Lue keskustelun säännöt.
Masennus tuhoaa perheeni
mikäneuvoksi
16.04.2018 |
Hei,
eli oon nyt 18 v. tyttö ja masentunut nyt jo toista vuotta. Viiltelyä on tullu tehtyä ja aika itsetuhoisia ajatuksia muutenkin, pari kertaa käyny jonkin sortin ihmisellä puhumassa, mutta ei auttanut.
Nyt porukat on saanu tietää arvista ja muutenkin mielentilasta. Ottaa aika vahvasti sen asian pelleilynä ja että saisin sen napsauttamalla lopetettua. Heittävät läppää aiheesta surutta, vaikka arka asia itselleni.
Kaikki mitä teen on paskaa ja kaikki mistä pidän on turhaa. Jos yritän oikaista jotain asiaa, haukutaan valehteliaksi ja epäkunnioittavaksi paskaksi.
Kuitenkin riitojen jälkeen hehkutetaan kuinka paljon rakastetaan ja tykätään, mutta koskaan ei pyydetä anteeksi ja riidat jäävät vaivaamaan.
Sanoivat, että käytökseni ja negatiivisuus vaikuttaa nyt koko perheeseen ja että joudutaan kaikki hoitoon tai heittää mut laitokseen. Minkään sortin sivistynyttä keskustelua asiasta ei pystytä käydä ja aika surutta lytätään koko asia roskiin.
Oon harkinnu itsemurhaa myös pitkään ja tällä hetkellä ainut asia joka estää toteutuksen on mun sisarukset, joista välitän tosi paljon ja haluisin kuulua kuitenkin niiden elämään.
En uskalla enää kertoo mistään kellekkään ettei tuu lisää ongelmii ja taas saa paskaa niskaan. Oon iha hemmetin eksyksissä että mitä tehdä.
Asun edelleen kotona enkä pääse omilleni vielä ainakaan vuoteen. Itkettää koko ajan ja pelottaa ja ahdistaa.
Ennen ollaan oltu tosi ilone ja läheinen perhe ja oon varmaan nyt paskonut homman totaalisesti. Haaveet armeijasta voi heittää myös luultavasti roskiin, vaikkei hirveen näkyviä arpia olekkaan, eli tulevaisuus on kaivossa aika pitkälti.
Mitä ihmettä pitäs nyt tehdä? En haluis lääkkeitä, koska ne maksaa ja en nää itseäni kulutuksen arvoiseksi. Terapiaan mut luultavasti työnnetään, vaikka keskustelu oikean ihmisen kanssa asiasta on vaikeaa ja erittäin epämukavaa.
En jaksa enää.
Kommentit (4)
Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse murehtia armeijaan joutumisesta. Arvelen aloituksesi perusteella, että et ole juuri tällä hetkellä armeijakunnossa. Tämä otetaan huomioon kutsuntatilanteessa. Nykyään ei ketään pakoteta armeijaan sairaana.
Saat lykkäystä armeijasta terveydellisistä syistä. Saatat saada myös vapautuksen armeijasta. Kun tulee kutsuntojen aika, käy lääkärintarkastuksessa ja kerro lääkärille masennuksestasi. Hän arvioi sinun terveydentilasi ja kirjoittaa sinulle oikeanlaisen paperin.
Terveystarkastuksen jälkeen menet kutsuntoihin ja pyydät lykkäystä tai vapautusta - kumpi sitten onkin sinulle paras vaihtoehto. Armeijassa tehdään sitten päätös lääkärinlausunnon ja hakemuksesi perusteella.
Masennuksestakin on mahdollista toipua. Tämä kannattaa muistaa, jos suret sitä, ettet pääsekään armeijaan.
(Joillekuille armeijaan päästään, toisten mielestä joudutaan. En ole varma, kumpaa sinä olet.)
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse murehtia armeijaan joutumisesta. Arvelen aloituksesi perusteella, että et ole juuri tällä hetkellä armeijakunnossa. Tämä otetaan huomioon kutsuntatilanteessa. Nykyään ei ketään pakoteta armeijaan sairaana.
Saat lykkäystä armeijasta terveydellisistä syistä. Saatat saada myös vapautuksen armeijasta. Kun tulee kutsuntojen aika, käy lääkärintarkastuksessa ja kerro lääkärille masennuksestasi. Hän arvioi sinun terveydentilasi ja kirjoittaa sinulle oikeanlaisen paperin.
Terveystarkastuksen jälkeen menet kutsuntoihin ja pyydät lykkäystä tai vapautusta - kumpi sitten onkin sinulle paras vaihtoehto. Armeijassa tehdään sitten päätös lääkärinlausunnon ja hakemuksesi perusteella.
Masennuksestakin on mahdollista toipua. Tämä kannattaa muistaa, jos suret sitä, ettet pääsekään armeijaan.
(Joillekuille armeijaan päästään, toisten mielestä joudutaan. En ole varma, kumpaa sinä olet.)
Tsemppiä!
Ap kertoi ekan lauseen puolivälissä olevansa tyttö.
Armeija on hänelle täysin vapaaehtoinen, toisin kuin sinne pakotetuille pojille.
Olen pahoillani puolestasi, että sinulla on noin ymmärtämätön ja huonosti käyttäytyvä perhe. Se ei tee elämääsi helpoksi.
Terapia auttaa.
Kun saat puhuttua juuri niistä sinua vaivaavista, vaikeista asioista - perheestäsikin -jollekulle, joka oikeasti kuuntelee sinua. Terapiassa edetään siinä tahdissa, kuin itse haluat. Siellä ei ole tarkoitus repiä sinua rikki vaan saada ehyeksi. Saat uusia näkökulmia tilanteeseesi. Saat myös keinoja, joilla voit helpottaa omaa oloasi.
Tavallaan terapia on paikka, jossa opetellaan käyttämään työkalupakkia, joka saadaan terapiassa ja jolla voit helpottaa omaa elämääsi. Opit myös arvostamaan itseäsi enemmän. Huomaat, että sinähän olet ihan hyvä tyyppi ja sinä voit rakastaa itseäsi sellaisena kuin sinä olet.
Terapiasta tuli mieleeni, että olisi hyvä järjestää tilaisuus, jossa terapeuttisi kertoisi vanhemmillesi, mitä masennus oikeastaan on. Samalla hän voisi kertoa vanhemmillesi, että heidän käytöksensä ei ole kannustavaa eikä rohkaisevaa. Pikemminkin he pahentavat sinun huonoa oloasi. Terapeutti voisi auttaa vanhempiasi ymmärtämään sinua. Ehkä he oppivat myös tukemaan sinua sairaudessasi.
Sanot, että et ole sen arvoinen, että sinuun kannattaisi tuhlata lääkerahoja. Siinä puhuu masennus. Masennus saa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi. Niin on varmaan käynyt myös sinulle. Sinä olet kaiken hoivan arvoinen. Olet arvokas sellaisena kuin sinä olet juuri nyt. Sinuun voi vallan hyvin sijoittaa myös lääkkeiden verran rahaa.
Tsemppiä! Älä lannistu, vaikka perheesi lyttää sinua juuri nyt. Pidä huolta itsestäsi.