloita siitä.
T: väsynyt AP
Myöhemmin voitte sitten keskustella - kun teinit ovat aikuisia ja mummona nauraa, kun lapsesi joutuvat omien lapsiensa kiusaamiksi ;)
Onko ne siis tekemässä lapsia, vai?
Jessus sentään, mitä oletuksia taas.
Siis kertokaapa nyt mikä siinä teinien kanssa se raskain asia on? Näin taaperon äitinä aidosti ihmettelen mikä siinä teini-iässä on niin karmivaa vanhemmalle. Luulis olevan jo helpompaa, kun on jo taas myös omaa aikaa.
Voi ei tällaiset on hirveää kuultavaa. Juuri taaperovuosista selvitty ja jotenkin alkaa univaje ja järjetön raataminen helpottamaan, kohtako tämä on taas yhtä hel*ettiä. No jokusen vuoden ehtii tässä huoahtaa.