Lue keskustelun säännöt.
Yks väärä lause ja rakkaus kuolee heti.
11.03.2018 |
Vielä eilen olin rakastunut nainen, mutta tänään tunteeni ovat kuolleet täysin. Mieheni sanoi ajattelemattomuuttaan jotain mitä en voi unohtaa. Ei mitään että rakastaa toista tai on pettänyt, mutta jotain exästä mitä en voi ymmärtää. Näin helposti voi tuhota hyvän suhteen.
Kommentit (38)
No eipä ollut kovin vakaalla pohjalla suhteenne sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastukset kuolevat myös yhtä herkästi. Vain yksi väärä lause ja se on siinä.
Itse joutuisin miettimään pari kertaa suhteen jatkoa jos mies sanoisi minua ihanaksi :D En tiedä miksi mutta ihana sana on jotain sellaista mitä en halua miesten käyttävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro tarkemmin. Minulla on tästä kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä se sitten sanoi?
Että ex on hänen elämänsä nainen 🙄
t. ei ap
Tähän ei ole tullut vielä vastausta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvataan lisää äitini tekee parempua lihapullia kuin sinä.
Onko taustalla ollut sellaista jatkuvaa kommentointia mikä on alkanut pikkuhiljaa synnyttämään tunnekuolemaa? Esim. jatkuvasti rivien välistä exään vertailua yms. Koska jotenkin vaikeeta uskoa, että kaikki oli hyvin kunnes mies sanoi yhden väärän lauseen... ehkä taustalla on ollut jo jokin väärin, ja tuo lause oli vain "viimeinen niitti" rakkauden kuolemiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tapailtua yhtä tällaista naista kaiketi. Itseluottamus kai 0 ja kun sanoin että ois ihan peruskaunotar hieman hoikenpana (ja olin aiemmin sanonut, että pidän kauniina monenlaisia naisia) yrittäessäni vakuuttaa, ettei hän ruma ole. Otti sitten sen niin, että pidän rumana ja liian lihavana. Kun sain (ehkä) viimein selitettyä mitä tarkoitin oli kommentti vain, että "fiilikset meni, en usko, että voidaan tapailla". Voi saakeli. Olin jo ihan tapailun alussa kertonut, ettei mun kanssa kannata luokkaantua ennen kuin saan selitettyä ajatukseni; en ole niin supliikki, että sanat aina osuisivat hienotunteisesti kohdalleen.
Olen vilpittömän pahoillani, että loukkasin (ja jälkikäteen ajateltuna olisi parempi ollut olla hiljaa, kuin yrittää lohduttaa) ja olin ihastunut vaikkei hän täydellinen ollut (en ole minäkään; tai varsinkaan minä). (En ole sokeaihastuminen tyyppiä)
Vierailija kirjoitti:
Tuli tapailtua yhtä tällaista naista kaiketi. Itseluottamus kai 0 ja kun sanoin että ois ihan peruskaunotar hieman hoikenpana (ja olin aiemmin sanonut, että pidän kauniina monenlaisia naisia) yrittäessäni vakuuttaa, ettei hän ruma ole. Otti sitten sen niin, että pidän rumana ja liian lihavana. Kun sain (ehkä) viimein selitettyä mitä tarkoitin oli kommentti vain, että "fiilikset meni, en usko, että voidaan tapailla". Voi saakeli. Olin jo ihan tapailun alussa kertonut, ettei mun kanssa kannata luokkaantua ennen kuin saan selitettyä ajatukseni; en ole niin supliikki, että sanat aina osuisivat hienotunteisesti kohdalleen.
Olen vilpittömän pahoillani, että loukkasin (ja jälkikäteen ajateltuna olisi parempi ollut olla hiljaa, kuin yrittää lohduttaa) ja olin ihastunut vaikkei hän täydellinen ollut (en ole minäkään; tai varsinkaan minä). (En ole sokeaihastuminen tyyppiä)
No tuosta nyt varmaan loukkaantuisi melkein kuka tahansa. Sanoit että se olisi peruskaunotar hoikempana, miten muuten ton voi ymmärtää kuin niin että nyt lihavampana on liian lihava ja ruma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hm..
mita ei ole edes vakisin, ei sellainen kuolekaan.
