Maanviljelijöille kysymys "traktorinmunista". Miksei heinä homehdu siellä?
Miksei heinä homehdu sellaisessa Valkoisessa muovipaalissa? Eihän se voi sinne laitettaessa olla 100 % kuivaa. Ja jos jotain kosteutta sisältävää laitetaan muovin sisälle, niin home alkaa ilmestyä. Varsinkin kun lämpötilat vaihtelevat.
Sylvötkö eläimet homeista heinää, vai onko niissä säilöntäainetta?
Kommentit (61)
En ole maajussi, mutta niissä on sitä AIVtä, eli muurahaishappoa säilöntäaineena.
Onko niissä heinää? Mä oon ihmetellyt mitä niissä on, kun ovat edelleen siellä pelloilla. Miksi niitä ei viedä jonnekin navettaan tms suojaan? Olihan ennenvanhaankin heinälatoja, miks nykyään säilytetään pellolla muovipussissa?
En ole viljelijä, mutta entisenä hevosharrastajana muistelisin, että traktorinmuniin laitetaan muurahaishappoa ja ehkä vielä jotain muuta säilöntäaineeksi. Ja hyvin säilyy. Osalle elukoista ei tosin käy, vaan pistää mahan sekaisin se aine, ne syö sitten perinteistä kuivaheinää.
Traktorinmunissa on säilöheinää. Kuivaheinä on sitten erikseen.
Heinät säilötään niihin paaleihin. AIV oli ensimmäinen säilöntäaine. Ja joskus se heinä voi myös homehtua, jolloin se pitäisi heittää pois.
Traktorinmuna! Ihana sana, miten multa tämä oli mennyt kokonaan ohi.
Vierailija kirjoitti:
En ole maajussi, mutta niissä on sitä AIVtä, eli muurahaishappoa säilöntäaineena.
Ei välttämättä. Rehua säilötään myös maitohappokäymisellä. "Munan" sisällä happea on niin vähän että siellä olevat anaerobiet bakteerit alkavat käyttää rehua ja syntyy maitohappoa. Prosessin tehostamiseksi rehuun voidaan lisätä maitohappobakteerivalmisteita ennen munaan käärintää. Jotkut on käyttäneet jopa vanhaksi mennyttä piimää.
Mukaan laitetaan muurahaishappoa. Tästä tuli suomalaiselle kemian Nobel aikoinaan.
Ohis. Kun oltiin pienempiä, meille ne oli "jättivaahtokarkkeja". Onkohan muitakin hauskoja sanoja noille?
Kuivaa heinää tosiaan ei muoviin kääritä. Säilöntäaineella se säilyy samoin kuin muukin säilörehu joka samalla tavalla suojataan niin että se säilyvyys perustuu myös osin ilmatiivyteen.
Hapottaminen tai biologinen käymisreaktio. Jompi kumpi.
Vierailija kirjoitti:
Traktorinmuna! Ihana sana, miten multa tämä oli mennyt kokonaan ohi.
Lehmän muniksikin olen kuullut sanottavan
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Kun oltiin pienempiä, meille ne oli "jättivaahtokarkkeja". Onkohan muitakin hauskoja sanoja noille?
On. Ne on kuoritumattomia kepulaisia.
Säilyvät vaikka olisivat märkiä koska niistä tehdään todella tiiviitä ja lopuksi vielä muovitetaan tiukasti niin se vähäinen ilma mitä sinne jää pysty pilaamaan sitä heti. Jos niihin tekee reiän pilaantuminen alkaa nopeasti. Happoa ei välttämättä tarvi koska tiiviys on tärkeämpi mutta happo lisää säilyvyyttää mutta ilmankin pärjää. 1-2 vuotta säilyy rehu jos paalit eivät mene rikki.
Vierailija kirjoitti:
AIV oli ensimmäinen säilöntäaine.
GGGaaahhhh... AIV ei ollut säilöntäaine vaan Artturi Ilmari Virtasen nimikirjaimet. Muurahaishappo oli se säilöntäaine :D
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Kun oltiin pienempiä, meille ne oli "jättivaahtokarkkeja". Onkohan muitakin hauskoja sanoja noille?
Dinosauruksen munia ne täällä on😁
Norsun tamppooneita. Ja kyllä sitä ennen ihan aiv-rehuksisanottiin, mikä hapolla tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AIV oli ensimmäinen säilöntäaine.
GGGaaahhhh... AIV ei ollut säilöntäaine vaan Artturi Ilmari Virtasen nimikirjaimet. Muurahaishappo oli se säilöntäaine :D
Gahgah. Se oli kyllä rikki-ja suolahapon seos, jonka se AIV keksi.
Mikään ei ota niin paljon päähän kuin lintubongari, joka iskee kaukoputkensa jalat rehupaaliin ja tekee reikiä ilmatiiviiseen "pussiin". Kun menee sanomaan, että tuo ei käy, saa vastauksen, että jokamiehenoikeudella saa pellolla kulkea, kun ei ole vielä orasta. Ja että sieltä paalin päältä näkee paremmin eikä pari reikää pysty mitään pilaamaan.
Lisään vielä , että ei ne varmaan ole täysin tiivitäkään, jolloin märkä lumi pääsee sisälle imeytymään jne.