Miten masentuneen pitäisi jaksaa mennä lääkäriin?

No ei kukaan normaali lääkäri noin sano. Kerrot lääkärille, että luulet olevasi masentunut ja sitten se lääkäri alkaa kyselemään. Kyllä se siitä sitten alkaa sujua, rohkeasti vaan!

Kylläpäs ap:lle nyt sataa sympatiaa. Not. Helppohan se on joidenkin muka-ahkerien muurahaisten leukailla täällä jos omien aivojen välittäjäaineet ovat kunnossa kuin Siltsulla nousuissa. Ette taida tosiaan tietää minkälaista on aivokemiallinen masennus. Ei silloin ole mitään hyötyä koittaa psyykata itseään jollain tsemppimindfulnessilla tai kuunnella kaverien länkytystä itsensä niskasta ottamisesta.

Mä ymmärrän sua hyvin. En itsekään jaksa enää hakea apua.. 

Jaksan kyllä tehdä muita asioita, jotta hengissä pysyn, mutta jos johonkin asiaan on pienikin kynnys niin sen tekeminen vaatii paljon voimia.. 

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs ap:lle nyt sataa sympatiaa. Not. Helppohan se on joidenkin muka-ahkerien muurahaisten leukailla täällä jos omien aivojen välittäjäaineet ovat kunnossa kuin Siltsulla nousuissa. Ette taida tosiaan tietää minkälaista on aivokemiallinen masennus. Ei silloin ole mitään hyötyä koittaa psyykata itseään jollain tsemppimindfulnessilla tai kuunnella kaverien länkytystä itsensä niskasta ottamisesta.

Kerroppa mitä sitten pitäisi tehdä jos ap ei itsekään viitsi ajaa omia asioitaan? Pitäisikö koko muun maan sitten vain heittäytyä polvilleen ja palvoa ja voivotella että jospa se ap nyt soisi meille vähän armoa ja glooriaa ja jaksaisi vaikka laiskasti viittelöidä sitä lääkäriä poistumaan joka sen tykö tuotiin kultaisella ratsulla ja sitten koko kansa hurraisi että kylläpä se oli vallan erinomaisesti viittilöity?

Jossain menee se raja jonka jälkeen pitää itsekin ottaa vastuuta asioista ja hoitaa niitä sen sijaan että vaan odottaa että kaikki tulee valmiina nokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri ei pysty parantamaan laiskuutta ja velttoutta. Siihen tarvitaan itsekuria.

Juuri tämänkaltaisten kommenttien takia en uskalla mennä lääkäriin. Enkä jaksa. Hyvä että pääsen edes ylös sängystä.

Nyt lakkaat miettimästä turhia ja menet sinne lääkäriin. Mukavia ja ymmärtäviä ihmisiä siellä on. Et suinkaan ole ensimmäinen jolla on tuonkaltaisia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs ap:lle nyt sataa sympatiaa. Not. Helppohan se on joidenkin muka-ahkerien muurahaisten leukailla täällä jos omien aivojen välittäjäaineet ovat kunnossa kuin Siltsulla nousuissa. Ette taida tosiaan tietää minkälaista on aivokemiallinen masennus. Ei silloin ole mitään hyötyä koittaa psyykata itseään jollain tsemppimindfulnessilla tai kuunnella kaverien länkytystä itsensä niskasta ottamisesta.

Kerroppa mitä sitten pitäisi tehdä jos ap ei itsekään viitsi ajaa omia asioitaan? Pitäisikö koko muun maan sitten vain heittäytyä polvilleen ja palvoa ja voivotella että jospa se ap nyt soisi meille vähän armoa ja glooriaa ja jaksaisi vaikka laiskasti viittelöidä sitä lääkäriä poistumaan joka sen tykö tuotiin kultaisella ratsulla ja sitten koko kansa hurraisi että kylläpä se oli vallan erinomaisesti viittilöity?

Jossain menee se raja jonka jälkeen pitää itsekin ottaa vastuuta asioista ja hoitaa niitä sen sijaan että vaan odottaa että kaikki tulee valmiina nokkaan.

