En osaa enkä halua leikkiä kavereiden lasten kanssa. Haittaako se?

Jotkus ihmiset olettavat että kylään tulija leikkii tai vaikka pelailee automaattisesti isäntäperheen lasten kanssa. Se on mulle todella epäluontevaa toimintaa, mutta eipä sellaisesta oikein kieltäytyäkään voi, jos vanhemmat eivät asiassa auta. Mitenköhän voisi sanoa nätisti kun perheen äiti hihkuu lapsille että menkääpäs näyttämään Mirmelille nyt teidän uusi hilavitkutin ja voitte vaikka yhdessä sit leikkiä sillä, että ei kiitos, Mirmeli istuis nyt mielellään tähän vaan ihan aikuisten kanssa ja jois kupposen kahvia ihan rauhassa?

Lapset on kyllä kivoja muuten, mä en vaan ole mikään leikkitäti. Kysymys on varmaan jossain määrin myös kasvatuksesta. Kun oli itse lapsi, ei olisi tullut kysymykseenkään että vieraat olisivat konttailleet lattialla meidän lasten ehdoilla. Jos halusimme vieraiden huomiota, piti tulla istumaan yhdessä nätisti kahvipöytään juttelemaan. Jos jotain leikittiin tai pelattiin yhdessä, se oli sitten vieraiden omasta aloitteesta.