Maanviljelijöille kysymys "traktorinmunista". Miksei heinä homehdu siellä?
Miksei heinä homehdu sellaisessa Valkoisessa muovipaalissa? Eihän se voi sinne laitettaessa olla 100 % kuivaa. Ja jos jotain kosteutta sisältävää laitetaan muovin sisälle, niin home alkaa ilmestyä. Varsinkin kun lämpötilat vaihtelevat.
Sylvötkö eläimet homeista heinää, vai onko niissä säilöntäainetta?
Kommentit (61)
Ahaa, kiitoksia. Niissä siis voidaan käyttää sitä nobelpalkittua säilöntäainetta tai maitohappokäymistä tai jopa tiiviyden vuoksi ilmankin pärjää.
Olen kyllä kuullut aiv-rehusta ja että siitä säilöntämenetelmästä tuli nobel. Tiesin, että sen avulla heinä säilyy tuoreen iloisena. En tiennyt, että sitä laitetaan jopa noihin pellon muovipaaleihin. (Luulin, että sitä säilömistä täuäytyy tehdä jossain rakennuksessa.)
Miksiköhän sitten tehdään erikseen myös kuivaheinää.
Ap
Säilöheinää tehdään lisäämällä heinään joko muurahaishappoa tai maitohappobakteereita, jotka tekee rehusta tarpeeksi hapanta ja hapetonta säilyäkseen. Rehu on myös todella tiiviisti paalattua. Tämän tyyppinen rehu todellakin on kosteaa kun paalin avaa. Jos paalissa on reikä niin yleensä niiltä kohdin rehu on kyllä päässyt homehtumaan, joskus koko paali.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, kiitoksia. Niissä siis voidaan käyttää sitä nobelpalkittua säilöntäainetta tai maitohappokäymistä tai jopa tiiviyden vuoksi ilmankin pärjää.
Olen kyllä kuullut aiv-rehusta ja että siitä säilöntämenetelmästä tuli nobel. Tiesin, että sen avulla heinä säilyy tuoreen iloisena. En tiennyt, että sitä laitetaan jopa noihin pellon muovipaaleihin. (Luulin, että sitä säilömistä täuäytyy tehdä jossain rakennuksessa.)
Miksiköhän sitten tehdään erikseen myös kuivaheinää.
Ap
Hevosille se kuivaheinä sopii yleensä paremmin. Säilö ei sovi kaikille. Kuivaheinää on hankalampi tehdä ja säilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ota niin paljon päähän kuin lintubongari, joka iskee kaukoputkensa jalat rehupaaliin ja tekee reikiä ilmatiiviiseen "pussiin". Kun menee sanomaan, että tuo ei käy, saa vastauksen, että jokamiehenoikeudella saa pellolla kulkea, kun ei ole vielä orasta. Ja että sieltä paalin päältä näkee paremmin eikä pari reikää pysty mitään pilaamaan.
Käy puhkomassa sen autosta renkaat niin ehkä oppii käyttäymään.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ota niin paljon päähän kuin lintubongari, joka iskee kaukoputkensa jalat rehupaaliin ja tekee reikiä ilmatiiviiseen "pussiin". Kun menee sanomaan, että tuo ei käy, saa vastauksen, että jokamiehenoikeudella saa pellolla kulkea, kun ei ole vielä orasta. Ja että sieltä paalin päältä näkee paremmin eikä pari reikää pysty mitään pilaamaan.
Jokamiehenoikeudella ei saa tuhota toisen omaisuutta.
Kaikille eläimille ei käy säilöheinä. Siksi kuivataan osa.
Ei tuoreen iloisena vaan tuoreen *iloisena
Onpa ärsyttäviä nuo lintubongarit, jotka puhkoo palien muoveja. Yritä kirjoittaa johonkin niiden ryhmään netissä tai niiden lehteen.
"Virtanen ymmärtää, että säilörehun happamuus on ratkaiseva tekijä ja että alhainen pH estää haitallisten pilaajamikrobien kasvun ja toiminnan.
Alkuperäinen AIV-liuos patentoidaan ja kaupallistetaan vuonna 1929."
"1960: Tuotekehityksen myötä alkuperäisen AIV-liuoksen epäorgaaniset hapot korvataan orgaanisella muurahaishapolla."
NIissä palleroissa voi olla säilöheinää, säilörehua tai olkea. Ja kyllä ne vaan voi siinä pallerossa homehtua. Eikä ne ole tiiviitä, moni paali on likomärkä sisältä kun niitä navetalla auotaan tai talvella umpijäässä. Kaikilla ei ole niin suuria varastotiloja, että kaikki paalit saatais katon alle suojaan. Hyvä niiden on siellä pellonlaidalla odotella käyttöä. Jos paali on ihan tönkköhomeessa, sitä ei sitten yleensä syötetä lehmille vaan viedään tunkioon (toivottoman homeinen paali) tai hiehoille (siedettävän homeinen paali) möyhennyspaaliksi jalottelutarhaan, syövät siit mitä syövät ja loput tallovat mukavan lämpöiseksi makuualustaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mihin se kaikki muovi menee
Poltetaan.
Ahaa, siis kuivaheinää tarvitaan edelleen joillekin eläimille. Muut syövät maitohappokäyyettyä tai muurajaishappoista heinää.
Ap
Ei säilörehu nyt keväällä enää sellaista tuoreen iloista ole kuin viime kesänä juuri niitettynä, mutta kuitenkin se säilyy, ei ole homeessa, sillä on edelleen hyvät ruokinta-arvot ja eläimet syövät sitä.
