Kannattaako sittenkään opiskella bioanalyytikoksi? Katumus iski ja jätän ehkä menemättä kokeeseen..
Biologia kiinnostaa, mutta biotieteiden huonon työllistävyyden vuoksi hain opiskelemaan bioanalytiikkaa. Aiemmalta koulutukseltani olen hotellivirkailija ja en mikään parikymppinen enää. Avoimessa olen tehnyt biologian opintoja.
Nyt alkoi kaduttaa. Vuorotyö, pieni palkka, monotoninen, lähinnä näytteenottoa sisältävä työ.
Millaista työ oikeasti on ja te, jotka työskentelette labrahoitajina, tykkäättekö? Entä suositteletteko.
Kommentit (17)
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Ja mitähän syvällistä asiantuntemusta bioanalyytikko muka tarvitsee suorittaessaan rutiinihommiaan ohjeiden mukaisesti ja ottaessaan näytteitä?:D Kyllä sen oikeasti vaativan ja vastuullisen, itsenäiseen päätöksentekoon ja asiantuntemukseen perustuvan analysointityön hoitaa biologit ja kemistit. Bioanalyytikko on suorittava tekijä.
Se, että koulussa käydään pintapuolisesti läpi biologiaa ja labratekniikkaa, ei ole syvällistä asiantuntemusta. Yliopistotasolla maisteri/tohtoriopinnoissa alkaa olla jo syvällistä asiantuntemusta.
En suosittele. Itse suunnittelen alanvaihtoa. Yksipuolista työtä, varsinkin näytteenotto, ei mitään jatkokehitys/koulutusmahdollisuuksia ellei halua esimieheksi. Työilmapiiri usein ikävä kuten hoitoalalla yleensäkin.
T. Bioanalyytikko
Olen jo eläkkeellä, mutta tein koko työurani tutkimustyötä ja oli kyllä tulosten skriinaaminen yms täysin minun vastuulla. biologi/lääkäri otti vastaan täysin valmiit tulokset, jotka olin itsenäisesti tulkinnut.
Ei ole pakko mennä töihin rutiinilabraan.
Tykkäsin monipuolisesta ja vaaativasta työstä, mutta palkka oli liian pieni työn vaativuuteen nähden.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo eläkkeellä, mutta tein koko työurani tutkimustyötä ja oli kyllä tulosten skriinaaminen yms täysin minun vastuulla. biologi/lääkäri otti vastaan täysin valmiit tulokset, jotka olin itsenäisesti tulkinnut.
Ei ole pakko mennä töihin rutiinilabraan.
Tykkäsin monipuolisesta ja vaaativasta työstä, mutta palkka oli liian pieni työn vaativuuteen nähden.
Juuri näin, rutiinilabrassa rutiinitöitä ja perusymmärtäminen riittää, tutkimuspuolella työnkuva monipuolinen ja huomattavasti syvempää osaamista vaativa. Palkka molemmissa yhtä huono, ja tutkimuspuolella vielä sen lisäksi yleensä toistuvia määräaikaisuuksia ja vähemmän paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo eläkkeellä, mutta tein koko työurani tutkimustyötä ja oli kyllä tulosten skriinaaminen yms täysin minun vastuulla. biologi/lääkäri otti vastaan täysin valmiit tulokset, jotka olin itsenäisesti tulkinnut.
Ei ole pakko mennä töihin rutiinilabraan.
Tykkäsin monipuolisesta ja vaaativasta työstä, mutta palkka oli liian pieni työn vaativuuteen nähden.
Jos ei kerran ole pakko mennä töihin rutiinilabraan niin kerropa sitten mistä saan noita kivempia töitä?
Niinpä. Ei mistään. Tutkimustöitä on todella vähän eikä niihin varsinkaan vastavalmistunut pääse. Kun ensin on 10 vuotta tylsistymässä näytteenotossa niin sitten ehkä voi jonnekin päästä, mutta siinä vaiheessa aika monella on jo tullut mitta täyteen. Lisäksi töihin otetaan nykyään mielellään lähihoitajia kun ovat halvempia, joten tämän ammatin arvostus on joillain työantajillakin nolla.
Töitä on jokaiselle liikaakin, mutta palkka surkea. Hae insinööriksi, jos on vähääkään matemaattista tajua.
Minä olen bioanalyytikko, enkä ole koskaan työskennellyt vuorotyössä. Näytteenottoa olen tehnyt ehkä kolme kuukautta. Olen työskennellyt mm. Yliopistojen tutkimusryhmissä. Kaikkihan riippuu siitä, miten hyvin osaat asiasi ja haluatko kehittyä biotieteissä laajemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Ja mitähän syvällistä asiantuntemusta bioanalyytikko muka tarvitsee suorittaessaan rutiinihommiaan ohjeiden mukaisesti ja ottaessaan näytteitä?:D Kyllä sen oikeasti vaativan ja vastuullisen, itsenäiseen päätöksentekoon ja asiantuntemukseen perustuvan analysointityön hoitaa biologit ja kemistit. Bioanalyytikko on suorittava tekijä.
