"Huomaa että lapselle on luettu paljon", mitä mahtoi päiväkodintäti tarkoittaa?

Ehkä viittaus sanavarastoon ja rikkaaseen ilmaisuun..?

Saattoi tarkoittaa esim. että lapsella on ikäisekseen kehittynyt sanavarasto.

Lapsen kieli on rikkaampaa, jos on saanut tutustua kirjallisuuteen. Siis osaa ilmaista iteään muutenkin kuin "juu ja ei ja en tahdo".  Rikaskielisiä lapsia tulee myös perheistä, joista toinen vanhempi on toiselta murrealueelta.

Lapsen lauserakenteet ja sanavarasto ovat kehittyneempiä ja puhe rytmitetympää kuin muilla.

Eli vois sanoa että kuulostaa sivistyneemmältä, siinä lapsen mittakaavassa.

Monipuolinen sanavarasto, malttaa kuunnella kirjoja. On ehkä sellaisia tietoja, joita verrokkiryhmällä ei ole.

Mäkin luulen, että sen huomaa, varsinkin nykyään. Lapsille luetaan tosi vähän. Esim. mulla on ollut nyt kahdesti kirpparipöydässä hyväkuntoisia ja kivoja lastenkirjoja (esim. Teemu-kirjoja), eivätkä ne mene kaupaksi, vaikka hinnat eivät olekaan ihmeelliset (kallein kirja taisi olla 2,50). Mä rakastan lastenkirjoja ja me panostetaan tosi paljon lapsille lukemiseen. Lapsille luetaan joka ilta jotain. Nuorempi lapsemme on sellainen vähän levottomampi tapaus, mutta hänkin malttaa istua ihan hiljaa paikallaan, kun luetaan. Hän on 3,5-vuotias, mutta jaksaa jo kuunnella esim. kokonaisia Tatuja ja Patuja tai Viiruja ja Pesosia.

En tiedä mitä tarkoittaa, mutta kehunahan tuo on otettava, koska kasvatuksen ammattilaiset suosittelevat lapselle lukemista.

Meillä on luettu paljon ja lapset ovat kovia lukemaan nyt aikuisinakin.

Meillä kans tarhantädit on aina sanoneet että tytöllä, nyt 5 v on niin laaja sanavarasto ja on luettu aina ja paljon. Alkoi myös puhumaan hyvin pienenä. Ja puhetta kyllä tuleekin, kuuntelu on joskus se ongelma.

Varmaan tosiaan lapsella on ollut hyvä sanavarasto. Meillä lapsesta sanottiin, että huomaa, että lapsen kotona on ammattikasvattaja (lapsen isä on opettaja). Minusta tuo oli myös aika omituinen tokaisu.

Lukeminen kehittää paljon lapsen sanavarastoa ja mielikuvitusta. Lapsi kuulee tarinoita, jotka ruokkivat hänen mielikuvitustaan. Hyvistä lastenkirjoista oppii myös asioiden syy-yhteyksiä, se kehittää kongnitiivisia taitoja ja lapsi oppii asioita ihmiselämästä ja maailmasta.

Eli hyvin kieltä osaavasta lapsesta tulee mieleen, että hänelle on varmaankin luettu paljon. Toki on varmasti myös keskusteltu paljon lapsen kanssa, oikeasti kuunneltu mitä hän sanoo ja reagoitu siihen.

Kielen osaaminen on avain lapsen kongnitiivisten taitojen karttumiseen, lapsi tarvitsee kielen jolla voi kuvata ja ymmärtää maailmaa. Jolla voi kertoa miltä itsestä tai toisesta tuntuu jne.

meillä on luettu paljon ja kuunneltu iltasatuja. Silti lapsella ollut kieliongelmia eskarissa. 

Vierailija kirjoitti:

meillä on luettu paljon ja kuunneltu iltasatuja. Silti lapsella ollut kieliongelmia eskarissa. 

Jos lapsella on neurologisesta ongelmasta johtuvia kieliongelmia, ei lukeminen niitä poista. Mutta kyllä lukeminen hyödyttää myös kielen kehityksen ongelmista kärsiviä!

Mitähän mahto tarkottaa niin? Voi miten läpinäkyvää oman hännän nostattamista.

Vierailija kirjoitti:

meillä on luettu paljon ja kuunneltu iltasatuja. Silti lapsella ollut kieliongelmia eskarissa. 

Eihän se tietenkään ongelmia poista. Mutta jos on kaksi lasta, joilla "normaali" kielenkehitys, ero on valtava jos toiselle luettu ja toiselle ei. Sanavarasto, ilmaisu, syy-yhteyksien hahmottaminen, kuullun ymmärtäminen jne. jne. Lukeminen lapselle on oikeasti todella merkittävää!

Lto

Varmastikin kysymys on siitä, miten rikasta sanavarastoa ja millaisia ilmaisuja lapsi käyttää. Muistan, kun tulimme muutaman tunnin vierailulta kotiin, ja naapuri oli rakentamassa uutta aitaa tonttiemme välille. Aidasta oli valmiina jo iso pala. Neljävuotias lapsemme tokaisi: "Minä en ole uskoa silmiäni! Naapurin setä on rakentanut uuden aidan."

Kyllähän tuosta kuuli selvästi, että lapselle on luettu paljon.

Lukeminen on harrastus, josta tykkää tai sitten ei tykkää. Varsinkin teini-ikäiselle voi olla hyvinkin vahvasti evvk-hommaa. Ei teinin lukemisinnostus välttämättä kumpua siitä, minkä verran lapsena on hänelle luettu. On kuitenkin itsekin lukenut kirjoja? Taidollisesti siis pystyy siihen? Kirjojen maailma odottaa kyllä, jos innostus herää. Ei tarvitse kuin lukea yksi kirja ja se on sitten menoa...

Ei kirjojen ahmiminen ole mikään edellytys hyvään elämään tai laajaan yleissivistykseen tai menestymiseen koulussa ja työuralla. Sen voin kyllä taata, että mitään haittaa ette ole lapsellenne aiheuttaneet kirjoja lukemalla, aivan päinvastoin.