Tanja-äiti päätyi radikaaliin rangaistukseen. Pitääkö lapsen tahto murtaa?
Voiko joku selittää, että onko kasvatuksen tarkoitus murtaa lapsen oma tahto? En oikein muuten osaa ymmärtää tätäkään tapausta, missä äiti ja asiantuntija pohtivat tätä asiaa.
Kommentit (17)
"Lapsen tahto murtaa" ?
Mitä tahdon murtamista se on jos kasvattaa lastansa olemaan ihmiseksi eikä mene hänen pillinsä mukaan? Vanhemmilla on aina se viimeinen sana sekä vastuu.
Tässä lelun rikkominen oli aivan älytöntä ja vanhempi meni samalle tasolle lapsen kanssa.
Jos kieltää jotain on myös pidettävä huoli, että kielto menee perille. Artikkelin tapauksessa äidillä oli vanhemmuus hukassa totaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Lapsen tahto murtaa" ?
Mitä tahdon murtamista se on jos kasvattaa lastansa olemaan ihmiseksi eikä mene hänen pillinsä mukaan? Vanhemmilla on aina se viimeinen sana sekä vastuu.
Tässä lelun rikkominen oli aivan älytöntä ja vanhempi meni samalle tasolle lapsen kanssa.
Jos kieltää jotain on myös pidettävä huoli, että kielto menee perille. Artikkelin tapauksessa äidillä oli vanhemmuus hukassa totaalisesti.
Mua pisti silmään se, että asiantuntija tarjosi keinoksi jotain, mitä oli jo laihoin tuloksin kokeiltu: lelu jäähylle.
Tätä asiantuntijan ohjetta en ymmärtänyt "Vanhemman kannattaa pyytää anteeksi ja sanoa, että teoilla on seuraukset, mutta äiti ei olisi halunnut lelua rikkoa."
Tuohan on klassinen väkivaltaisen ihmisen puolustelu: en minä halunnut sinua vahingoittaa, mutta koska sinä toimit niin kuin toimit, en voinut muutakaan. Ei ikinä saa laittaa lasta vastuuseen aikuisen vääristä teoista!
Lisäksi tuntuu aika käsittämättömältä, että Tanja laittaa 4v lapsensa siivoamaan huonetta. Toki hän on itse istuu vierellä ja neuvoo, mutta ainakin meillä siivotaan yhdessä eikä niin, että aikuinen on paikalla pelkkänä työnjohtona. Eikä läheskään jokainen ole kokenut sitä, että kaikki on kokeiltu eikä lapsi silti tottele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapsen tahto murtaa" ?
Mitä tahdon murtamista se on jos kasvattaa lastansa olemaan ihmiseksi eikä mene hänen pillinsä mukaan? Vanhemmilla on aina se viimeinen sana sekä vastuu.
Tässä lelun rikkominen oli aivan älytöntä ja vanhempi meni samalle tasolle lapsen kanssa.
Jos kieltää jotain on myös pidettävä huoli, että kielto menee perille. Artikkelin tapauksessa äidillä oli vanhemmuus hukassa totaalisesti.
Mua pisti silmään se, että asiantuntija tarjosi keinoksi jotain, mitä oli jo laihoin tuloksin kokeiltu: lelu jäähylle.
olisi voinut ottaa kaikki lelut jäähylle
Eritoten tuo siivousjuttu kuuluu niihin taisteluihin, joiden mielekkyys kannattaa harkita tarkoin.
Olen itsekin rähjännyt, kun nelivuotias ei ole osannut siivota. Sitten olen ottanut järjen käteen.
Ei ole vielä kuuma kivi päähän pudonnut, vaikka olen toistuvasti siirtänyt siivousta seuraavaan päivään, hetkeen, kun sekä lapsi että aikuinen ovat virkeitä ja hyvin ravittuja.
Meillä oli myös hirveää taistoa koko pikkulapsiaika.. mitään tavaroita en rikkonut, mutta ei ne keinot aina ihan järkeviä tai aikuismaisia olleet. Jotain tuli ehkä kuitenkin tehtyä oikein, kun nyt se riiviö on kasvanut seesteiseksi, reippaaksi, omatoimiseksi ja iloiseksi koululaiseksi joka ei paljoa käskytystä vaadi :) murrosikää sitten taas odotellessa..
