Uskaltaako perheenäiti mennä psykologille ilman huostauhkaa?

Meneekö masennusepäilyistä automaattisesti lastensuojeluilmoitus? Siis peitän kaiken ikävän lasten aikana; se väsymys puskee päälle lähinnä silloin, kun lapset ovat isänsä luona ja olen yksin kotona. Mistä asioista paykologille uskaltaa puhua ilman seuraamuksia? Siis muille olen ystävällinen ja kiltti; tunnen lähinnä pettymystä itseeni ja olen traumatisoitunut väkivallan takia.

Älä mene, oot akateeminen, oot ihan fiksu, voit varmaan selvittää noi hommat itsekin, tai jonkun ystävän kanssa puhuen?

Traumatisoituminen ilmenee monellakin tavalla ja kohdistuu lähinnä mahdollisiin uusien ihmissuhteiden mahdollisuuksiin eli en siis luota enää miehiin yksityishenkilöinä lainkaan (poislukien sukulaiset ja työpaikka), pelkään edelleen yllättävän väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutumista ja ne exäni tekemät nöyryyttämiset eivät ole unohtuneet (talloi päätäni kengät jalassa siten että makasin maassa tai hän kasteli vedellä kylpyhuoneessa siten että mulla oli vaatteet päällä tai heitteli mua hedelmillä päähän, kun istuin pöydän ääressä, katkoi luitani, töni, heitteli tavaroita, särki tavaroitani, uhkasi henkeäni jne.).

Mulle jäi tosiaan traumat ja rytmihäiriöt sekä pelko/varautuneisuus miehiä kohtaan. En edes haluaisi enää suhdetta mieheen lainkaan. Enkä oikein uskalla puhua noista jutuista, kun en tiedä, keneen voisin luottaa. En nimittäin haluaisi tehdä mitään rikosilmoituksia tai pöyhiä aihetta miehen kanssa uudelleen - mieshän kielsi kertomasta kenellekään tai uhkasi siitäkin hyvästä kaikenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Älä mene, oot akateeminen, oot ihan fiksu, voit varmaan selvittää noi hommat itsekin, tai jonkun ystävän kanssa puhuen?

Teinkö jo virheen, kun tilasin ajan? Menikö jo siitä sellainen kirjaus jonnekin, josta joudun kiipeliin? Kun olen hoitanut tilanteen ihan ok, ne kauhut ovat vähitellen unihtuneet ja ovat enää muistikuvia, jotka vähitellen heikkenevät. Joskus vain väsyttää, kun exä on edelleen epäreilu ja turvaverkot ovat heikohkot, tosin niitäkin olen nyt tietoisesti alkanut vahvistaa.

Mulle on ilmaantunut joitain ihan muuntyyppisiä ongelmia, jotka nekin ovat sellaisia, että lapset eivät edes tiedä niiden olemassaoloa. Voisinko kenties puhua joistain rajatuista aiheista ja jättää tietyt kriittisemmät käsittelemättä? Vai perunko sen ajan kokonaan?

Älä missään nimessä mene. Vaikka kuinka sanovat että on luottamuksellista ja salassapiito velvollisia niin laki vaatii heitä tekemään lasun jos asiaan voi liittyä lasten edes henkistä pahoinvointia.

Peruuta vaan aika normaalisti, jos aspa kysyy että varataanko uus niin sano että palaat asiaan kun sulle sopii.

Ei kukaan sun perään ala sitte soitella.

Olen eronnut uupumukseen sairastunut yh ja käyn psykoterapiassa. Ei kukaan ole ollut viemässä lapsia. Olen saanut paljon apua ongelmien käsittelyyn. Mene terapiaan, tarvitset sitä ja lapsesi tarvitsee äidin jolla on parempi olla. Onneksi olet eronnut miehestä. hänhän on aivan sairas.

Tietääkö kukaan vai varaudunko jo valmiiksi siihen, että lapset nyt muuttavat väkivaltaisen exäni luokse tai otetaan huostaan? Mua kieltämättä pelottaa.

Mene ja heti! Tämän sanon lämmöllä ja tsemppiä toivotellen.

Sosiaalihuolto tarjoaa ensin kaiken muun mahdollisen avun perheelle, koska huostaanottaminen on niin kallista yhteiskunnalle. Lapsia ennemmin ei oteta tarpeeksi ajoissa huostaan kuin että otettaisiin liian helposti. Saatat saada sossusta lastenhoito- ja siivousapua tilanteen helpottamiseksi. Sekä lapset voidaan ohjata esim. perhenevolaan, jossa joku selittää heille tilannetta lapsentajuisesti, ettei lapsille jää niin ahdistavaa muistoa/traumaa äidin tilanteesta. Mutta ei se psykologi edes välittämättä ole yhteydessä sossuun, epäilen vahvasti. Sinuna olisin itse. Sieltä saa apua myös ilman, että tekee lasua.

Tilanteesi kuulostaa minun korviini silrä, ettei pelkoa huostaaotosta kyllä ole. Jos nyt hankit ajoissa apua, ei pääse syntymään tilannetta, jossa huostaanotto olisi oikeasti pakko tehdä, jos vaikka romahtaisit kokonaan. Vanhemmat yleisesti pelkäävät hakea apua huostaanottoa pelätessään. Tämä turhaan vain lisää perheiden taakkaa, kun apua olisi tarjolla ja tilannetta päinvastoin salaillaan.

