G. Jos ystäväsi tekee suuren päätöksen elämässään ja sinä itse tiedät, että

Oletan, että kysessä tilanne, että esim. ystäväsi on menossa naimisiin miehen kanssa, jonka tiedät pettäneen/pettävän ystävääsi.

Mulla on yksi ystävä, joka on muutamaankin kertaan tehnyt tällaisia päätöksiä. Olen sitten vähän ajatellut, että jokainen tekee omassa elämässään, niinkuin tahtoo, ja ystävä tarvitsee tukea ja kuuntelijaa, eikä mun mielipiteitä ja neuvoja. Mikä minä loppujen lopuksi olen sanomaan, mikä hänen elämässään on oikein ja mikä väärin tehty? Ja kun asiat on menneet päin honkia näitten päätösten jälkeen, ei siinäkään kaivata " mitä minä sanoin" -asennetta (vaikka itekseni näin oisinkin vähän miettinyt), vaan taas sitä tukea...

Tietysti kannattaa miettiä, että tietääkö oikeasti, että ystävä on tekemässä väärää päätöstä. Se saattaa olla väärä Sinulle, mutta ystävällesi oikea.



Mielestäni kannattaa ajatella niin, että ystäviä tuetaan, vaikka kaikkia heidän ratkaisujaan ei voi oikein hyväksyä. Ystävien ei siis tarvitse olla samaa mieltä kaikista asioista.



Ystävälle voi sanoa, että en ole varma oletko tekemässä oikeaa ratkaisua, mutta aion ja haluan tukea sinua silti siinä.



Jos ystävä on tekemässä jotain, joka on laitonta, ystävälle aivan ilmeisen vahingollista tai moraalisesti erittäin väärin, niin sitten kannattaa jo kysellä, että oletko aivan varma ja oletko miettinyt asiaa tältä ja tältä kannalta.

Ensiksikin ystäväni on menossa naimisiin miehen kanssa, joka on kahdesta aiemmasta suhteesta eronnut väkivaltaisuuden vuoksi. Ts. naiset ovat aloittaneet turvakodin kautta uuden elämän ilman kyseistä miestä. Ystävälleni olen tämän kertonut (he ovat seurustelleet vuoden), mutta hän sanoo miehen muuttuneen, olevan erilainen hänen kanssaan. Kuitenkin olen jo nyt saanut vahvoja viitteitä siitä, ettei todellakaan ole muuttunut. Tiedän 100% varmasti, että esim seuraa ystäväni puhelimesta kenelle on soiteltu, lukee ystäväni sähköposteja hänen tietämättään (on saanut tallennettua koneelle salasanat..) ja kyselee minultakin päissään hyvinkin ihmeellisiä asioita ystävästäni (tyyliin; olikohan xxx eilen teillä, kun tuli töistä 10min myöhässä). eli, SAIRAALLOISEN mustasukkainen.



Lisäksi, ystäväni on luvannut, että jättävät ehkäisyn pois heti häiden (jotka siis pidetään 3 vkon varoajalla..) jälkeen. Ystävälläni ennestään on 4 lasta, joiden kanssa hän on AIVAN poikki ja joita mies ei pidä " minään" eli asenne on hyvin selvästi " ei oo minun lapsia, joten heidän ei ole syytä myöskään tuottaa minulle yhtään mitään vaivaa" . Miehellä itsellään on 2 tytärtä aiemmista liitoistaan ja nyt on kuulemma saatava POIKA, siis ei lasta, vaan POIKA.





ap

mutta varo sitten, voi käydä niin, että rakkaus on sumentanut ystäväsi arvostelukyvyn, ja hän alkaa syyttää sinua miehensä mustamaalauksesta. Tiedätkö tyyliin " don' t shoot the messenger" .

Tosi paha tilanne, mutta mielestäni ystävälläsi on oikeus tietää mielipiteesi, vaikkei se häntä nyt miellyttäisikään. Tietääpähän sitten myöhemmin, kun ystävää todella tarvitaan (kun mies piessyt tms.), että sinä TODELLA YRITIT olla ystävä ja varoitit, vaikkei hän kuunnellutkaan. Ei siinä mitään " mähän sanoin" -kuviota tarvitse tulla, tai ainakaan kukaan tosiystävä ei tuo sitä siinä kriisitilanteessa esille - kyllähän se erehtynyt osapuoli sen siinä tilanteessa ilman mitään v***uilujakaan ymmärtää. Kerro ihan oikeasti epäilyistäsi ja mainiste myös nuo " tiedustelut" ja postisalaisuuden rikkomiset. Mutta tuntuu vaan, että jos ystävääsi ei tuo " poikapoikapoika" -juttukaan häiritse, niin eipä hänellä taida sitten oikein mistään muustakaan hälytyskellot soida... :( Mutta rehellinen sun täytyy ystävälles olla, sen hän ansaitsee.



Terv. 3

ihan itse keitellyt.



Tosin noin typeriä ihmisiä ei onneksi mun ystäväpiiriin kuulukaan. Todellista white trashia.