Meillä töissä muut ovat huonoitsetuntoisia, ne ei kestä mitään päin naamaa sanomista asiasta, jossa ovat mokannet

Lähes kaikki suomalaiset naiset ovat tuollaisia.

Meillä töissä on muutenkin mulkkuja töissä, lähinnä nyt puhe esimiehistä. Ne kieltäytyvät antamasta selkeitä ohjeita, miten toimitaan, luultavasti siksi, että jos sitten toimimme ohjeiden mukaan ja esim. asiakas valittaa, niin pomo voi pestä kätensä koko jupakasta ja syyttää työntekijää sittä, että tällä ei ollut tilannetajua. Kaikkia asioita kun ei voi - tai ei ole hyvä - tilannetajulla ratkoa. Se luo eriarvoisuutta asiakkaiden suhteen. Sellainen on niiden idioottien mielestä ilmeisesti hyvä yritys, joka toimii pärstän mukaan. Huutaville asiakkaille joustetaan, nöyrille ei.

Nöyrille ei siis tartte joustaa, ne ivät ole meidän yrityksemme silmissä keitään, vain ilkeät kusipääasiakkaat ovat niitä, joita johto mielistelee minkä kerkeää.

Murjottamistako se on, jos on harmissaan epäonnistumisestaan? Asiat voi sanoa myös rakentavasti.

Ehkäpä on syytä pohtia MITEN sen kritiikin antaa, jos vastaanotto on tuollainen.

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä on syytä pohtia MITEN sen kritiikin antaa, jos vastaanotto on tuollainen.

Vaikeaa ruveta lässyttämään, jos se toinen on toiminnallaan aiheuttanut ensin moittijalle itsetunnon kolauksen.

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Se että loukkaantuu ei ole virheensä myöntämistä.

En ole koskaan tajunnut ihmisiä, joiden pitää sanoa itsestään selviä asioita päin naamaa. En keksi muuta motivaatiota kuin puhdas ilkeys. Se ilkeys sitten naamioidaan sen "rehellisyyden" taakse.

On tosiaan olemassa keinoja sanoa asioita ilman, että ivataan, pilkataan ja haukutaan. Jos työkaverisi takki on mielestäsi ruma, voit pitää tiedon ihan omanasi. Jos hän haluaa takistaan mielipiteen, voit sanoa, ettei se ole sinun makuusi. Jos joku tekee virheen, ei sitä tarvitse toitottaa kaikille - riittää, jos ne, joiden on virhe korjattava, tietää sen.

Pikkulapset eivät kykene hillitsemään impulssejaan ja olemaan tahdikkaita, mutta aikuisten pitäisi kyetä siihen. Sormella osoittelijat harvoin kykenevät itse ottamaan vastaan kritiikkiä, mutta jostain syystä he kokevat, että juuri heidän on toitotettava asiaa jatkuvasti. On jäänyt kehityksessä lastentarhaikäisten tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Se, että loukkaantuu on nimenomaan sitä, ettei myönnä tehneensä virhettä. Jos myöntää, PAHOITTEE, ei loukkaannu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä on syytä pohtia MITEN sen kritiikin antaa, jos vastaanotto on tuollainen.

Vaikeaa ruveta lässyttämään, jos se toinen on toiminnallaan aiheuttanut ensin moittijalle itsetunnon kolauksen.

Sitähän ei voinut tietää, kun et kertonut aloituksessa saatana. Miten hän toimi? Jos et kerro niin kuole!

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Eli ON TODELLA lapsellista. Kypsä ihminen pahoittelee tekemäänsä virhettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Se, että loukkaantuu on nimenomaan sitä, ettei myönnä tehneensä virhettä. Jos myöntää, PAHOITTEE, ei loukkaannu.

Voihan loukkaantunutkin pahoitella. Enkä tiedä tilannetta joten älä minua syytä saatana. Kuole pois juntti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä on syytä pohtia MITEN sen kritiikin antaa, jos vastaanotto on tuollainen.

Vaikeaa ruveta lässyttämään, jos se toinen on toiminnallaan aiheuttanut ensin moittijalle itsetunnon kolauksen.

Sitähän ei voinut tietää, kun et kertonut aloituksessa saatana. Miten hän toimi? Jos et kerro niin kuole!

Mitä sillä on väliä? Moititaan syystä, lähde siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Se, että loukkaantuu on nimenomaan sitä, ettei myönnä tehneensä virhettä. Jos myöntää, PAHOITTEE, ei loukkaannu.

Voihan loukkaantunutkin pahoitella. Enkä tiedä tilannetta joten älä minua syytä saatana. Kuole pois juntti!

"eivät osaa koota itseään, vaan suuttuvat, kuin hiekkalaatikolla pikkuvauvat." Tarkoittaako tämä sinulle oman virheen myöntämistä ja pahoittelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Eli ON TODELLA lapsellista. Kypsä ihminen pahoittelee tekemäänsä virhettä.

Sinulle itsekkäälle paskalle on selvästi tärkeintä saada vain anteeksipyyntö, vaikka toiminta ei loukkaisi sinua. Narsisti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Eli ON TODELLA lapsellista. Kypsä ihminen pahoittelee tekemäänsä virhettä.

Sinulle itsekkäälle paskalle on selvästi tärkeintä saada vain anteeksipyyntö, vaikka toiminta ei loukkaisi sinua. Narsisti!

Ei, vaan on tärkeää, että toinen oppii tekemistään virheistä ja osoittaa toiselle pahoittelullaan, että on pahoillaan tälle aiheuttamastaan toisen itsetuntoon käyneestä toiminnastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä on syytä pohtia MITEN sen kritiikin antaa, jos vastaanotto on tuollainen.

Vaikeaa ruveta lässyttämään, jos se toinen on toiminnallaan aiheuttanut ensin moittijalle itsetunnon kolauksen.

Sitähän ei voinut tietää, kun et kertonut aloituksessa saatana. Miten hän toimi? Jos et kerro niin kuole!

Mitä sillä on väliä? Moititaan syystä, lähde siitä.

Luulen kyllä, että kaltaisesi kusirotta loukkaantuu kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mielensä pahoittaminen edes lapsellista? Se on oikeasti aika inhimillistä. Lapsellista olisi, jos kieltäisi tehneensä virhettä.

Eli ON TODELLA lapsellista. Kypsä ihminen pahoittelee tekemäänsä virhettä.

Sinulle itsekkäälle paskalle on selvästi tärkeintä saada vain anteeksipyyntö, vaikka toiminta ei loukkaisi sinua. Narsisti!

Millä lailla toinen voi nähdä, että toinen on pahoillaan, jos tämä loukkaantuu saamastaan palautteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä on syytä pohtia MITEN sen kritiikin antaa, jos vastaanotto on tuollainen.

Vaikeaa ruveta lässyttämään, jos se toinen on toiminnallaan aiheuttanut ensin moittijalle itsetunnon kolauksen.

Sitähän ei voinut tietää, kun et kertonut aloituksessa saatana. Miten hän toimi? Jos et kerro niin kuole!

Mitä sillä on väliä? Moititaan syystä, lähde siitä.

Luulen kyllä, että kaltaisesi kusirotta loukkaantuu kaikesta.

No jos sinulla on hyvä itsetunto, niin miten tämä voisi olla sinulle ongelma saada kuulla se?