Vierailija kirjoitti:
"Lapsen tahto murtaa" ?
Mitä tahdon murtamista se on jos kasvattaa lastansa olemaan ihmiseksi eikä mene hänen pillinsä mukaan? Vanhemmilla on aina se viimeinen sana sekä vastuu.
Tässä lelun rikkominen oli aivan älytöntä ja vanhempi meni samalle tasolle lapsen kanssa.
Jos kieltää jotain on myös pidettävä huoli, että kielto menee perille. Artikkelin tapauksessa äidillä oli vanhemmuus hukassa totaalisesti.
On selvästi lapsen murtamista ja lapsen pätevyyden kyseenalaistamista jos äiti haluaa että huone siivotaan ja lapsi ei halua siivota. Onko siis kasvatuksen tarkoituksena tylyttää lasta? Tämäkö on se metodi jonka ansiosta lapsi kokee turvallisuutta? Lapsi voi hyvin kun aikuinen päättää jne. Jotenkin tämä ei nyt vakuuta minua.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiantuntijan ohjetta en ymmärtänyt "Vanhemman kannattaa pyytää anteeksi ja sanoa, että teoilla on seuraukset, mutta äiti ei olisi halunnut lelua rikkoa."
Tuohan on klassinen väkivaltaisen ihmisen puolustelu: en minä halunnut sinua vahingoittaa, mutta koska sinä toimit niin kuin toimit, en voinut muutakaan. Ei ikinä saa laittaa lasta vastuuseen aikuisen vääristä teoista!
Lisäksi tuntuu aika käsittämättömältä, että Tanja laittaa 4v lapsensa siivoamaan huonetta. Toki hän on itse istuu vierellä ja neuvoo, mutta ainakin meillä siivotaan yhdessä eikä niin, että aikuinen on paikalla pelkkänä työnjohtona. Eikä läheskään jokainen ole kokenut sitä, että kaikki on kokeiltu eikä lapsi silti tottele.
Minustakin tuo tapa pyytää anteeksi on outo. Itselläni on rehellisesti sanottuna mennyt överiksi uhmaikäisen kanssa (ikinä en ole kyllä lelua rikkonut). Ja silloin olen kyllä pyytänyt anteeksi tyyliin: Äiti ei olisi saanut sanoa/tehdä noin, se tuntui varmasti pahalta. Anteeksi.
Se uhmaikäisen teko on siitä anteeksipyynnöstä erillään käsitelty tai jätetty seuraavaan kertaan kuin tekee niin (2-3v iässä kyllä teki samat uhmajutut sen tuhat kertaa, joten kauaa ei tarvinnut odottaa)
Ilmeisesti sitten on niin että lapsi joka kyselemättä tottelee vanhemman päähänpistoja, niin kokee olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi.
Palveleehan tämmöinen nöyrä asenne yhteiskunnan tarpeita. Pakkohan se olisi uskoa kun asiantuntijat näin sanoo.
Jotenkin sitä olisi kaivannut perusteluja että miksi se sokea totteleminen on lapselle hyväksi.
ap.
Kuka tässä muka vaatii sokeaa tottelemista?
"Jos on niin väsynyt, ettei pysty muuhun kuin hajottamaan lapsen tavaroita, tilanne on mennyt liian pitkälle. Äidin olisi hyvä ottaa pieni hengähdystauko."
Miten niin ei pysty muuhun? Onhan siinä kaikkea muuta jo kokeiltu.
Voi olla jotain pielessä äidin ja lapsen välisessä suhteessa jos lapsi on koko ajan tekemässä kiellettyjä juttuja.
Jos seiniin piirtely on ongelma, kaikki kynät ja huulipunat ym. lukkojen taakse. Jos lapsi ei siivoa huonettaan edes niin että häntä kädestä pitäen opastaa siinä, sitten kerrotaan että lelut alkavat lentämään roskikseen jossei niitä itse saa siivottua. Toimii suurimpaan osaan mukuloista kokemani mukaan. Idea on pitää itsensä viilipyttymäisen rauhallisena sekä viedä uhkaukset loppuun asti. Jos vaan uhkailee muttei toteuta, menettää uskottavuutensa. Jos raivoaa ja riehuu kuin olisi itsekin uhmis, vaikuttaa lapsen silmissä pelottavalta ja epätasapainoiselta.
