Sanoin antavani anteeksi, mutta en oikeasti antanut. Miten tästä eteenpäin?
Minulta pyydettiin anteeksi. Tilanne tuntui painostavalta ja sanoin siksi antavani anteeksi, jotta pääsisin pois vaikeasta tilanteesta. En kuitenkaan oikeasti ollut antanut. Anteeksipyyntö tuli ennen kuin olin ehtinyt riittävästi miettiä itsekseni tapahtunutta. Nyt tämän ihmisen seurassa oleminen tuntuu vaikealta. Mitä oikein voin enää tehdä?
Kommentit (15)
No tietenkin palaat asiaan ja sanot, että sinua jäi asia vielä vaivaamaan ja haluat selvittää sen nyt yhdessä ennen kuin se tulee mielessäsi liian isoksi selvittää. Sanot, että et ollut silloin vielä miettinyt asiaa täysin. Jos asiasta nousee meteli, niin toinen osapuoli ei ole sen kanssa myöskään selvillä vesillä.
Ota asia esille uudestaan. Sano, että halusit antaa anteeksi, mutta nyt huomaat, että hänen tekonsa loukkasikin sinua niin paljon, ettet kykene siitä yli pääsemään ja sinun on paha ja epämukava olo hänen seurassaan. Et koe tällä hetkellä, että välinne voivat korjaantua (ainakaan hetkessä), joten haluat pitää häneen välimatkaa. Ehkä jossakin vaiheessa sinun on taas helpompi olla hänen kanssaan tekemisissä, mutta nyt tilanne on tämä ja toivot, että hän kunnioittaa tarvettasi tilaan.
Vierailija kirjoitti:
No tietenkin palaat asiaan ja sanot, että sinua jäi asia vielä vaivaamaan ja haluat selvittää sen nyt yhdessä ennen kuin se tulee mielessäsi liian isoksi selvittää. Sanot, että et ollut silloin vielä miettinyt asiaa täysin. Jos asiasta nousee meteli, niin toinen osapuoli ei ole sen kanssa myöskään selvillä vesillä.
Kommentit olivat hyviä, kiitos niistä. Ei kai tässä muu auta. Tämä vain jännittää minua, koska suhde tähän sukulaiseen ei ole aiemminkaan ollut helppo.
Ap
Se, että toinen pyytää anteeksi ei velvoita vastaamaan "saat". Lapsille se ehkä toimii kun pyydetään anteeksi vaikka luvatonta lelun lainaamista mutta aikuisten asiat ovat usein huomattavasti monimutkaisempia.
Aikuinen voi vastata "kiitos anteeksipyynnöstä, minulla menee vielä aikaa asian käsittelyyn en ole valmis siihen että asiat palaavat ennalleen."
Anteeksipyyntö ja oletus siitä että kaikki on unohdettu on myös erilaisissa sairaissa yhteisöissä käytettyä henkistä väkivaltaa. Omat rajat tunteva ihminen erottaa oikean anteeksipyynnön valheellisesta, joskus siihen erottamiseen menee aikaa. Tuleva käytös vasta osoittaa yleensä onko pyytäjä tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Se, että toinen pyytää anteeksi ei velvoita vastaamaan "saat". Lapsille se ehkä toimii kun pyydetään anteeksi vaikka luvatonta lelun lainaamista mutta aikuisten asiat ovat usein huomattavasti monimutkaisempia.
Aikuinen voi vastata "kiitos anteeksipyynnöstä, minulla menee vielä aikaa asian käsittelyyn en ole valmis siihen että asiat palaavat ennalleen."
Anteeksipyyntö ja oletus siitä että kaikki on unohdettu on myös erilaisissa sairaissa yhteisöissä käytettyä henkistä väkivaltaa. Omat rajat tunteva ihminen erottaa oikean anteeksipyynnön valheellisesta, joskus siihen erottamiseen menee aikaa. Tuleva käytös vasta osoittaa yleensä onko pyytäjä tosissaan.