Säilöntäprosessit ovat samoja laitettiin se rehu traktorinmuniin, betonilaarin aumaan tai suuriin ilmatiiviisiin terästornisiiloihin. Jos näette suuren navetan vieressä yleensä tummansiniset tosi korkean ja leveän tornin niin se on tällainen ilmatiivis siilo mihin rehua säilötään.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, kiitoksia. Niissä siis voidaan käyttää sitä nobelpalkittua säilöntäainetta tai maitohappokäymistä tai jopa tiiviyden vuoksi ilmankin pärjää.
Olen kyllä kuullut aiv-rehusta ja että siitä säilöntämenetelmästä tuli nobel. Tiesin, että sen avulla heinä säilyy tuoreen iloisena. En tiennyt, että sitä laitetaan jopa noihin pellon muovipaaleihin. (Luulin, että sitä säilömistä täuäytyy tehdä jossain rakennuksessa.)
Miksiköhän sitten tehdään erikseen myös kuivaheinää.
Ap
Tuorerehu kerätään tuoreena ja se ei ole yhtä kortista (kuitua on vähemmän kuin kuivassa heinässä joka korjataan myöhemmin) kuin heinä jota eläimet söisi luontaisesti.
Kuivaheinä sopii lepokaudella oleville eläimille tai esimerkiksi vasikoille nassutettaviksi.
Kuivaheinä taitaa olla kokolailla väistymässä säilöheinän tasalaatuisuuden ja ravintoarvon vuoksi, mutta itse tykkään yhä antaa esimerkiksi pullahevosille, toipilaille, vatsavaivaille ja nuorille eläimille kuten vasikoille ja varsoille edelleen kuivaa. Puolensa ja puolensa.. säilöheinä on yksinkertaisesti vahvempaa mättöä.
Vierailija kirjoitti:
NIissä palleroissa voi olla säilöheinää, säilörehua tai olkea. Ja kyllä ne vaan voi siinä pallerossa homehtua. Eikä ne ole tiiviitä, moni paali on likomärkä sisältä kun niitä navetalla auotaan tai talvella umpijäässä. Kaikilla ei ole niin suuria varastotiloja, että kaikki paalit saatais katon alle suojaan. Hyvä niiden on siellä pellonlaidalla odotella käyttöä. Jos paali on ihan tönkköhomeessa, sitä ei sitten yleensä syötetä lehmille vaan viedään tunkioon (toivottoman homeinen paali) tai hiehoille (siedettävän homeinen paali) möyhennyspaaliksi jalottelutarhaan, syövät siit mitä syövät ja loput tallovat mukavan lämpöiseksi makuualustaksi.
Miten syntyy olki? (Luulin oljen olevan viljan varsi ) Mikä on olki ja mihin sitä käytetään, paitsi askarteluun ) Kuivikkeena kai?
Eikö lehmät ja isännätbja emännät kärsi, kun
hiehojen jaloisaa on homeista heinää?
Vierailija kirjoitti:
Kuivaheinä sopii lepokaudella oleville eläimille tai esimerkiksi vasikoille nassutettaviksi.
Kuivaheinä taitaa olla kokolailla väistymässä säilöheinän tasalaatuisuuden ja ravintoarvon vuoksi, mutta itse tykkään yhä antaa esimerkiksi pullahevosille, toipilaille, vatsavaivaille ja nuorille eläimille kuten vasikoille ja varsoille edelleen kuivaa. Puolensa ja puolensa.. säilöheinä on yksinkertaisesti vahvempaa mättöä.
Joo kuivaheinä on sellaista jokapaikan terveysruokaa. Lehmille korjaamaan ruokintaongelmia, jos on esim liian hyvää säilörehua niin siihen kuivaaheinää tasapainottamaan. Kortista evästä pitäisi lehmillekin olla päivittäin tarjolla, tulee se hyvä pistelyvaikutus pötsiin ja saa sen toimimaan kunnolla. Hiehoille ja vasikoille lisäämään pötsivolyymiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NIissä palleroissa voi olla säilöheinää, säilörehua tai olkea. Ja kyllä ne vaan voi siinä pallerossa homehtua. Eikä ne ole tiiviitä, moni paali on likomärkä sisältä kun niitä navetalla auotaan tai talvella umpijäässä. Kaikilla ei ole niin suuria varastotiloja, että kaikki paalit saatais katon alle suojaan. Hyvä niiden on siellä pellonlaidalla odotella käyttöä. Jos paali on ihan tönkköhomeessa, sitä ei sitten yleensä syötetä lehmille vaan viedään tunkioon (toivottoman homeinen paali) tai hiehoille (siedettävän homeinen paali) möyhennyspaaliksi jalottelutarhaan, syövät siit mitä syövät ja loput tallovat mukavan lämpöiseksi makuualustaksi.
Miten syntyy olki? (Luulin oljen olevan viljan varsi ) Mikä on olki ja mihin sitä käytetään, paitsi askarteluun ) Kuivikkeena kai?
Eikö lehmät ja isännätbja emännät kärsi, kun
hiehojen jaloisaa on homeista heinää?
Olki on juurikin viljan vartta. Ensin vilja kasvaa kesän normaalisti ja sitten se syksyllä puidaan. Jos olkea ei kerätä talteen niin puimuri silppuaa oljen takaisin peltoon, mutta jos kerätään niin silppuri käännetään pois päältä ja olki tulee puimurin takapuolesta suhteellisen ehjänä peltoon karholle. Sitten tarvittaessa odotellaan että se kuivuu mahdollisimman kuivaksi ja sitten se paalataan. Moni käyttää olkea kuivikkeena.
Kauppanimessä yhä edelleen on usein AIV, puhutaan yleisemmin aiv säilöntäaineista kuin muurahaishaposta. Sen jälkeen kun on tullut myös muita säilöntämenetelmiä ei tosin enää puhuta aiv-rehusta vaan säilörehusta. Muurahaishappo-rehu nimitystä ei ole käytetty.