Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää, onko miehestä hyväksi isäksi?
12.04.2018 |
Mistä voi varmistua, että miehestä on isäksi? Ja siis hyväksi isäksi?
Mistä sinä tiesit sen tai sait asiasta varmuuden?
Lapset alkavat iän puolesta olla ajankohtaisia, mutta ainoastaan työorientoituneen miehen isyys arveluttaa. Tekee lupauksia joita ei pidä, elää työlleen, on itsekäs, omissa oloissaan... voiko tuollaisilla tavoilla ja elämäntyylillä olla hyvä isä?
Turha varmaan kuvitella, että mies muuttuu silmänräpäyksessä kun lapsi syntyy...
Kommentit (42)
Ei mistään, arpapeliä on tämä elämä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menette hoitamaan jonkun tutun lasta ja katsot, miten mies käyttäytyy?
Jaa-a. Vaikea sanoa, vain käytäntö aidosti näyttää.
Se on tietysti totta, ettei se perusluonne ja arvomaailma nyt niin järisyttävästi tule muuttumaan lapsen synnyttyä.
Eli jos mies on työnarkomaani ja se on jo nyt jonkinlainen ongelma, tulee se olemaan satavarmasti ongelma tulevaisuudessakin.
Ei sitä voi tietää. Kannataa suostua kersojen pykäämiseen vain jos on valmis hoitamaan ne yksin.
Tätä se just on.
On ihmisiä, jotka pohtivat ja varmistelevat asioita loputtomasti. Myös lastenhankintaan liittyen. Ja sitten on näitä skunkkitunkkaisia ”janicoita” ja ”lindoja”, jotka puskevat maailmaan lapsia kuin liukuhihnalta kaiken maailman ukkojen kanssa välittämättä tuon taivaallista tulevien isien ominaisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se lapsi on tärkeä molemmille? Vai ainoastaan sun pakkomielle?
Minä olen toista kertaa naimisissa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia. Enkä hänen kanssaan edes niitä tekisi, vaikka olisimme nuorempia.
Tietysti tiedän tämän, koska näen miten hän hoitaa omia lapsiaan, mutta kyllä se näkyy muuallakin:
- kotona ei ”osaa” tehdä muuta kuin katsoa telkkaria tai on padilla. Ei siis ole koti-ihminen. Jos lähdemme ulos, on hän eri ihminen, mutta kotona töllöttää. => hoitaa lapsensa telkkarilla tai padilla
- syö itse epäterveellisesti => lapset elää karkilla ja vanukkailla
- on laiska (minä myös), eli ei halua mennä kävelemään eikä koskaan nikkaroi mitään => ostaa lapsilleen vain sellaisia joululahjoja, joiden tekemiseen ei tarvitse itse osallistua/leikkiä
- nukkuu pitkään => on myös opettanut lapsille, ettei häntä herätetä viikonloppuna.
Eli tiedän, jos meillä olisi lapsia, että minä heräisin aamulla, kävisin puistossa ja viihdyttäisin näitä.
Eksäni oli ihanteellinen isä. Hoiti, leikitti, ulkoilutti. Mutta hän on myös superaktiivinen itse. Tykkäsi tsekin rakentaa lumilinnaa ja käydä fillaroimassa. Lisäksi rakensi kotia ja sisusti, eli oli koti-ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä se just on.
On ihmisiä, jotka pohtivat ja varmistelevat asioita loputtomasti. Myös lastenhankintaan liittyen. Ja sitten on näitä skunkkitunkkaisia ”janicoita” ja ”lindoja”, jotka puskevat maailmaan lapsia kuin liukuhihnalta kaiken maailman ukkojen kanssa välittämättä tuon taivaallista tulevien isien ominaisuuksista.
Teet liian hätäisiä johtopäätöksiä. Ei av:lle ketjun avaaminen tarkoita mitään loputonta asian pohdiskelua saati varmistelua. Ap voi aivan hyvin olla yksi noista janicoista tai lindoista, jotka tosielämässään tekevät aivan erilaisia valintoija kuin mitä sinä kuvittelet. Teot ratkaisevat, ei av:lle avattujen ketjujen lukumäärä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toista kertaa naimisissa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia. Enkä hänen kanssaan edes niitä tekisi, vaikka olisimme nuorempia.
Tietysti tiedän tämän, koska näen miten hän hoitaa omia lapsiaan, mutta kyllä se näkyy muuallakin:
- kotona ei ”osaa” tehdä muuta kuin katsoa telkkaria tai on padilla. Ei siis ole koti-ihminen. Jos lähdemme ulos, on hän eri ihminen, mutta kotona töllöttää. => hoitaa lapsensa telkkarilla tai padilla
- syö itse epäterveellisesti => lapset elää karkilla ja vanukkailla
- on laiska (minä myös), eli ei halua mennä kävelemään eikä koskaan nikkaroi mitään => ostaa lapsilleen vain sellaisia joululahjoja, joiden tekemiseen ei tarvitse itse osallistua/leikkiä
- nukkuu pitkään => on myös opettanut lapsille, ettei häntä herätetä viikonloppuna.
Eli tiedän, jos meillä olisi lapsia, että minä heräisin aamulla, kävisin puistossa ja viihdyttäisin näitä.Eksäni oli ihanteellinen isä. Hoiti, leikitti, ulkoilutti. Mutta hän on myös superaktiivinen itse. Tykkäsi tsekin rakentaa lumilinnaa ja käydä fillaroimassa. Lisäksi rakensi kotia ja sisusti, eli oli koti-ihminen.
