Ahdistaa niin paljon

Up

Oletko kertonut terapeutille ihan kaikkea? Itsetuhoisia ajatuksia?

Olin 12-vuotiaana ihan samanlaisen pelon vallassa. Jokainen yli lentävä kone saattoi olla pommikone jne. Mutta nyt olen jo keski-iässä joten selvisin siitäkin vaiheesta. Jokainen ajatteleva ihminen jolla on mielikuvitusta tietää mitä kaikkea voi tapahtua, mutta iän mukana oppii sen, ettei niin todennäköisesti kuitenkaan käy.

Terapeutilla käynti on hyvä juttu, joten älä lopeta sitä. Ota päivä kerrallaan, niin vaikeaa kuin se onkin.

Tiedän kyllä, että useimmat kauhuskenaariot ovat erittäin epätodennäköisiä, mutta ne pelottavat silti. En ole uskaltanut puhua ihan kaikesta, esimerkiksi nuo itsetuhoiset ajatukset tuntuvat vähän siltä, että niistä on melko vaikea puhua.

Ap

Ehkä terapia ei auta juuri siksi ettet avaudu tarpeeksi. Myönnän että itsetuhoisuudesta puhuminen on varmasti vaikeaa, mutta jos sinulla on tunne että oikeasti voisit tehdä jotain itsellesi, sinun täytyy puhua asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmantilanne on tällä hetkellä ihan hemmetin ahdistava mun mielestä ja ihan vakavissani mietin, että voisin hypätä puroon tai jotain. :/ Mua ahdistaa maailmanloppu, sairaudet, sodat ja ihan **ttu kaikki tässä maailmassa ja haluan vaan pois täältä D: Käyn terapiassa mut ei paljon lohduta. Miten voisin vaan yrittää rauhottua ja unohtaa nuo jutut? Mietin niitä melkein koko ajan ja oon tullu ihan hulluksi niiden takia. Kamala kuolemanpelko myös koko ajan ja saan yöllä sellasia "kauhukohtauksia". Oon 12, eli elämä vielä edessä.. :D

Minä sisäistin sinun iässäsi, että minulla ei ole yhtään mitään merkitystä lähipiirini ulkopuolella.

- Olet yksi ihminen kuudesta miljoonasta maassa, mikä on erittäin pieni maa muihin verrattuna.

- Meidän planeettamme on pienenpieni valonheijastus auringosta käsittämättömän suuressa maailmankaikkeudessa.

- Me elämme parhaassa tapauksessa sata vuotta, mitä ennen maailmankaikkeus on ollut olemassa miljardeja vuosia ja tulee olemaan miljardeja vuosia meidän jälkeemmekin.

- Kaikki jotka sinä tunnet tulevat kuolemaan ja kaikki heidän jälkeläisensä tulevat myös kuolemaan aikanaan.

- Maapallolla oli elämää ennen ihmisiä ja tulee olemaan ihmisten jälkeenkin.

- Millään mitä me teemme ei ole tämän kokonaisuuden kannalta yhtään mitään merkitystä.

- Sinä et voi muuttaa mitään yllä listatuista asioista.

Miksi siis stressata asioita joihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa?

Parempi hyväksyä tosiasiat ja keskittyä juttuihin mihin voi vaikuttaa, eli omaan elämään, ja tehdä sillä juuri tasan mitä itse haluaa.

Tiedän, että mun täytyy puhua. Mietin joskus, että tekisin vaikka lapun, johon kirjoittaisin paremmin ajatuksiani. Puhumalla se ei oikein onnistu, menen lukkoon.

Ap

Tiedän myös, että nämä ovat ihan turhia huolia, ja myös sen, että kaikki kuolevat joskus. Terapeutti on ehdottanut minulle, että lopettaisin uutisten seuraamisen ja lehtien lukemisen, mutta aika hankala lopettaa, enemmän häiritsee, jos ei tiedä, mitä kaikkea on tapahtunut. Olen kuitenkin seurannut uutisia ihan pienestä asti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tiedän myös, että nämä ovat ihan turhia huolia, ja myös sen, että kaikki kuolevat joskus. Terapeutti on ehdottanut minulle, että lopettaisin uutisten seuraamisen ja lehtien lukemisen, mutta aika hankala lopettaa, enemmän häiritsee, jos ei tiedä, mitä kaikkea on tapahtunut. Olen kuitenkin seurannut uutisia ihan pienestä asti.

Ap

Uutisten tarkoitus on myydä mainostajien mainoksia. Tämän ansiosta lehti/media pysyy toiminnassa. Uutisissa ei ole tarkoitus kertoa asioista mahdollisimman totuudenmukaisesti ja neutraalisti. Uhkakuvat ja maailmanloppu myy (klikkejä) paremmin kuin tylsä arkinen elämä.