Ei ole kyse mistään viitseliäisyydestä, laiskuudesta tai vastuun ottamisesta. Voi teitä tehokkaita höpönassuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs ap:lle nyt sataa sympatiaa. Not. Helppohan se on joidenkin muka-ahkerien muurahaisten leukailla täällä jos omien aivojen välittäjäaineet ovat kunnossa kuin Siltsulla nousuissa. Ette taida tosiaan tietää minkälaista on aivokemiallinen masennus. Ei silloin ole mitään hyötyä koittaa psyykata itseään jollain tsemppimindfulnessilla tai kuunnella kaverien länkytystä itsensä niskasta ottamisesta.

Kerroppa mitä sitten pitäisi tehdä jos ap ei itsekään viitsi ajaa omia asioitaan? Pitäisikö koko muun maan sitten vain heittäytyä polvilleen ja palvoa ja voivotella että jospa se ap nyt soisi meille vähän armoa ja glooriaa ja jaksaisi vaikka laiskasti viittelöidä sitä lääkäriä poistumaan joka sen tykö tuotiin kultaisella ratsulla ja sitten koko kansa hurraisi että kylläpä se oli vallan erinomaisesti viittilöity?

Jossain menee se raja jonka jälkeen pitää itsekin ottaa vastuuta asioista ja hoitaa niitä sen sijaan että vaan odottaa että kaikki tulee valmiina nokkaan.

No jaa, en tiedä. Ehkä haluaisin että joku kuuntelisi ja välittäisi. Ja kyllä mä käyn töissä mutta vapaa-ajalla lähinnä vain kaivaudun peiton alle itkemään sitä miten onneton olen. En tiedä mikä mua tai mun aivokemioita vaivaa, siksipä sinne lääkäriin varmaan pitäisi mennä..

Ap

En haluaisi todellakaan kuulostaa negatiiviselta, varsinkaan ihmisille joka tarvitsee sitä apua, mutta itse ainakin olen saanut kokea että aika paljon tässä joutuu itsekin työskentelemään. Varsinkin siinä alkuvaiheessa. Toivon että jonain päivänä hoidon etsiminen ja saaminen olisi helpompaa masentuneille, koska meillä kaikilla tosiaan ei ole sitä lähipiiriä joka voisi auttaa pyörittämään arkea ympärillä ja olla muuten tukena tuossa prosessissa.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs ap:lle nyt sataa sympatiaa. Not. Helppohan se on joidenkin muka-ahkerien muurahaisten leukailla täällä jos omien aivojen välittäjäaineet ovat kunnossa kuin Siltsulla nousuissa. Ette taida tosiaan tietää minkälaista on aivokemiallinen masennus. Ei silloin ole mitään hyötyä koittaa psyykata itseään jollain tsemppimindfulnessilla tai kuunnella kaverien länkytystä itsensä niskasta ottamisesta.

Ja taaaas tätä paskaa aivokemiallisesta masennuksesta! Voi voi teitä kusetuksen uhreja. Masennus johtuu AINA käsittelemättömistä tunteista!! Yleensä käsittelemättömistä vihan ja surun tunteista. Esim. traumoihin liittyen. On vaarallista levittää täällä väärää tietoa masennuksen syistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs ap:lle nyt sataa sympatiaa. Not. Helppohan se on joidenkin muka-ahkerien muurahaisten leukailla täällä jos omien aivojen välittäjäaineet ovat kunnossa kuin Siltsulla nousuissa. Ette taida tosiaan tietää minkälaista on aivokemiallinen masennus. Ei silloin ole mitään hyötyä koittaa psyykata itseään jollain tsemppimindfulnessilla tai kuunnella kaverien länkytystä itsensä niskasta ottamisesta.

Ja taaaas tätä paskaa aivokemiallisesta masennuksesta! Voi voi teitä kusetuksen uhreja. Masennus johtuu AINA käsittelemättömistä tunteista!! Yleensä käsittelemättömistä vihan ja surun tunteista. Esim. traumoihin liittyen. On vaarallista levittää täällä väärää tietoa masennuksen syistä.

Ei mulla tietääkseni ole mitään traumoja. Lähinnä vaan epäonnisia ihmissuhteita, kun mua on aina vähän hyljeksitty. Ei kuitenkaan varsinaisesti kiusattu. Tavallaan kaipaisin merkityksellisiä ihmissuhteita, mutta mulla ei ole enää voimavaroja hankkia sellaisia suhteita kun olen saanut niin paljon kuraa niskaan.

Ap