Usko minua, olen opettaja ja jatkuvasti yhteistyössä vanhempien, lasten ja sossun kanssa. Melkoisia tilanteita on ollut, mutta yhtään huostaanottoa en ole seitsemän huoden aikana nähnyt. Ensin tosiaan annetaan sossusta kaikki muu TUKI. Ne haluavat AUTTAA, eivät tuomita ja rangaista.

Siis mitä ihmettä nyt taas? Eihän se psykologi todellakaan mitään lastensuojeluilmoitusta tee, jollei ole oikeasti syytä, eikä sinun tapauksessa niin ole. Rauhoitu hyvä ihminen ja hae rauhassa apua.

Ei mene ilmoitusta mihinkään.

Ei koidu seuraamuksia. Ole ihan rauhassa ja hae sitä hoitoa mitä tarvitsetkin.

Kyllähän ne näkee poliisin tiedoista että exmiehesi on tuomittu perheväkivallasta ja siten tietävät sinun olevan syystäkin traumatisoitunut joten osaavat antaa täsmähoitoa.

Hoida nyt itses kuntoon hyvä ihminen! Joka toinen äiti käy psykologilla. Ei liity mitenkään huostaanottoon.

Pakko lisätä: Asioista työni kautta perillä olleena kauhistelen noita kommentteja, että älä mene. Perustuvat turhiin pelkoihin ja luuloihin. Lasukaan ei ole maailmanloppu, se ei johda huostaaottoon kuin harvoin, kuten yllä kirjoitin.

Oln velvollisuutesi mennä psykiatrin hoitoon ja näin autat myös lapsiasi, kun tulevaisuudessa olet tasapainoisempi äiti.

Oke rohkea ja mene. Kaikkea hyvää!!!!

Ehdottomasti voit mennä! Minä kävin puhumassa ahdistuksestani psykologin kanssa, kotona oli 2-vuotias lapsi ja olin raskaana. Kertaakaan ei tullut edes mieleen että kykyäni huolehtia lapsista oltaisiin epäilty. 3 kertaa kävin jonka jälkeen ilmoitin voivani paremmin, sitten sovittiin vielä yksi aika varoiksi 3 kk:n päähän. Minulla on taustalla vakavaa masennusta, josta olen toipunut, ja pitkä psykoterapia käytynä tuon masennuksen yhteydessä. Siltikään en kokenut kenenkään olevan lapsistani huolestunut.

Ei psykologilla käyminen ketään leimaa.

Lastensuojeluilmoituksen psykologi tekee jos kerrot että pelkäät exän tekevän lapsille jotain. Minun lapsistani on tehty se kahdesti. Ex on hullu. Mutta lastensuojelu ei pysty tekemään mitään jos sinulla ja lapsilla sujuu kaikki. Kahdesti olen itku kurkussa noille lastensuojeluihmisille tilannetta selittänyt ja kahdesti kuullut pahoittelut kun on niin vaikeaa nyt teillä.

Eli jos sinulla on varaa mene yksityiselle psykologille puhumaan. Mieti kenelle sanot ja mitä sanot. Lasu tekstit menevät myös exälle jos teillä on yhteishuoltajuus.

Kehoitan tekemään rikosilmoituksen, se auttaa siinä vaiheessa jos ex yrittää saada yksinhuoltajuuden.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö kukaan vai varaudunko jo valmiiksi siihen, että lapset nyt muuttavat väkivaltaisen exäni luokse tai otetaan huostaan? Mua kieltämättä pelottaa.

Ymmärrän pelkosi, mutta se on turha pelko.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä nyt taas? Eihän se psykologi todellakaan mitään lastensuojeluilmoitusta tee, jollei ole oikeasti syytä, eikä sinun tapauksessa niin ole. Rauhoitu hyvä ihminen ja hae rauhassa apua.

Erilaisilla ammattiryhmillä on nykyään velvollisuus tehdä lapsiperheistä lastensuojeluilmoitus jo hyvin pienten "huolenaiheiden" johdosta.

Itse asiassa todennäköisesti jo se, että ap jättäisi menemättä varaamalleen psykologinajalle voisi johtaa lastensuojeluilmoitukseen.

Tätä kutsutaan "lastensuojelun varhaisen puuttumisen strategiaksi".

Lasun muistiinpanoihin kirjataan kaikki huolet ja vähän ylikin. Lastensuojeluilmoitukset säilyvät ikuisesti eikä niitä voi poistaa. Lasulle ei kannata antaa minkäänlaista huolen aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä nyt taas? Eihän se psykologi todellakaan mitään lastensuojeluilmoitusta tee, jollei ole oikeasti syytä, eikä sinun tapauksessa niin ole. Rauhoitu hyvä ihminen ja hae rauhassa apua.

Erilaisilla ammattiryhmillä on nykyään velvollisuus tehdä lapsiperheistä lastensuojeluilmoitus jo hyvin pienten "huolenaiheiden" johdosta.

Itse asiassa todennäköisesti jo se, että ap jättäisi menemättä varaamalleen psykologinajalle voisi johtaa lastensuojeluilmoitukseen.

Tätä kutsutaan "lastensuojelun varhaisen puuttumisen strategiaksi".

Epäilen vahvasti että ammattitaitoinen psykologi tekee ilmoituksen tilanteessa, jossa äiti selkeästi hoitaa velvollisuutensa eli haluaa ja hakee apua traumoihinsa. Vai mitä näistä ammattiryhmistä itse edustat?