Olet periaatteessa mainonnan uhri. Jos tykkäät lukea, niin suosittelen lukemaan kirjallisuutta markkinoinnista, vaikka vielä hyvin nuori oletkin. Ne luettuasi ymmärrät miten sinua johdatellaan tuntemaan tiettyjä asioita.

Ymmärrän kyllä, enkä yleensä lue mitään Iltalehteä tai muita roskalehtiä, ihan Ylen sivuilta. Tiedän myös sen, että noita klikkiotsikoita on paljon ja kaikki nämä perusasiat mitä medialukutaitoon nyt kuuluu.

Kaikilla nuorilla on varmaan jonkinlaista maailmantuskaa jossain vaiheessa, mutta minulla tämä vain jostain syystä menee vähän yli. Äitini sairastaa paniikkihäiriötä, välillä epäilen, että sairastankohan itsekin sitä...

Ap

Minuakin pelotti sinun iässäsi ihan hirveän monet asiat. Mutta vaikka et sitä nyt uskoisi, iän myötä pelot hälvenevät. Itse en kehdannut kunnolla kertoa kaikista peloistani kellekään. Nyt vanhempana kuitenkin ymmärrän, että jos olisin puhunut jollekin aikuiselle, pelot olisivat varmasti vähentyneet. Usko pois: maailmanloppua ei tule, sotia on ollut aina, sairauksien hoito on kehittynyt valtavasti. Tuohon ikään vain ikävä kyllä kuuluu se, että kantaa koko maailman murheita harteillaan. Tsemppiä sinulle! <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmantilanne on tällä hetkellä ihan hemmetin ahdistava mun mielestä ja ihan vakavissani mietin, että voisin hypätä puroon tai jotain. :/ Mua ahdistaa maailmanloppu, sairaudet, sodat ja ihan **ttu kaikki tässä maailmassa ja haluan vaan pois täältä D: Käyn terapiassa mut ei paljon lohduta. Miten voisin vaan yrittää rauhottua ja unohtaa nuo jutut? Mietin niitä melkein koko ajan ja oon tullu ihan hulluksi niiden takia. Kamala kuolemanpelko myös koko ajan ja saan yöllä sellasia "kauhukohtauksia". Oon 12, eli elämä vielä edessä.. :D

Minä sisäistin sinun iässäsi, että minulla ei ole yhtään mitään merkitystä lähipiirini ulkopuolella.

- Olet yksi ihminen kuudesta miljoonasta maassa, mikä on erittäin pieni maa muihin verrattuna.

- Meidän planeettamme on pienenpieni valonheijastus auringosta käsittämättömän suuressa maailmankaikkeudessa.

- Me elämme parhaassa tapauksessa sata vuotta, mitä ennen maailmankaikkeus on ollut olemassa miljardeja vuosia ja tulee olemaan miljardeja vuosia meidän jälkeemmekin.

-

- Kaikki jotka sinä tunnet tulevat kuolemaan ja kaikki heidän jälkeläisensä tulevat myös kuolemaan aikanaan.

- Maapallolla oli elämää ennen ihmisiä ja tulee olemaan ihmisten jälkeenkin.

- Millään mitä me teemme ei ole tämän kokonaisuuden kannalta yhtään mitään merkitystä.

- Sinä et voi muuttaa mitään yllä listatuista asioista.

Miksi siis stressata asioita joihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa?

Parempi hyväksyä tosiasiat ja keskittyä juttuihin mihin voi vaikuttaa, eli omaan elämään, ja tehdä sillä juuri tasan mitä itse haluaa.

Mun mielestä toi et millään mitä me teemme ei oo mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta, mitenniin ei ole? :D

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla nuorilla on varmaan jonkinlaista maailmantuskaa jossain vaiheessa, mutta minulla tämä vain jostain syystä menee vähän yli. Äitini sairastaa paniikkihäiriötä, välillä epäilen, että sairastankohan itsekin sitä...

Ap

Minullakin oli nuorena todella kovia paniikki- ja kauhukohtauksia, mutta nyt aikuisena ne ovat loppuneet kokonaan. Olet vielä nuori, mutta nuo kohtauksesikin ovat alkaneet nuorina, niin ehkä olisit lääkityksen tarpeessa. Mutta sen arvioi tietenkin lääkäri. Puhu rohkeasti terapeutillesi kaikesta, mikä sinua pelottaa tai ahdistaa! Ei tarvitse yhtään häpeillä, vaikka omat ajatukset tuntuisivat omasta mielestä ihan kummallisilta.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että mun täytyy puhua. Mietin joskus, että tekisin vaikka lapun, johon kirjoittaisin paremmin ajatuksiani. Puhumalla se ei oikein onnistu, menen lukkoon.

Ap

Lappu on oikein hyvä. Voit lukea sen terapeutille tai antaa sen hänelle. Minulla on tapana kirjoittaa terapian välisinä aikoina muistikirjaan asioita, joita haluan sanoa terapeutille. Terapiassa sitten luen niitä hänelle ja sen jälkeen keskustelemme niistä.