En ole tämän ihmisen käytöksen perusteella oikein saanut selvyyttä siitä, onko mikään kuitenkaan oikeasti muuttunut vai ei. Hän ylitti tietyn rajan ja pyysi sitä anteeksi. Käytös on silti edelleen jossain määrin epämukavalta tuntuvaa, vaikka onkin hiukan rauhoittunut.
Ap
Entä jos muutkin ihmiset asettavat painetta sille, että asiasta pitäisi päästä eteenpäin ja tapahtunut painaa villaisella? Mitä silloin voi tehdä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entä jos muutkin ihmiset asettavat painetta sille, että asiasta pitäisi päästä eteenpäin ja tapahtunut painaa villaisella? Mitä silloin voi tehdä?
Ap
Ajattelet tietenkin omia tunteitasi ja mitä haluat. Ei kannata alistua muiden painostukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos muutkin ihmiset asettavat painetta sille, että asiasta pitäisi päästä eteenpäin ja tapahtunut painaa villaisella? Mitä silloin voi tehdä?
Ap
Ajattelet tietenkin omia tunteitasi ja mitä haluat. Ei kannata alistua muiden painostukseen.
Kunpa se vain olisi helpompaa.
Ap
Välttämättä tuollaisen ihmisen kanssa keskustelu ei johda mihinkään hyvään. On ihan tervettä, että olet hänen seurassaan varautunut, kannattaa ollakin. Vasta aikaa myöten selviää, voitko luottaa häneen ja rentoutua hänen seurassaan. Välttämättä koskaan et voi eikä kannata.
Sen sijaan, että lähtisi hänen kanssaan puhumaan vanhoista asioista, kannattaa varautua nopeasti reagoimaan ja puuttumaan mahdollisiin uusiin rajojen ylityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos muutkin ihmiset asettavat painetta sille, että asiasta pitäisi päästä eteenpäin ja tapahtunut painaa villaisella? Mitä silloin voi tehdä?
Ap
Teet niin kuin tuntuu sinusta hyvältä. Asia ei kuulu heille, koska heitä ei ole loukattu. Sitä paitsi, jos sinulla on epämukava olo jonkun seurassa ja sinua painostetaan esittämään, kuin mitään ei olisi tapahtunut, niin kyllähän se epämukavuus ja välien kireys silti näkyy jossakin vaiheessa. Tuossa tilanteessa on kaikkien kannalta parasta, että saat ottaa väliä siihen ihmiseen, joka on loukannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos muutkin ihmiset asettavat painetta sille, että asiasta pitäisi päästä eteenpäin ja tapahtunut painaa villaisella? Mitä silloin voi tehdä?
Ap
Ajattelet tietenkin omia tunteitasi ja mitä haluat. Ei kannata alistua muiden painostukseen.
Kunpa se vain olisi helpompaa.
Ap
Ihmissuhteissa on usein vaikeuksia, mutta ei meille kukaan ole helppoa elämää luvannut. Pieni itsekkyys on joskus kohdillaan. Tsemppiä.
Olen joskus tuollaisessa tilanteessa sanonut, että annan anteeksi, mutta en unohda. Onko sinullakin jostain tämäntapaisesta kyse?
Vierailija kirjoitti:
Välttämättä tuollaisen ihmisen kanssa keskustelu ei johda mihinkään hyvään. On ihan tervettä, että olet hänen seurassaan varautunut, kannattaa ollakin. Vasta aikaa myöten selviää, voitko luottaa häneen ja rentoutua hänen seurassaan. Välttämättä koskaan et voi eikä kannata.
Sen sijaan, että lähtisi hänen kanssaan puhumaan vanhoista asioista, kannattaa varautua nopeasti reagoimaan ja puuttumaan mahdollisiin uusiin rajojen ylityksiin.
Kiitos, tämäkin vaikuttaa hyvältä ohjeelta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus tuollaisessa tilanteessa sanonut, että annan anteeksi, mutta en unohda. Onko sinullakin jostain tämäntapaisesta kyse?
Kyllä on. Tulin todella pahasti loukatuksi. Anteeksipyyntö ei riitä korvaamaan mielipahaa alkuunkaan.
Ap
Osaako joku auttaa minua? Miten sinä tässä tilanteessa toimistot?