Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihan onnellinen suhde, mutta takaraivossa halu erota?
27.03.2018 |
Olemme olleet mieheni kanssa kolmisen vuotta yhdessä. Ostimme juuri asunnon, mutta viimeiset 6kk olemme riidelleet todella paljon ja varsinkin minä olen ollut hyvin tyytymätön suhteeseemme.
Periaatteessa kaikki olisi ihan hyvin, jos antaisin niin olla mutta, jostain syystä minulla on iso halu erota jatkuvasti. En edes halua olla onnellinen. En vain tiedä johtuuko se vain siitä että olen vain niin tyytymätön mieheeni.
Onko kenelläkään kokemuksia? Miksi teillä oli sellainen olo jatkuvasti? Menikö se pois?
Kommentit (18)
Eroa nyt. Minä en eronnut. Se tunne ei mene ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole se oikea. Miksi ihmeessä ostit asunnon hänen kanssaan?
Tämä tuli vasta sen jälkeen niin kuin kirjoitin. Ei ole ollut koko suhdetta.
Ja saahan sen kämpän myytyä. Ei siinä mitään ongelmaa
Vierailija kirjoitti:
Eroa nyt. Minä en eronnut. Se tunne ei mene ohi.
Ai ei? Hmm. Sitä vähän olen tässä miettinytkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa nyt. Minä en eronnut. Se tunne ei mene ohi.
Ai ei? Hmm. Sitä vähän olen tässä miettinytkin...
Ei se kaikkien kohdalla mene samalla tavalla. Onhan siinä riski että se ei mene ohi ja menee aikaa hukkaan, mutta kannattaisiko vielä ottaa vakava keskustelu suhteen tilasta ja katsoa mihin se johtaa? Me miehet olemme monesti aivan pihalla siitä, että naisella on edes ajatuksen tasolla aikomusta erota. Olisi reilua kertoa hänelle noista tuntemuksista, jotta hänellä on mahdollisuus yrittää korjata tilannetta.
- Onnellinen suhde
- Jatkuvasti riidoissa 6kk putkeen
Valitse toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
dsfasdfasd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa nyt. Minä en eronnut. Se tunne ei mene ohi.
Ai ei? Hmm. Sitä vähän olen tässä miettinytkin...
Ei se kaikkien kohdalla mene samalla tavalla. Onhan siinä riski että se ei mene ohi ja menee aikaa hukkaan, mutta kannattaisiko vielä ottaa vakava keskustelu suhteen tilasta ja katsoa mihin se johtaa? Me miehet olemme monesti aivan pihalla siitä, että naisella on edes ajatuksen tasolla aikomusta erota. Olisi reilua kertoa hänelle noista tuntemuksista, jotta hänellä on mahdollisuus yrittää korjata tilannetta.
Mä luulen että tää on se isoin ongelma. Olen puhunut miehelle paljon, jättänyt varmaan kerran viikossa, yrittänyt.. En vain koe että mies ottaa vakavasti tai yrittää tehdä muutosta. Sanoo kyllä ja lupaa, mutta mulla tunne pysyy. En edes tiedä miten tätä korjata. Tuntuu että olen niiin turhautunut ja mies pelkää minua ettei tästä enää edes voi tulla mitään... vaikka haluaisin
Vierailija kirjoitti:
- Onnellinen suhde
- Jatkuvasti riidoissa 6kk putkeen
Valitse toinen.
No ei me nyt täällä joka päivä riidellä. Enemmänkin sellaista turhautuneisuutta ja napinaa.. ennen ei riidelty yhtään ja nyt olen ärtynyt usein. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Onnellinen suhde
- Jatkuvasti riidoissa 6kk putkeen
Valitse toinen.No ei me nyt täällä joka päivä riidellä. Enemmänkin sellaista turhautuneisuutta ja napinaa.. ennen ei riidelty yhtään ja nyt olen ärtynyt usein. Ap
Alkuhuuma loppunut ja nyt alkanut arkinen aherrus suhteen eteen. Sitä se on kaikissa suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
dsfasdfasd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa nyt. Minä en eronnut. Se tunne ei mene ohi.