Se, että koulussa käydään pintapuolisesti läpi biologiaa ja labratekniikkaa, ei ole syvällistä asiantuntemusta. Yliopistotasolla maisteri/tohtoriopinnoissa alkaa olla jo syvällistä asiantuntemusta.
Sä et ilmeisesti ole koskaan nähnyt bioanalyytikkoa, joka pyörittää itsenäisesti esimerkiksi eläinklininan laboratoriota. Hoitaa laitehankinnat, sisäänajot, kouluttaa muun henkilökunnan, analysoi näytteet ja arvioi tulokset. Tekee arvioimansa lisätestit tulosten perusteella jne. Syytön mä sihen olen jos sulla on huono tietämys asioista ja putkinäkö. Myös monia pienempiä yliopiston yksiköitä pitää pystyssä yksi kokenut bioanalyytikko. Hoitaa asiakassuhteet, sopii hinnat ja analyysit. Tekee analyysit, vastaa tulokset ja laskuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo eläkkeellä, mutta tein koko työurani tutkimustyötä ja oli kyllä tulosten skriinaaminen yms täysin minun vastuulla. biologi/lääkäri otti vastaan täysin valmiit tulokset, jotka olin itsenäisesti tulkinnut.
Ei ole pakko mennä töihin rutiinilabraan.
Tykkäsin monipuolisesta ja vaaativasta työstä, mutta palkka oli liian pieni työn vaativuuteen nähden.
Jos ei kerran ole pakko mennä töihin rutiinilabraan niin kerropa sitten mistä saan noita kivempia töitä?
Niinpä. Ei mistään. Tutkimustöitä on todella vähän eikä niihin varsinkaan vastavalmistunut pääse. Kun ensin on 10 vuotta tylsistymässä näytteenotossa niin sitten ehkä voi jonnekin päästä, mutta siinä vaiheessa aika monella on jo tullut mitta täyteen. Lisäksi töihin otetaan nykyään mielellään lähihoitajia kun ovat halvempia, joten tämän ammatin arvostus on joillain työantajillakin nolla.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse en ole koskaan työskennellyt rutiinityössä. Olin ehkä sitten oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja käytin tilaisuuden hyväkseni. Loin suhteet yliopistoihmisiin ja hankin suosittelijoita. Kurssitin itseäni lisää ja varmistin, että suhdeverkkoni toimi kun olin uutta työtä vailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Ja mitähän syvällistä asiantuntemusta bioanalyytikko muka tarvitsee suorittaessaan rutiinihommiaan ohjeiden mukaisesti ja ottaessaan näytteitä?:D Kyllä sen oikeasti vaativan ja vastuullisen, itsenäiseen päätöksentekoon ja asiantuntemukseen perustuvan analysointityön hoitaa biologit ja kemistit. Bioanalyytikko on suorittava tekijä.
Se, että koulussa käydään pintapuolisesti läpi biologiaa ja labratekniikkaa, ei ole syvällistä asiantuntemusta. Yliopistotasolla maisteri/tohtoriopinnoissa alkaa olla jo syvällistä asiantuntemusta.
Sä et ilmeisesti ole koskaan nähnyt bioanalyytikkoa, joka pyörittää itsenäisesti esimerkiksi eläinklininan laboratoriota. Hoitaa laitehankinnat, sisäänajot, kouluttaa muun henkilökunnan, analysoi näytteet ja arvioi tulokset. Tekee arvioimansa lisätestit tulosten perusteella jne. Syytön mä sihen olen jos sulla on huono tietämys asioista ja putkinäkö. Myös monia pienempiä yliopiston yksiköitä pitää pystyssä yksi kokenut bioanalyytikko. Hoitaa asiakassuhteet, sopii hinnat ja analyysit. Tekee analyysit, vastaa tulokset ja laskuttaa.
No joo, mutta harvassa ovat nämä hommat. Suurin osa on sitä tylsää perushommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Ja mitähän syvällistä asiantuntemusta bioanalyytikko muka tarvitsee suorittaessaan rutiinihommiaan ohjeiden mukaisesti ja ottaessaan näytteitä?:D Kyllä sen oikeasti vaativan ja vastuullisen, itsenäiseen päätöksentekoon ja asiantuntemukseen perustuvan analysointityön hoitaa biologit ja kemistit. Bioanalyytikko on suorittava tekijä.
Se, että koulussa käydään pintapuolisesti läpi biologiaa ja labratekniikkaa, ei ole syvällistä asiantuntemusta. Yliopistotasolla maisteri/tohtoriopinnoissa alkaa olla jo syvällistä asiantuntemusta.
Koulussa ehkä käydäänkin pintapuolisesti. Syvempi asiantuntemus muodostuu sitten työssä. Ei ole rutiinihommaa esimerkiksi valkosolujen erittelylaskenta, eikä tähän ole edes mitään ohjetta. Osaaminen kehittyy vuosien aikana.
