Tulinpahan kokeneeksi että huonosti pukeutuneena saa todellakin huonompaa palvelua,

Maanantaina takaisin siihen liikkeeseen parhaissa vaatteissa. Kun myyjä tulee nuolemaan niin sanot, että " sori, olisin lauantaina ostanut teidän kalleimman bemarin, mutta kun teillä ei ollut palveluhalua niin ostin naapuriliikkeestä. Nyt jäi sulla isot provikat väliin" . Sitten naurat räkäisesti ja lähdet :D

onhan siellä myyjätkin puvuissa. Onhan se vähän niinkin että molemminpuolinen asiallisuus on paikallaan, pukeutumisessakin.

myyjät kiinnittivät kaiken huomionsa keski-ikäisiin ja over ja me, nuoripari, ostoaikeissa ja suurinpiirtein rahat kourassa kierreltiin ja pälyiltiin, että saisko palvelua, kiitos!

liikkeisiin, jossa myyjilläkin on puvut päällä. Moukka olen ollu =)

asiakasta vaatetuksen mukaan. Minunkin kaupassani käy yksi likaisissa työvaatteissa, mutta on silti rikas ja saa yhtä hyvää palvelua, kuin kaikki muutkin.

Siellä oli monta myyjää nojailemassa tiskiin, yksikään ei tervehtinyt astuessamme sisään saati tullut apua tarjoamaan kun katselimme tietokoneita varmaan viisitoista minuuttia siellä. Tiskiltä tetokoneiden luokse oli kaksi metriä, joten ei ollut kyse siitä etteikö meitä olisi huomattu. Lähdettíin lopulta ja ostettiin se tietokone muualta. En sitten tiedä johtuiko ignooraus siitä että ollaan nuoria eikä niin rikkaan näköisiä.

pomolle, saapahan kaverit kuulla kunniansa. Asiakas on asiakas, vaikkei puvussa tulisikaan! Tiedänpä yhden miljonäärin, joka matkusti ruotsinlaivalla farkut ja kulahtanut t-paita päällä, tarjoilija kohteli huonosti, kunnes huomasi asiakkaan setelinipun, josta muuten ei tippiä herunut=)

Me ostettiin meidän uusi auto remppavaatteet päällä ja saatiin asiallista palvelua. Näin Porissa.

Sokokseen poikkesin kerran kauppareissulla, ajattelin mennä rintaliivit ostamaan. Päälläni mulla oli sillanen ulkoilupuvun takki, farkut ja vaelluskengät. Siistit ja puhtaat arkivaatteet siis. Ja kyllä katsottiin nenänvartta pitkin! Palvelua en saanut, kun myyjien aika meni niiden suorilla housuilla ja villakangas- takeilla varustautuneiden naisten kanssa. Kyllä vitutti!

Joskus aikoinaan 2 landepaukkua kuluneissa työvaatteissa ja kuraisissa kumisaappaissa menivät kalliimmanpuoleiseen autokauppaan.

Kiersivät autoja katselemassa ja löysivätkin sitten haluamansa autot, tosin ilman myyjien apua, koska ilmeisesti heitä ei oikeiksi " asiakkaiksi" kuviteltu.

Miehet saivat lopulta yhden myyjistä houkuteltua luokseen - huom houkuteltua - ja kun sitten meinasivat autoista kysellä, myyjä heitti ensimmäiseksi, ettei hänellä ole aikaa kaikenmaailman rölleille, jotka huvikseen tulevat kaaroja pällistelemään.

Miehet siihen kohteliaasti: " Anteeksi, että vaivasimme. Tämä ei toistu" .

Kävelivät sen jälkeen ihan rauhallisesti viereiseen liikkeeseen ja olivat ostaneet molemmat isommanpuoleisen mersun. Palvelu oli myös ollut ensiluokkaista koko session ajan ja miehet tyytyväisiä.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäisen liikkeen myyjistä ainakin yksi ( se joka töykeästi kieltäytyi palvelemasta) lähti kengänkuva takamuksessa kesken päivän töistä, eikä tarvinnut enää siihen liikkeeseen astua. Paremminkin joutui etsimään työkkärin koordinaatit.

Autoliikkeessä hän oli ruttuisissa vaatteissa aikeissa ostaa uusi kallis auto, käteistä mukana. Kukaan ei tullut palvelemaan, nyrpeitä katseita. Niinpä isä meni kassalle ja pyysi saada vaihtaa setelin (lompakosta näkyi paksu nippu suurimpia seteleitä) jotain automaattia varten ja samalla sanoi, että täällä on niin huono palvelu, että hän menee ostamaan sen ja sen auton naapuriliikkeestä.

Hän toimii edelleen samoin, eli " palkitsee" hyvän ja vilpittömän palvelun...

meni kerran asuntoesittelyyn hienoon luxus asuntoon tuulipuvussa kun lenkiltä oli tulossa. Myyjä sitten " ystävällisesti" neuvoi rouvaa, että se pieni asunto jota te varmasti etsitte, löytyy kaksi kerrosta alempaa. Ei tullut kauppoja ei.

Mun isä meni ostamaan uutta autoa itselleen ja vihdoin kun nuori miesmyyjä edes nooterasi isän ja kysyi että mitäs saisi olla, niin isä vastasi siihen, että no uuden autohan tässä tarvisin...



Silloin myyjä ohjasi isän autoliikkeen takapihalle ja sanoi ihan pokkana että meillä on nämä vaihtoautot täällä pihan perällä...



No arvatenkin isä lähti liikkeestä eikä koskaan enää asioinut siellä...käveli naapuriliikkeeseen ja osti UPOuuden bemarin ja KÄTEISELLÄ!:)



Isä kun sattuu olemaan paikkakunnalla vanhimman tietyn alan liikkeen (en viitsi kertoa liikettä, sillä silloin moni tietäsi varmasti) omistaja ja todellakin varakas, mutta liikkuu aina vanha lempilätsä päässään ja kaiy hänellä sama takkkikin on ollut jo vuosia:) Hän kun ei yleensä tuo mitenkään tuota varakkuutansa esiin...



Sen siitä saa kun arvoi ihmistä pelkästään vaatetuksen perusteella!

ohiajomatkalla katselemaan kirjahyllyjä. Askosta katsoivat ulos, mutta Artekissa palvelivat silmää räpäyttämättä ja hyvin. Ovat vissiin tottuneet huonostipukeutuneisiin rikkaisiin!