Ehkäpä oletkin vielä kiinni exässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monesta asiasta täytyy luopua kun lapsia tulee. Itsekkäälle ihmiselle se on kivuliasta ja joskus ylitsepääsemätöntä. Itsekäs isä ei ole paras mahdollinen kasvattaja, ja jos ajattelee vaan omia etujaan niin lapset kyllä reagoivat ja muistavat sellaisen käytöksen loppu elämänsä.
Mistä tietää, onko naisesta hyväksi äidiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toista kertaa naimisissa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia. Enkä hänen kanssaan edes niitä tekisi, vaikka olisimme nuorempia.
Tietysti tiedän tämän, koska näen miten hän hoitaa omia lapsiaan, mutta kyllä se näkyy muuallakin:
- kotona ei ”osaa” tehdä muuta kuin katsoa telkkaria tai on padilla. Ei siis ole koti-ihminen. Jos lähdemme ulos, on hän eri ihminen, mutta kotona töllöttää. => hoitaa lapsensa telkkarilla tai padilla
- syö itse epäterveellisesti => lapset elää karkilla ja vanukkailla
- on laiska (minä myös), eli ei halua mennä kävelemään eikä koskaan nikkaroi mitään => ostaa lapsilleen vain sellaisia joululahjoja, joiden tekemiseen ei tarvitse itse osallistua/leikkiä
- nukkuu pitkään => on myös opettanut lapsille, ettei häntä herätetä viikonloppuna.
Eli tiedän, jos meillä olisi lapsia, että minä heräisin aamulla, kävisin puistossa ja viihdyttäisin näitä.Eksäni oli ihanteellinen isä. Hoiti, leikitti, ulkoilutti. Mutta hän on myös superaktiivinen itse. Tykkäsi tsekin rakentaa lumilinnaa ja käydä fillaroimassa. Lisäksi rakensi kotia ja sisusti, eli oli koti-ihminen.
Ehkäpä oletkin vielä kiinni exässä?
Mistä niin päättelet...? Erosta on jo liki 10 vuotta. Ja nykyinen mieheni on aivan ihana, aivan toista maata kuin eksäni. Hyvä isä ei tarkoita hyvää aviomiestä. Hyvä aviomies ei ole sama asia kuin hyvä isä.
Ei yhtään sen kummemmin tiedä naisestakaan onko hänestä hyväksi äidiksi .. Arpapeliä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta hyviä merkkejä, itselleni ehdottomia vaatimuksia ovat:
- Mies on rehellinen, aina, ja kaikille. On sitten kyseessä verottaja, kaupan kassa, työnantaja jne, ja vaikka siitä seuraisi hänelle itselleen harmia.
- Mies puhuu kaikista ihmisistä aina asiallisesti. Ei koskaan käytä halventavia termejä kenestäkään, ei miehistä eikä naisista, eikä tietenkään mistään etnisistä ryhmistä. Mies arvostaa työpaikalla molempien sukupuolien työpanosta.
- Mies ottaa kotona vastuuta kotitöistä. Ei vain ’auta’ tai tee osuuttaan, vaan ottaa itselleen oma-aloitteisesti vastuualueita, joista huolehtii täysin pyytämättä.
- Mies oikeasti aktiivisesti haluaa lapsia. Hänellä on tulevaisuuden suunnitelmia, johon lapset mahtuvat. Hänellä on myös halu taloudellisesti rakentaa nimenomaan lapsiperhettä, ja ymmärtää, mitkä ovat lapsiperheen todelliset kulut, ja ymmärtää myös, mitkä ovat kotiin jäävän vanhemman taloudelliset menetykset kotonaolon aikana.
Vierailija kirjoitti:
Menette hoitamaan jonkun tutun lasta ja katsot, miten mies käyttäytyy?
Moniko mies ehdottaa itse tai haluaa lähteä hoitamaan jonkun lasta? Ja vaikkei kiinnostaisikaan toisten lapset niin voihan ne omat kiinnostaa..
Se että tykkää väkivallasta on aina lapsen kannalta paras
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, onko naisesta hyväksi äidiksi?
Koska hän sanoo niin.
Tiesin etukäteen mieheni hyväksi isäksi, koska hän oli luotettava, hyvällä tavalla ennakoitava luonne, tasainen ja rauhallinen, kärsivällinen, kaikille ystävällinen, suvaitsevainen, pitkäjänteinen, kotona viihtyvä, vastuullinen ja täysin sitoutunut minuun ja kovasti halusi lapsen. En joutunut pettymään.
No mun mies osoittautui hyväksi isäksi. En osannut sitä hirveästi ennalta arvioida, ja pidän itseäni lähinnä onnekkaana, mutta näin jälkiviisaana:
-Mies halusi lapsia, ja alkoi haluta niitä samaan aikaan minun kanssa
-Sanoi yritysaikana haluavansa jäädä lapsen kanssa vuodeksi kotiin (ja jäi kanssa molempien kanssa)
-on luonteeltaan vastuuntuntoinen, ahkera ja epäitsekäs
-oli ja on, kokemukseni mukaan, hyvin rakastunut minuun
-ei mt- tai alkoholiongelmia, tämä lienee kyllä itsestään selvää
Vanhemmuus on meillä jaettu erittäin tasa-arvoisesti ja mies tekee kaikkea vähintään yhtä paljon kuin minä, myös sitä metatyötä.
No oletteko jutelleet aiheesta? Meidän on paha sanoa.