Kemistit ja muut vastaavat eivät ole sairaalalaboratoriossa käytettävissä päivystysaikaan. Ihan itse (jopa yksin!) selvität bioanalyytikkona laiterikot/-ongelmat, hätäverensiirtoihin tarvittavat verituotteet, vasta-ainepotilaiden turvallisen verensiirron jne... näytteenotosta puhumattakaan. Lääkärin ja bioanalyytikon näytteenottotaidoista ei voi puhua samana päivänä. Kyllä bioanalyytikko on tämän alueen asiantuntija ja todellinen osaaja. Siinä ei maisterius tai muu akateemisuus auta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Ja mitähän syvällistä asiantuntemusta bioanalyytikko muka tarvitsee suorittaessaan rutiinihommiaan ohjeiden mukaisesti ja ottaessaan näytteitä?:D Kyllä sen oikeasti vaativan ja vastuullisen, itsenäiseen päätöksentekoon ja asiantuntemukseen perustuvan analysointityön hoitaa biologit ja kemistit. Bioanalyytikko on suorittava tekijä.
Se, että koulussa käydään pintapuolisesti läpi biologiaa ja labratekniikkaa, ei ole syvällistä asiantuntemusta. Yliopistotasolla maisteri/tohtoriopinnoissa alkaa olla jo syvällistä asiantuntemusta.
Sä et ilmeisesti ole koskaan nähnyt bioanalyytikkoa, joka pyörittää itsenäisesti esimerkiksi eläinklininan laboratoriota. Hoitaa laitehankinnat, sisäänajot, kouluttaa muun henkilökunnan, analysoi näytteet ja arvioi tulokset. Tekee arvioimansa lisätestit tulosten perusteella jne. Syytön mä sihen olen jos sulla on huono tietämys asioista ja putkinäkö. Myös monia pienempiä yliopiston yksiköitä pitää pystyssä yksi kokenut bioanalyytikko. Hoitaa asiakassuhteet, sopii hinnat ja analyysit. Tekee analyysit, vastaa tulokset ja laskuttaa.
No joo, mutta harvassa ovat nämä hommat. Suurin osa on sitä tylsää perushommaa.
No eikö sinulle riitä se, että sinä olrt sielä "harvassa paikassa". Minulle se ainakin on riittänyt. Toki sen eteen pitään vähän nähdä vaivaa, eikä vaan huokailla.
Vierailija kirjoitti:
Töitä on jokaiselle liikaakin, mutta palkka surkea. Hae insinööriksi, jos on vähääkään matemaattista tajua.
Jos se olisi noin helppoa, sinne olisi enemmän tunkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistollisessa sairaalassa bioanalyytikkona ja työstäni n. 30% on näytteenottoa. Mielestäni sopivasti. Työnkuva monipuolinen ja vaihtelua enemmän kuin riittävästi. Isossa laboratoriossa työ ei ole monotonista. Vuorotyö, mutta minulle se sopii päivätyötä paremmin. Asiantuntemus pitää olla melko syvällistä ja on oltava kykyä tehdä itsenäisiä sekä nopeita päätöksiä.
Ja mitähän syvällistä asiantuntemusta bioanalyytikko muka tarvitsee suorittaessaan rutiinihommiaan ohjeiden mukaisesti ja ottaessaan näytteitä?:D Kyllä sen oikeasti vaativan ja vastuullisen, itsenäiseen päätöksentekoon ja asiantuntemukseen perustuvan analysointityön hoitaa biologit ja kemistit. Bioanalyytikko on suorittava tekijä.
Se, että koulussa käydään pintapuolisesti läpi biologiaa ja labratekniikkaa, ei ole syvällistä asiantuntemusta. Yliopistotasolla maisteri/tohtoriopinnoissa alkaa olla jo syvällistä asiantuntemusta.
Sä et ilmeisesti ole koskaan nähnyt bioanalyytikkoa, joka pyörittää itsenäisesti esimerkiksi eläinklininan laboratoriota. Hoitaa laitehankinnat, sisäänajot, kouluttaa muun henkilökunnan, analysoi näytteet ja arvioi tulokset. Tekee arvioimansa lisätestit tulosten perusteella jne. Syytön mä sihen olen jos sulla on huono tietämys asioista ja putkinäkö. Myös monia pienempiä yliopiston yksiköitä pitää pystyssä yksi kokenut bioanalyytikko. Hoitaa asiakassuhteet, sopii hinnat ja analyysit. Tekee analyysit, vastaa tulokset ja laskuttaa.
Puhutaankin nyt siitä normaalista paketista.
Eläinlääkäriksi voi opiskella (vaatimaton palkka).
Tehän sen sanoitte. 3,5 vuotta opiskelua, mutta mitään mainittavampaa emme osaa. "Ihanan" arvostettu ammatti ja silti älytön pula juuri meistä. Osataanko me nyt mitään vai emme?
Olisin itsekin hakenut, mutta ei bioanalyytikoille kuulemma ole töitä.