Lue keskustelun säännöt.
Ilkeää tai ei, olen ryhtynyt yhtä rasittavaksi puhelimessa, kuin kaverini
10.04.2018 |
Kaverilla tapana alkaa usein puhumaan päälle, vaihtaa aihe omaansa lennosta, ja keskustella/huutaa lapsilleen, samalla kun minä olen juuri puhumassa jotain. Tätä tehnyt aina.
Olen ennen jotenkin ajatellut, että tajuaisi hyvällä, eli ns. esimerkillä, itse kuuntelen aina, en keskeytä koskaan, ja jos lapset ovat tulleet keskeyttämään, olen pyytänyt kaverilta kohteliaasti anteeksi ja pikaisesti sanonut lapsille "ei nyt, äiti on puhelimessa".
Ei oo menny jakeluun. Aloitin nyt tekemään ihan samaa kun kaveri. Tai esim jos alkaa puhua mun päälle, jatkan vaan oman juttuni loppuun ääntäni hieman korottaen. Ja huutelen ja puhun lapsilleni kesken kaverin jutun.
Hieman jo aistin puhelimitse kaverin vaivaantuneen, kun selitti mulle jotain ja mä aloin jutella tyttärelleni.
Hah. Sitä saa mitä tilaa. Harmi sinänsä että vasta nyt, yli 10 vuotta meni ennenkuin aloin tähän.
Kommentit (2)
On samoja kokemuksia.
Aloin tehdä samaa.
Kun kaveri keskeytti, jatkoin vaan juttua (en korottanut ääntäni kylläkään) ihan pokkana, vaivaantumatta, ja oli ihan mielenkiintoista huomata, että yllättävän pitkään se kaveri jaksoi puhua, vaikka kuuli minun jatkaneen juttuani edelleen. Sitten kun hän hiljeni, sanoin melkein heti kun enää puhuin vain minä, että: "Tää oli sit salaisuus, älä kerro kellekään, joudun vaikeuksiin jos tää juttu leviää" - koska tiesin, ettei hän ollut kuullut sitä, kun oli puhunut omaa asiaansa. Ai että oli mehukasta, kun hän sitten kysyi, niin saatoin vastata, että "Ai et sä kuullut? No oikeestaan ihan hyvä, en olis saanut siitä puhuakaan. Ei mitään sittenkään. Niin oliko sulla joku juttu?"
ja toinen jää kihisemään, kun ei saa tietää hyvää juoruani :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Ap