Välit kummilapseen katkenneet. Onko järkeä enää ottaa yhteyttä?
Emme ole olleet kummityttöni kanssa tekemisissä viiteentoista vuoteen. Viimeksi näin hänet, kun hän oli kuuden vanha. On selvää, ettei hän muista minua, ja äidiltään on kuullut varmaan vain negatiivista, jos nyt ylipäätään jotain on kuullut.
Syy välien katkeamiseen on minussa: en kerta kaikkiaan enää kyennyt olemaan hänen äitinsä kanssa tekemisissä. En ala tässä kuvailla syitä, mutta välirikkoa en sinänsä kadu. Ikävintä, että samalla tietysti yhteys hänen lapsiinsa katkesi. Tiedän suurin piirtein mitä heille kuuluu, siinä kaikki. He asuvat nykyään ulkomailla.
Onko mitään järkeä ottaa tyttöön yhteyttä? Ymmärrän hyvin jos häneltä ei tule vastausta, mutta onko älytöntä edes lähestyä häntä?
Kommentit (4)
Tutustuin omaan kummitätiini vasta 30-vuotiaana. Olimme perheinä aivan vauva-aikanani olleet tekemisissä mutta sitten he muuttivat eri puolelle Suomea ja yhteydenpito jäi vähäiseksi.
Kyllä aikuisena oli ihan luontevaa ja helppoakin tutustua uudestaan kummiini. Hän on ihana ihminen ja aidosti kiinnostunut elämästäni.
Suosittelen yhteydenottoa, ei koskaan ole liian myöhäistä tehdä aloitetta. Sittenhän sen näkee, syntyykö yhteyttä.
Kiitos vastauksista! Tähän juttuun liittyy muutakin draamaa, jossa en itse ole osallisena mutta joka voi vaikuttaa (liittyy tytön isään ja isän sukuun; heidät on ulkoistettu kuvioista). Ei kai siinä mitään menetä, jos kokeilee. Yllättävän paljon rohkeutta tuntuu vaativan.
Ap
Ehdottomasti kannattaa tehdä aloite, ei siinä mitään häviäkään ja nykyaikana on niin helppo ottaa yhteyttä somessa.
Mulla on vastaava kummitäti FB-kaverina omasta pyynnöstään, meillä myös välit katkesivat ulkomaille muuton vuoksi. Rippiristin sain mutta muuten emme ole olleet tekemisissä, olen jo keski-ikäinen itsekin.