Ärsyttävä naapuri...
En oikein tiedä mitenkä suhtautua naapuriin. Hän on aiva kovin huolissaan meidän elämästä. Ottaa ihan vakavalla naamalla esille jonkun meidän perheen asian. Mm kun lapsemme lopetti harrastuksen. Saarnasi siitä, että mitä kaikkea hyvää ko harrastuksen jatkaminen olisi tuonut lapsemme elämään.
En tajunnut sanoa mitään. Olisi pitänyt kyllä sanoa ”että asia ei kuulu sinulle” mutta seuraavaksi hän olisi sanonut ”ottaako harrastuksen lopettaminen noin koville” yms.
Hän on myös kovin kiinnostunut lastemme koulumenestyksestä - mutta emme kerro. Toinen poikamme on todella hyvä koulussa ja toinen myös keskiarvolla 8.
Hän on myös kommentoinut, että meidän isännällä on ”iso pää”.
Mietin, että onko naapurimme joku narsistinen sosiopaatti?
Kommentit (8)
Tai asperger? Assit ovat muodissa!
Sitäpaitsi, heitä tarvitaan ainakin täällä pohjoisessa! En usko, että olisimme selvinneet näin karuissa oloissa ilman heitä.
Jotkut väittävät, että toisia ihmisiä ei saisi arvostella eikä luokitella. Tekevät kuitenkin sitä itsekin likaisissa mielissään. Mp?
Se on vaan turhan utelias. Onko vanhempi ihminen? Tai jostain syystä yksin kotona pitkiä aikoja?
Kaikilla ei ole samanlaisia rajoja mitä tulee henkilökohtaisiin asioihin. Omalle äidilleni tuottaa vieläkin suurta hämmennystä ettemme tunne suurinta osaa naapureistamme. Talossa reilu 50 asuntoa, joista vain murto-osa omistusasukkaita, loput opiskelijoita vuokralla, ja asukasvaihtuvuus sen mukainen. Silti muutama naapurin vanhempi rouvasihminen pyrkii pidempiin juttuihin ja utelee ummet ja lammet selvästi kiusaantuneilta, juuri sisäänmuuttavilta ihmisiltä. Juttua on kuultu että yksi mummeli pyrkis muuttoavuksikin, ja sen varjolla pääsisi kahviseuraksi naapureilleen. Tuntuu pahalta kun ne ei huomaa että ajat on muuttunu niiden nuoruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei, tää ei ollut hyvä. Keksi parempi, joku soljuva tarina.
Siis voisitte kyllä neuvoa.
Mitä ketjua nostettaisiin vai aloitetaanko uusi?
Lopettakaa se asioidenne levittely, niin ei voi puuttua asioihin, joista ei mitään tiedä.
Meillä esim naapuri puhuu kaikki asiansa kovaan ääneen puhelimessa. Istuu partsillaan tuntikausia juoruamassa milloin kellekin. Soittelee myös työjuttujaan ja monet kerrat on härskisti rikkonut salassapitovelvollisuuttaankin.
Mä valitettavasti tiedän aivan liikaa tahtomattani hänen elämästään. Meidän parvekkeet ovat vierekkäin ja jos ovikin on auki, niin kuulen keittiöön hänen juttunsa halusin tai en.
Olen sanonut monet kerrat, että aika rohkeesti levittelee yksityisiä asioitaan. Ei kuulemma voi kuulua. (muutkin naapurit ovat valittaneet samaa) Mun pitää lopettaa kyyläys. Käydäänkö mä heidän postitkin läpi, kun tiesin heidän lainaongelmansa ja tulossa olevan häädön!! ( yes!) Niin, eihän noin täydellisessä ihmisessä voi olla mitään vikaa kuin alkoholismi ja kova äänisyys. Sen muijan jutut kuuluu myös vastapäiseen metsään parinsadan metrin päähän. Eräs naapuri koiraa ulkoiluttaessaan on sen juttuja väkisin kuullut.
Sorry, eihän teidän tilanne välttämättä ole näin, mutta olenpa hiton kyllästynyt tuohon jatkuvaan äänisaasteeseen. Olisi sekin joskus hiljaa ja antaisi ihmisten olla rauhassa omassa kodissaan.
Ei, tää ei ollut hyvä. Keksi parempi, joku soljuva tarina.