Kerro siitä pahasta päivästä, miten kävi kun se sitten kohdallesi tuli?

Pahan päivän varalle monet yrittää varautua, ainakin rahallisesti, itse tosin myös henkisesti, kotivaralla jne. Kiinnostaisi kuulla konkreettisia kokemuksia yllättävistä rahanmenoista ja muista elämä eteen heittämistä esteistä. Itselleni tuli vaikea syöpä parhaassa iässä juuri kolmekymmentä täytettyäni. En ollut varakas, mutta sairaalalaskut piti maksaa jotenkin. Ei siinä kuitenkaan raha ollut mielessä päällimmäisenä, otin mistä lainaa tai mitä vaan sain. Oli pakko ostaa jotain lisäravinteita, koska ruoka ei maistunut ollenkaan. Sairaana ei tietenkään mitään asuntolainoja tms saa.
Oli ollut tarkoitus mennä oman alan töihin ja vakiintua, tavalliset kolmikymppisen ajatukset. Elämä päätti toisin, ja heitti paskamyrskyyn sen sijaan, ei työtä, ei perhettä, ei mitään, opinnot keskeytyi vuodeksi, kyky saada lapsia meni, pää sekaisin pari vuotta. Nyt tuosta on parikymmentä vuotta. Tuosta aukesi pätkätyökierre, joka ei loppunut kuin vasta tällä vuosikymmenellä. Toisaalta hyvä, että se paha päivä tuli suhteellisen nuorena. Sitä oppii mistä voi selvitä ja tietää vähän mitä voi olla edessäkin.