Ei ole kyllä ihan tavallista, että neljävuotias piirtelee seiniin jatkuvasti. Lähtisin kyllä selvittelemään perheen tilannetta muutenkin. Miten lapsi toimii muissakin tilanteissa. Onko päiväkodissa samanlaista käytöstä? Entä isän kanssa? Onko käytöstä kestänyt pitkään? Onko perheessä isoja muutoksia? Jos on esim.syntynyt vauva voi isompi hakea huomiota ikäänsä lapsellisemmalla käytöksellä. Jos neljävuotiaan kanssa kaikki arjen asiat edelleen väännön takana voi taustalla olla myös erityisiä haasteita, neuvolassa kannattaa ottaa puheeksi.
Lapsen ja äidin vuorovaikutus tuntuu olevan jumissa ja kannattaisi ehkä keskittyä vähäksi aikaa tekemään yhdessä mahdollisimman paljon sellaisia juttuja, mitkä on molemmista kivaa. Jättää se huone sotkuun vaikka viikoksi pariksi, teipata seinään iso paperi ja piirtää siihen yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla jotain pielessä äidin ja lapsen välisessä suhteessa jos lapsi on koko ajan tekemässä kiellettyjä juttuja.
Jos seiniin piirtely on ongelma, kaikki kynät ja huulipunat ym. lukkojen taakse. Jos lapsi ei siivoa huonettaan edes niin että häntä kädestä pitäen opastaa siinä, sitten kerrotaan että lelut alkavat lentämään roskikseen jossei niitä itse saa siivottua. Toimii suurimpaan osaan mukuloista kokemani mukaan. Idea on pitää itsensä viilipyttymäisen rauhallisena sekä viedä uhkaukset loppuun asti. Jos vaan uhkailee muttei toteuta, menettää uskottavuutensa. Jos raivoaa ja riehuu kuin olisi itsekin uhmis, vaikuttaa lapsen silmissä pelottavalta ja epätasapainoiselta.
Ei mitään järkeä tässä neuvossa. Naistenlehdiltä pitäisi kieltää kasvatusneuvojen antaminen. Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä muutta en mistään muusta. Miksi lapsi piirtää seinille? Ehkä vanhempien ja lapsen välinen suhde ei ole kunnossa? Vaikuttaa minusta lapsen hätähuudolta.
Tanja on tehnyt sen virheen, että on lukenut kasvatusoppaita liian tarkasti, ja nyt on epätoivoinen kun ei kykene täyttämään ohjeita. Lapsen siivoamaan pakottaminen on väärin siinä tapauksessa, jos ei kohtuullisella patistamisella saa lasta siivoamaan. Jos lapsi ei halua siivota niin kannattaa istua alas ja miettiä että mikä on pielessä omassa ja lapsen välisessä suhteessa ettei lapsi halua miellyttää aikuista ja nähdä aikuisen antamaa tehtävää mielekkäänä.
Tuo että pitää viedä aina uhkailu täytäntöön, ettei menetä auktoritettia pätee, jos kasvatus perustuu "väkivalloin" saadun auktoriteetin kunnioittamiseen. Väkivallattomassa kasvatuksessa aikuinen on lapsen kaveri, joka tietää lasta paremmin asioita, ja jota lapsi mielellään tottelee ja jolta ottaa neuvoja vastaan.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla jotain pielessä äidin ja lapsen välisessä suhteessa jos lapsi on koko ajan tekemässä kiellettyjä juttuja.
Jos seiniin piirtely on ongelma, kaikki kynät ja huulipunat ym. lukkojen taakse. Jos lapsi ei siivoa huonettaan edes niin että häntä kädestä pitäen opastaa siinä, sitten kerrotaan että lelut alkavat lentämään roskikseen jossei niitä itse saa siivottua. Toimii suurimpaan osaan mukuloista kokemani mukaan. Idea on pitää itsensä viilipyttymäisen rauhallisena sekä viedä uhkaukset loppuun asti. Jos vaan uhkailee muttei toteuta, menettää uskottavuutensa. Jos raivoaa ja riehuu kuin olisi itsekin uhmis, vaikuttaa lapsen silmissä pelottavalta ja epätasapainoiselta.