jokin rassaa hairiintynytta naikkosta, oma hairiokaytoksena kun tuputtaa itseaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tapailtua yhtä tällaista naista kaiketi. Itseluottamus kai 0 ja kun sanoin että ois ihan peruskaunotar hieman hoikenpana (ja olin aiemmin sanonut, että pidän kauniina monenlaisia naisia) yrittäessäni vakuuttaa, ettei hän ruma ole. Otti sitten sen niin, että pidän rumana ja liian lihavana. Kun sain (ehkä) viimein selitettyä mitä tarkoitin oli kommentti vain, että "fiilikset meni, en usko, että voidaan tapailla". Voi saakeli. Olin jo ihan tapailun alussa kertonut, ettei mun kanssa kannata luokkaantua ennen kuin saan selitettyä ajatukseni; en ole niin supliikki, että sanat aina osuisivat hienotunteisesti kohdalleen.
Olen vilpittömän pahoillani, että loukkasin (ja jälkikäteen ajateltuna olisi parempi ollut olla hiljaa, kuin yrittää lohduttaa) ja olin ihastunut vaikkei hän täydellinen ollut (en ole minäkään; tai varsinkaan minä). (En ole sokeaihastuminen tyyppiä)
No tuosta nyt varmaan loukkaantuisi melkein kuka tahansa. Sanoit että se olisi peruskaunotar hoikempana, miten muuten ton voi ymmärtää kuin niin että nyt lihavampana on liian lihava ja ruma?
Pointtina ei ollut, se etten ymmärtäisi valinneeni sanani kauhealla tavalla väärin, mutta se anteeksiantamattomuus, vaikka selitin mitä tarkoitin :'(
Ahdisti hieman muutenkin se tilanne, kun ihminen josta pidän rypee itsesäälissä; en siinä tilanteessa tullut ajatelleeksi loppuun, että voi tulkita noin. Mulle kun on itsestäänselvää, etten ole sellaisen kanssa jota en pidä viehättävänä; toki voi mahdollisesti olla vieläkin viehättävämpi, mutta kaikesta huolimatta niin viehättävä, että se ei ole minulle ongelma (;ihmissuhteeseen mahtuu niin paljon muutakin kuin vain absuluuttinen kauneus ja seksuaalinen intohimo).
Mun tapailema mies mollasi leffassa käyntiä.joo kiitos vaan jos et itse raaski niin mikä oot muita arvostelemaan... urpo :( no hyvä ettei pitemmälle ehditty tässä....
Ihan terve reaktio, jos ihminen on yhä kiinni exässään, ei hänestä vielä (jos koskaan) ole uuteen suhteeseen. Turha hukata omaa elämäänsä olemalla jonkun laastari, kun haava paranee laastari heivataan joka tapauksessa jonkun uuden tieltä.
Vierailija kirjoitti:
Tuli tapailtua yhtä tällaista naista kaiketi. Itseluottamus kai 0 ja kun sanoin että ois ihan peruskaunotar hieman hoikenpana (ja olin aiemmin sanonut, että pidän kauniina monenlaisia naisia) yrittäessäni vakuuttaa, ettei hän ruma ole. Otti sitten sen niin, että pidän rumana ja liian lihavana. Kun sain (ehkä) viimein selitettyä mitä tarkoitin oli kommentti vain, että "fiilikset meni, en usko, että voidaan tapailla". Voi saakeli. Olin jo ihan tapailun alussa kertonut, ettei mun kanssa kannata luokkaantua ennen kuin saan selitettyä ajatukseni; en ole niin supliikki, että sanat aina osuisivat hienotunteisesti kohdalleen.
Olen vilpittömän pahoillani, että loukkasin (ja jälkikäteen ajateltuna olisi parempi ollut olla hiljaa, kuin yrittää lohduttaa) ja olin ihastunut vaikkei hän täydellinen ollut (en ole minäkään; tai varsinkaan minä). (En ole sokeaihastuminen tyyppiä)
Eihän tämä sinun vika ollut. Ei sinun tehtäväsi olisi ollut mitään selittää. Jos naisystävä on noin heikoin eväin matkassa, niin parempi että meni.
Jos nainen on niin tyhmä että tämmöistä pitää alkaa selittämään, niin mitään ei menetä, vaikka ei enää näekkään.
