Siis kaikki aikuiset ei osaa nukkua päiväunia?!
Just ystävä kertoi kuinka väsynyt on pienen vauvan kanssa, joka nukkuu hyvin (3-4h) päiväunia. Tähän minä tietenkin ehdotin, että miksei kaveri voi nukkua päiväunia vauvan kanssa. Ei kuulemma osaa nukahtaa päivällä. Vaikka on todella väsynyt.
Onko tämä yleistäkin ja mistä tämmöinen voi johtua?
Kommentit (33)
Mä en osaa. Hyvä kun hädin tuskin saan yöllä nukuttua. Ei mitään toivoakaan että saisin unen päästä kiinni keskellä päivää.
Erikoista. Minä taas en "osaa" väsyneenä herätä ja välttelen päiväunia siksi. :D
Joku 15 - 30 minuutin minitorkkuhetki olisi ehkä myös vaikea säätää herätyskelloon, kun nukahtamisessa menee väsyneenäkin ennustamaton aika. Ehkä makoilen pari tuntia tai 20 min ennen nukahtamista, ei voi tietää.
En juuri minäkään saa unta päivisin normaalistikaan. Mutta vielä mahdottomampaa se oli pikkuvauva-aikaan, varmaan hormonit vaikuttivat niin että oli niin valmiustilassa koko ajan, en tiedä...
Onhan noita muitakin. Yllättävän moni aikuinen pitää päikkäreitä jotenkin lapsellisina, joten ovat tottuneet sitten valvomaan päivällä eikä uni välttämättä tule vaikka olis miten väsynyt. Kyllä päiväuniin tottuu jos opettelee ja pienen vauvan kanssa päiväunet olivat itselleni ainakin elinehto.
En mäkään osaa nukkua päivällä vaikka kuinka väsyttäis ja ois univelkaa. Mun mielestä taas päikkäreitä nukkuvat aikuiset ovat jotenkin outoja :D.
Iltasinkin nukahdan väsymyksestä ja sänkyynmenoajasta riippumatta yleensä samaan aikaan mutta aamuisin taas voisin jatkaa uniani vaikka puolipäivään. Nykyisellään herään lastentahtiin kuudelta ja nukahdan joskus 00-01 välillä vaikka menisin nukkumaan samaan aikaan kuin lapsetkin (19.30).
Kukapa olisi uskonut, että tässäkin kohtaa ihmiset ovat yksilöllisiä.
Itse en nuku koskaan päiväunia ja herään joka aamu viimeistään viideltä. Veljeni on puolestaan nukkunut koko ikänsä päiväunet ja kykenee helposti nukkumaan yli puolen päivän.
en juuri koskaan pysty nukkumaan päivällä vaikka yö olisi mennyt valvoessa. Vuorotyö ei sopisi minulle. Yöllä saattaisin nukahtaa istualleen, ja olen nukahtanutkin.
Päiväunet on kamalia. Niiden jälkeen on ihan hirveä olo, vielä pahempi kuin niitä ennen.
Itse nukahdan melko hyvinkin päivällä, kun vaan asettaudun vaakatasoon katsomaan esim. telkkaa, mutta en osaa sitten herätä niiltä päikkäreiltä vaikka laittaisikin herätyksen. Kun siitä unenpäästä saa kiinni niin eihän sitä herätä halua kun ei minnekään edes tarvitse lähteä kuten aamulla töihin. Siksipä en osaa nukkua päikkäreitä ja vältän telkan katsomista makuultaan.
Se on taito, jonka hallitsen suvereenisti. Saatan nukahtaa jopa istualtaan sohvalle. Pitkälleni jos käyn sohvalle lueskelemaan, niin kirja tai lehti putoaa aika sukkelasti joko mahan päälle tai lattialle.
En nuku ikinä päivällä. En pystynyt nukkumaan edes silloin, kun lapset oli pieniä, kauheat univelat ja yöt katkonaisia vuosikausia.
Omalla kohdallani se johtuu siitä, että olen ihan liian hermostunut ja suorittaja. Päivällä en osaa relata ollenkaan, kun on ”jotain tärkeää”tekemistä.
Mulla menee kausittain. Välillä on aikoja jolloin pystyn ottamaan päivällä torkut, välillä en mitenkään vaikka kuinka väsynyt olisi ja tarvitsisi pienen lepohetken. Oletan, että tämä liittyy jotenkin stressiin. Olen liian virittyneessä tilassa vaikka kroppa huutaa lepoa. Jos kärsii pahoista uniongelmista, tämä ilmiö voi tapahtua myös yöaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Päiväunet on kamalia. Niiden jälkeen on ihan hirveä olo, vielä pahempi kuin niitä ennen.
Edellinen jatkaa vielä, että tämä johtuu siitä että on nukkunut liian pitkään tai herännyt väärässä kohdassa univaihetta. Optimaalista olisi käydä nopeasti unenpuolella ja sitten herätä. Toinen vaihtoehto on käydä yksi kokonainen unisykli. Siitä toipumisessa kestää toki hetki. Jos herää väärässä kohtaa, siitä on vaikea toipua koko loppupäivänä.
Nukahtamiseen tarvitaan niin paljon muutakin kuin pelkkä väsymys. Tämän opin itse jo lapsena ja minua puolestaan hämmentää se, ettei moni aikuinen sitä joko ymmärrä tai ymmärtää vasta, kun ikää on kertynyt esim. kolmekymmentä vuotta tai enemmän.
En voi nukkua päivällä vaikka kuinka väsyttäisi. Siis voisin kyllä nukahtaa mutta en herätä. Olen joskus tehnyt sen virheen, että olen muka mennyt päiväunille ja heräänkin sitten seitsemän tunnin päästä joskus iltasella. Sitten onkin päivärytmi aivan sekaisin pitkän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Päiväunet on kamalia. Niiden jälkeen on ihan hirveä olo, vielä pahempi kuin niitä ennen.
Juuri tästä syystä vältän päikkäreitä. Joskus olen ollut niin totaalisen väsynyt, että olen nukahtanut kun on ollut tarkoitus vain levätä sängyllä hetken. Olo on sen jälkeen tokkurainen ja tukkoinen ainakin pari tuntia, päässä raskas olo, melkein kuin olisi jonkinlainen krapula.
Voisi olla tietysti eri, jos nukkuisi vaikka vain sen 15-20 min., mutta multa tuskin onnistuisi niin lyhyet päikkärit, jos tosi väsy on. Ja jos ei ole tosi väsy, niin en kyllä saa unen päästä ollenkaan kiinni.
En ole myäskään koskaan onnistunut nukkumaan päiväunia, paitsi krapulassa. Ärsyttää sellaiset ihmiset jotka sanovat että nuku vain tai jotain vastaavaa.
Lapsia en varmaan uskalla ikinä tehdä sillä kuolisin univelkaan.
Käyn joskus päivällä horroksessa ja kuulen koko ajan mitä ympärillä tapahtuu. Uneen en pääse.
Mäkään en pysty nukkumaan päivällä. En vaan pysty rauhoittumaan vaan pitää olla jollain tavalla aktiivinen koko ajan. Sit ku nukkumaanmenoaika tulee niin on vaikea valvoa ilta yhdeksään etten heräisi jo klo.5: 00 aamulla.
eli ystäväni on ainut?