Ei mitään järkeä tässä neuvossa. Naistenlehdiltä pitäisi kieltää kasvatusneuvojen antaminen. Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä muutta en mistään muusta. Miksi lapsi piirtää seinille? Ehkä vanhempien ja lapsen välinen suhde ei ole kunnossa? Vaikuttaa minusta lapsen hätähuudolta.
Tanja on tehnyt sen virheen, että on lukenut kasvatusoppaita liian tarkasti, ja nyt on epätoivoinen kun ei kykene täyttämään ohjeita. Lapsen siivoamaan pakottaminen on väärin siinä tapauksessa, jos ei kohtuullisella patistamisella saa lasta siivoamaan. Jos lapsi ei halua siivota niin kannattaa istua alas ja miettiä että mikä on pielessä omassa ja lapsen välisessä suhteessa ettei lapsi halua miellyttää aikuista ja nähdä aikuisen antamaa tehtävää mielekkäänä.
Tuo että pitää viedä aina uhkailu täytäntöön, ettei menetä auktoritettia pätee, jos kasvatus perustuu "väkivalloin" saadun auktoriteetin kunnioittamiseen. Väkivallattomassa kasvatuksessa aikuinen on lapsen kaveri, joka tietää lasta paremmin asioita, ja jota lapsi mielellään tottelee ja jolta ottaa neuvoja vastaan.
ap.
Eivät vanhemmat ole lapsen kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla jotain pielessä äidin ja lapsen välisessä suhteessa jos lapsi on koko ajan tekemässä kiellettyjä juttuja.
Jos seiniin piirtely on ongelma, kaikki kynät ja huulipunat ym. lukkojen taakse. Jos lapsi ei siivoa huonettaan edes niin että häntä kädestä pitäen opastaa siinä, sitten kerrotaan että lelut alkavat lentämään roskikseen jossei niitä itse saa siivottua. Toimii suurimpaan osaan mukuloista kokemani mukaan. Idea on pitää itsensä viilipyttymäisen rauhallisena sekä viedä uhkaukset loppuun asti. Jos vaan uhkailee muttei toteuta, menettää uskottavuutensa. Jos raivoaa ja riehuu kuin olisi itsekin uhmis, vaikuttaa lapsen silmissä pelottavalta ja epätasapainoiselta.
Ei mitään järkeä tässä neuvossa. Naistenlehdiltä pitäisi kieltää kasvatusneuvojen antaminen. Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä muutta en mistään muusta. Miksi lapsi piirtää seinille? Ehkä vanhempien ja lapsen välinen suhde ei ole kunnossa? Vaikuttaa minusta lapsen hätähuudolta.
Tanja on tehnyt sen virheen, että on lukenut kasvatusoppaita liian tarkasti, ja nyt on epätoivoinen kun ei kykene täyttämään ohjeita. Lapsen siivoamaan pakottaminen on väärin siinä tapauksessa, jos ei kohtuullisella patistamisella saa lasta siivoamaan. Jos lapsi ei halua siivota niin kannattaa istua alas ja miettiä että mikä on pielessä omassa ja lapsen välisessä suhteessa ettei lapsi halua miellyttää aikuista ja nähdä aikuisen antamaa tehtävää mielekkäänä.
Tuo että pitää viedä aina uhkailu täytäntöön, ettei menetä auktoritettia pätee, jos kasvatus perustuu "väkivalloin" saadun auktoriteetin kunnioittamiseen. Väkivallattomassa kasvatuksessa aikuinen on lapsen kaveri, joka tietää lasta paremmin asioita, ja jota lapsi mielellään tottelee ja jolta ottaa neuvoja vastaan.
ap.
Eivät vanhemmat ole lapsen kavereita.
Olen niin surullinen puolestasi, kun olet ymmärtänyt tämän naistenlehtien kasvatusneuvon väärin.
Esitän yhden kysymyksen, mihin en halua vastausta. Etkö halua olla lapsesi kaveri? Pliis älä vastaa.
ap.
Äidillä Louhimiehen metodit käytössä.