Ai ei? Hmm. Sitä vähän olen tässä miettinytkin...
Ei se kaikkien kohdalla mene samalla tavalla. Onhan siinä riski että se ei mene ohi ja menee aikaa hukkaan, mutta kannattaisiko vielä ottaa vakava keskustelu suhteen tilasta ja katsoa mihin se johtaa? Me miehet olemme monesti aivan pihalla siitä, että naisella on edes ajatuksen tasolla aikomusta erota. Olisi reilua kertoa hänelle noista tuntemuksista, jotta hänellä on mahdollisuus yrittää korjata tilannetta.
Mä luulen että tää on se isoin ongelma. Olen puhunut miehelle paljon, jättänyt varmaan kerran viikossa, yrittänyt.. En vain koe että mies ottaa vakavasti tai yrittää tehdä muutosta. Sanoo kyllä ja lupaa, mutta mulla tunne pysyy. En edes tiedä miten tätä korjata. Tuntuu että olen niiin turhautunut ja mies pelkää minua ettei tästä enää edes voi tulla mitään... vaikka haluaisin
Olet jättänyt kerran viikossa? Eli "eroaminen" on teidän suhteessa menettänyt merkityksensä ja muuttunut leikiksi. Mies ei ota sitä enää tosissaan, eikä kertomasi mukaan tilannetta muutenkaan. En tiedä onko tuossa enää muuta vaihtoehtoa kuin erota. Oikeasti tällä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen miehen pitäisi erota. Jo toi eroaminen kerran viikossa on sellainen leikki ettei sitä pitäisi kenenkään joutua sietämään.
Oletko aiemmin ollut pikässä suhteessa ja tiedätkö millaista se on?
Itse suosittelen teille pariterapiaa, jos kerta koet suhteen hyväksi. Rakastuminen on myös valinta ja se pitää vain joskus oppia. Ei voi saada sellaista suurta tunteiden paloa jatkuvasti, joten asian kanssa pitää oppia elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei meillä kyllä ”arjen alkaminen” mitään jatkuvaa riitelyä tai kyllästymistä tuonut. Enemmän se on ollut kumppanuuden syvenemistä, yhteisen tulevaisuuden suunnittelua ym positiivista! Toki se perhoset vatsassa fiilis on karissut, mutta ei toi arki kyllä kai useimmilla onnellisilla pareilla riitelyä tarkoita. 7 vuotta yhdessä jo.
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiemmin ollut pikässä suhteessa ja tiedätkö millaista se on?
Itse suosittelen teille pariterapiaa, jos kerta koet suhteen hyväksi. Rakastuminen on myös valinta ja se pitää vain joskus oppia. Ei voi saada sellaista suurta tunteiden paloa jatkuvasti, joten asian kanssa pitää oppia elämään.
Olen ollut 5 vuotta naimisissa aikaisemmin. Ei meidän nykyinen suhde koskaan ole ollut muuta kuin arjen jakamista. Eli en usko että ”alkuhuuma” karissut pois.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiemmin ollut pikässä suhteessa ja tiedätkö millaista se on?
Itse suosittelen teille pariterapiaa, jos kerta koet suhteen hyväksi. Rakastuminen on myös valinta ja se pitää vain joskus oppia. Ei voi saada sellaista suurta tunteiden paloa jatkuvasti, joten asian kanssa pitää oppia elämään.
Olen ollut 5 vuotta naimisissa aikaisemmin. Ei meidän nykyinen suhde koskaan ole ollut muuta kuin arjen jakamista. Eli en usko että ”alkuhuuma” karissut pois.
Ap
No eihän se sitten ole ihmekään, että kyllästyttää ja turhauttaa, jos suhteen alkuhuuma on jäänyt kokonaan elämättä. Miksi ylipäänsä aloitte seurustella? Miten pian muutitte yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiemmin ollut pikässä suhteessa ja tiedätkö millaista se on?
Itse suosittelen teille pariterapiaa, jos kerta koet suhteen hyväksi. Rakastuminen on myös valinta ja se pitää vain joskus oppia. Ei voi saada sellaista suurta tunteiden paloa jatkuvasti, joten asian kanssa pitää oppia elämään.
