Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoittaa puhuminen suhteessa? Tunteet, ajatukset yms
01.05.2018 |
Kysyn koska oikeasti en tiedä, ei kai ole hyvää mallia tästä. Miten usein ja millä tavoilla te puhutte ajatuksistanne kumppanille? Jos joku alkaa yhtään vaivata, otatteko saman tien asian puheeksi vai koitatteko ensin selvittää itse, mikä vaivaa ja mistä johtuu? Minulla on sellainen ajattelutapa, en tiedä mistä tullut, mutta koen että tunteista ja ajatuksista puhuminen on noloa, tai että miehet eivät jaksa sitä. Usein kommentit on ollut luokkaa "kaikkihan on hyvin, en ymmärrä mitä valitat" jos olen jostain häiritsevästä sanonut. Niin sitten olen alkanut pitää asioita sisälläni ja mietin tässä että mikä olisi suhteen hyvinvoinnille hyvä tapa tuoda asioita esiin.
Kommentit (4)
Moi ap.
Otit esille tärkeän asian. Ja myös sen, miten oman kodin ja taustan 'puhumisperintö' tai puhumattomuus on vaikeaa vielä aikuisenakin. Tämän takia olisi tärkeää, että nyt oppisit avoimemmaksi vuorovaikutuksessa, ettet siirrä panttaamista omille lapsillesi.
Puhuminen on oikeastaan välttämätön silta toisen ihmisen luo. Toki kosketus, katseet, teot ja muutkin seikat luovat läheisyyttä, mutta oikeasti parisuhteessa (kuten muissakin ihmissuhteissa) emotionaalisen läheisyyden luo omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen puhumalla ja tietenkin kumppanin kuunteleminen vastavuoroisesti. Jos ei puhu asioistaan, alkaa vahingollinen tulkitsemisen kierre. Voi alkaa mielessään ajatella, että miksi tuo katsoi minua sillä tavalla, haluaakohan se erota - tms. Joskus näistä tulkinnoista jopa tekee itselleen uskottavia johtopäätöksiä ja alkaa käyttäytyä omien johtopäätöstensä tavalla, tarkistamatta ollenkaan toiselta osapuolelta, mitä hänen päässään liikkuukaan.
Ihan samalla tavalla kumppanisi ei voi tietää, mitä tunnet ja ajattelet, ellet sitä itse hänelle kerro. Se on tavallaan myös aikuisuutta ja vastuun ottamista, että avaa mieltänsä ja sydäntään toiselle. Tässä piilee toki myös riski. Mitä isompia ja herkempiä asioita ottaa puheeksi, sitä isompi on tietenkin riski myös haavoittua. Onhan se tavallaan helpompaa puhua vain arkista smalltalkia. Mutta silloin ei myöskään voi kokea tulevansa omana itsenään kuulluksi, nähdyksi, hyväksytyksi, ellei itseään aidosti näytä
Näitä asioita voi hyvin opetella pariviestinnän kursseilla. Siellä erilaisin harjoituksin opetellaan puhumaan ja kuuntelemaan. Taidosta on apua läpi elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka päivä vaihdamme ajatuksia eri asioista.
Kiitos vastauksista. Meillä on ilmeisesti suhteessa nyt ihminen, jolle on hyvin vaikea uskaltaa puhua tunteistaan (minä) ja toinen joka ei ymmärrä miks pitäis puhua kun hänestä ei ole ongelmaa (kumppani) ja sitten kun saan joskus kerättyä rohkeuteni ja kerron niin siitä seuraa aina ongelmia kun ensinnäkin asiat on kertomista pelätessä patotuneet ja toisekseen kun se jolle puhutaan ei ymmärrä yhtään että mikä vaivaa. Ja kun se menee tällä kaavalla niin joka kerta vaikeampaa puhua.
ap
Kertokaa joku :(