Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten jaksaa itsekkään puolisona?

Vierailija
19.04.2018 |

Ihan kaikkea en tässä avaa mutta tilanne on hankala.
Yhtä pidetty jo tosi kauan, perhe perustettu, koti ostettu jne...

Henkinen puoli suhteessa menee täysin puolison mielen mukaan! Koen tukehtuvani, koska minut mitätöidään ja torjutaan!!

Jos puolisolla on ollut huono päivä, hän haluaa olla rauhassa (ymmärrä tämän tietysti, enkä häiritse, että saa levätä). Siinä se ilta meneekin, kuin olisin yksin kotona! Hän syö ja sanoo illalla "hyvää yötä".
Aamulla näemme pikaiseen kun molemmat lähtee töihin. Ikävöin kosketusta, katsetta, mitä tahansa...

Tulen töistä, teen ruokaa, pyykkään, hoidan lapset... Puoliso tulee, ehkä tyhjentää pesukoneen JOS JAKSAA. Soittelee kavereiden kanssa, sopii "ehkä" menoja viikonlopulle. Koitan varovasti kysellä, ja ehdotella viikonlopulle jotain spesiaalia meille...? Hän ei lupaa mitään (kuten ei ikinä, ei lupaa, koska jos tulee parempi meno, niin voi aina minulle sanoa, että en luvannut).

Jos hänellä on ollut hyvä päivä, hän jaksaa jopa kysyä minulta, miten päiväni meni? Tulee illalla viereen ja sanoo "tykkäävänsä". Kiittää kyllä ruuasta aina kauniisti (olen alalla töissä, ja mielelläni omalle rakkaalle teenkin ruokaa). Joskus mietin, ettei hän ole tasapainossa omien tunteiden kanssa ja minä kärsin sen vuoksi. Kaikki menee hänen mukaansa! Välillä ottaa huomioon, yleensä ei! Koen huonommuutta, riittämättömyyttä, itseinhoakin? En ole rakastamisen arvoinen? Miksi hän sitten on muille huomaavainen? Esittääkö hän vain?

Kertoo kyllä OMIA asioitaan, joista keskustelemme. Jos minä yritän kertoa omiani, häntä ei oikeastaan kiinnosta kuunnella. Jos minulla on ollut huono päivä, en koe saavani häneltä samaa, mitä itse annan hänelle.

Välillä tuntuu kuin puoliso olisi pieni lapsi, oma napa ja omat kaverit ja omat menot. Onko hänellä jokin tunne-elämän "vika", ei ota vastuuta omasta käytöksestään, jos siitä puhuu hänelle, hän käskee olla hiljaa! (ei puhuta, eli asiaa ei ole olemassa!). Pahimmillaan hän voi sanoa minulle "älä ajattele tunteilla, pitää ajatella JÄRJELLÄ".

Minua kohtaan on sitten syyttely, jos pyydän ihan tavallisia asioita (kuulema vaadin liikaa?!).
Mitä tässä tekisi, että jaksaisi?

Olen muuttanut omaa käytöstäni, en valita pikkuasioista, yritän suunnitella mukavia juttuja lomille, huomioin toista jne.. Silti hän kritisoi minua, jos teen jonkun virheen! (korotan ääntä väsyneenä, kun hän on levännyt koko illan ja minä ylityön jälkeen tehnyt ruuan, kun hän ei ole jaksanut)!

Mietin välillä eroa, en haluaisi kuitenkaan. Tilanne lipsui äitiysloman aikana tähän, kai mies tottui, että minä hoidan kaiken yksin?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
19.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensimmäinen reaktioni oli, että tässä on suhde, joka toimisi paremmin, jos kummallakin olisi omat asunnot. Kun on oma tupa ja oma lupa, ei mene aikaa joutavaan kitkaan ja valittamiseen, vaan voi keskittyä nauttimaan laatuajasta toisen kanssa.

Testosteroniarvot kannattaa tarkistaa. Alhainen testo aiheuttaa miehissä ärtyneisyyttä ja väsymystä, jolloin kärsivällisyys on kortilla eikä jaksa olla läsnä.

Vierailija
2/4 |
19.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko mitään tehtävissä, neuvoja?

Itse luulen että testot on varmaan hänellä alhaalla! Ei enää peseydykään kuten ennen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
27.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hetken jo luulin, että kerrot minun entisestä puolisostani. Tilanteeseen auttoi tosiaankin ero. Mies saa nykyään sopia omat menonsa miten haluaa edelleenkin. Minua hänen ei kuitenkaan tarvitse enää lytätä. Minähän en kelvannut hänelle lopulta enää ollenkaan. Eikä hänen tarvitse enää kuunnella minuakaan vaan voi puhua itsestään niin kauan kuin itse haluaa joko yksikseen tai omille kavereilleen. 

Ei itsekkyyteen ole parannuskeinoa, jos itsekäs itse ei halua muuttaa itseään. 

Sinuna minä muuttaisin itseni ja lapset toiseen osoitteeseen. 

Vierailija
4/4 |
02.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä loppuajasta lyttäsin puolisoa, kyllä ihan tietoisesti loukkasin. Miksi? Koska mies jätti 10 vuotta kaiken mulle, eikä asia muuttunut ei vaikka pyysin, itkin,huusin.

Sen lisäksi vitutti suunnattomasti että äijä vasn nukkui ja nukkui, kun olisi kerrankin ollut aikaa harrastaa seksiä rauhassa vsikka 5:ä päivänä viikossa, niin joka päivä samaa paskaa herra vaan kuorsaa ja mä istun keittiössä miettimässä että tää on niinkuin yksin olisin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä neljä