Olen ollut 5 vuotta naimisissa aikaisemmin. Ei meidän nykyinen suhde koskaan ole ollut muuta kuin arjen jakamista. Eli en usko että ”alkuhuuma” karissut pois.
Ap
No eihän se sitten ole ihmekään, että kyllästyttää ja turhauttaa, jos suhteen alkuhuuma on jäänyt kokonaan elämättä. Miksi ylipäänsä aloitte seurustella? Miten pian muutitte yhteen?
Siis tarkoitin sillä ettei suhteemme ole yhtäkkiä muuttanut tylsäksi tms. Totta kai alussa treffailtiin ja näin, mutta arkea ollaan eletty kuitenkin. Siinä vuoden paikkeilla?
Miksi mentiin yhteen? Meillä oli hauskaa yhdessä, samanlaiset tulevaisuuden toiveet, tuntui kotoisalta toisen kanssa.. Oltiin samanlaisia.
Edelleenkin haluan koko ajan olla miehen kanssa ja viettää aikaa. En halua olla erossa.. mutta en ymmärrä miksi en vain pysty olla onnellinen ja tyytyväinen. Odotan koko ajan jotain, mutta en edes tiedä mitä!
Tiedän, jättäminen ja uhkailu on ihan kamalaa, mutta tuntuu että se on ainoa keino ilmaista turhautuneisuutta..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiemmin ollut pikässä suhteessa ja tiedätkö millaista se on?
Itse suosittelen teille pariterapiaa, jos kerta koet suhteen hyväksi. Rakastuminen on myös valinta ja se pitää vain joskus oppia. Ei voi saada sellaista suurta tunteiden paloa jatkuvasti, joten asian kanssa pitää oppia elämään.
Olen ollut 5 vuotta naimisissa aikaisemmin. Ei meidän nykyinen suhde koskaan ole ollut muuta kuin arjen jakamista. Eli en usko että ”alkuhuuma” karissut pois.
Ap
No eihän se sitten ole ihmekään, että kyllästyttää ja turhauttaa, jos suhteen alkuhuuma on jäänyt kokonaan elämättä. Miksi ylipäänsä aloitte seurustella? Miten pian muutitte yhteen?
Siis tarkoitin sillä ettei suhteemme ole yhtäkkiä muuttanut tylsäksi tms. Totta kai alussa treffailtiin ja näin, mutta arkea ollaan eletty kuitenkin. Siinä vuoden paikkeilla?
Miksi mentiin yhteen? Meillä oli hauskaa yhdessä, samanlaiset tulevaisuuden toiveet, tuntui kotoisalta toisen kanssa.. Oltiin samanlaisia.
Edelleenkin haluan koko ajan olla miehen kanssa ja viettää aikaa. En halua olla erossa.. mutta en ymmärrä miksi en vain pysty olla onnellinen ja tyytyväinen. Odotan koko ajan jotain, mutta en edes tiedä mitä!
Tiedän, jättäminen ja uhkailu on ihan kamalaa, mutta tuntuu että se on ainoa keino ilmaista turhautuneisuutta..
Ap
No, jos mies on aikuinen ja hänellä on yhtään itsetuntoa, niin joku uhkaus osoittautuu viimeiseksi. Toisaalta jos hän antaa sinun pelleillä tuolla tavalla niin on ihan selvää, ettet pysty kunnioittamaan häntä ja silloin saat itse pian tarpeeksesi.
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin haluan koko ajan olla miehen kanssa ja viettää aikaa. En halua olla erossa.. mutta en ymmärrä miksi en vain pysty olla onnellinen ja tyytyväinen. Odotan koko ajan jotain, mutta en edes tiedä mitä!
Et ymmärrä miksi et ole onnellinen, joten syytät miestä siitä? Voisiko elämässäsi olla jotain muuta pielessä kuin parisuhde? Esim. kavereiden puute, huono isäsuhde, uuvuttava työpaikka...
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ole se oikea. Miksi ihmeessä ostit asunnon hänen kanssaan?