Eksäni tappoi välimme ajattelemattomilla puheillaan ja oikeastaan suhteemme kuoli juuri siitä syystä. Hänen lörppäsuuhunsa yhdistettynä vielä norsun muistini, niin se oli pomminvarma yhdistelmä. Puheet paljastivat samalla sen, miten kylmä ja itsekäs hän pohjimmiltaan oli ja tuntui ettei hän koskaan ollut aidosti pahoillaan sanomisistaan mutta pyyteli anteeksi vain siksi että alkaisin esittää kaiken olevan hyvin. Aivan alussa ensihuuman aikana hän alkoi tarinoimaan eksästään ja toi esille juuri niitä juttuja joita ei todellakaan kannattaisi ottaa puheeksi jos on virittelemässä uutta suhdetta. Hän saattoi kertoa miten oli nähnyt unta, että nukun hänen vieressään. Kun totta kai ilahduin, hän ampui sen nopeasti alas töksäyttämällä: "Olen mä nähnyt mun muistakin naisista sellaista unta". Asia selvä?
Hänen seksiin liittyvät heittonsa olivat oma lukunsa. Hän saattoi ensin möläyttää kaikkea tyhmää, ja kun niitä heittoja tuli mitä epäsopivimpiin paikkoihin ja niin monta, niin se alkoi tuntua aika raskaalta taakalta välillämme. Hän vielä tyhmyyksissään syytteli minua herkkänahkaiseksi ja alkoi puolustella itseään: "Hei mä olen 25:n enkä mikään neitsyt enää." No enpä ollut minäkään, mutta eksien esiin ottaminen on jokseenkin kyseenalaista ja tuskinpa ne naisetkaan kiittelevät kun heidän intiimejä asioitaan revitellään pitkin pitäjää. Kun jätin hänet baariin yksin istumaan ja käskin lähteä hoitoon, hän juoksi perääni parkuen miten on hankaluuksissa ja yrittänyt hakea apua. Olin vain että miksi ensin loukkaat minua, sitten juokset perääni ja pyydät anteeksipyyntöä kun sinulle kehdataan suuttua?
Jollei hän möläytellyt seksiin liittyviä asioita joissa hän vertaili minua muihin, niin sitten hän suoranaisesti arvosteli minua. Hän kertoili miten eksän pillereiden syönti mahdollisti sisäänlaukeamisen ja hän esitti asian niin, että kanssani ei ollut niin hekumallista kun en siirtynyt hormonaalliseen. Kaikki heitot liittyivät jollain lailla hänen eksäänsä tai sen kanssa koettuihin asioihin ja aukotta sellaisia joita en itse missään tapauksessa ottaisi esiin uuden ihmisen kanssa tutustumisvaiheessa. Sillä hetkellä kun hän alkoi arvostella, miten yritän liikaa kun luin autokoulun kirjallisiin teoriakoetta varten, koin hyvin syvää inhoa häntä kohtaan. Viimeistään sillä hetkellä tiesin, ettei hommasta tulisi mitään kun hän pamautti haaveeni alas sanomalla etten koskaan voisi olla tatuoitsija, koska "ne ovat niin pro mestareita". Pyörittelin päätäni, koska olin juuri konsultoinut asiassa ja kyselemässä hintoja ja laitteita ja koulutuksia. Hänen perustelunsa olivat vielä varsin pätevät: "Mä näin sun ala-asteella piirtämän sarjakuvan. Oli se ihan hyvä mut ei mikään mestariteos!" Kun kerroin konsultaatiosta ja mitä oli meneillään, niin ex lisäsi suolaa soppaansa: "Käyks se muka niin helposti?" Sen lisäksi että hän arvosteli kykyjäni ja vielä epäili kaikkea mitä kerroin, niin totesin että on parempi todeta morjens. Silti eks sai aikaan sen, etten ole vieläkään mennyt konsultaatiota pidemmälle, koska jotenkin meni maku koko hommasta. Kun myöhemmin hänen kaverinsa kyseenalaistivat hänen päänaukomistaan, niin hän vielä pokkana puolusteli itseään: "mä olen auttanut tota muijaa vaikka missä ja nyt te haastatte riitaa jostain piirtämisestä!" Taustalta löytyi trauma päiväkotiajoilta. Hän oli pienenä tykännyt piirtämisestä, mutta kuullut päiväkodintädiltä miten ei ollutkaan niin hyvä, niin sitä traumaa purettiin sitten minuun. Joillain kestää aika kauan päästä yli.
Jep.