Lue keskustelun säännöt.
Milloin tuntee kumppaninsa?
23.02.2018 |
Tuli tuosta yhdestä keskustelusta mieleen missä väiteltiin siitä että kuinka pitkän yhdessäolon jälkeen toisen tuntee.
Mitä tällä "toisen tuntemisella" oikeastaan tarkalleen edes tarkoitetaan ja mitä siihen sisältyy? Onko teistä olemassa jotain aikarajaa minkä sisällä nämä edellisessa kohdassa luettelemanne määritykset eivät voisi ajan lyhyyden vuoksi täyttyä?
(Ihmiset ovat kaikki yksilöitä, mutta moni vaikutti olevan sitä mieltä että jonkinlainen minimiaika on "toisen tuntemiselle" olemassa.)
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ei toista tunne koskaan läpikotaisin. Mikä tunteminen riittää esim. parisuhteen aloittamiseen on yksilöllistä. Myös se on hyvin yksilöllistä miten nopeasti tutustuminen tapahtuu ja riippuu paljon kaikista osapuolista.
Ajattelen asiasta kutakuinkin samoin^
Monen mielestä kuitenkin vaikkapa se aiemmin esille tullut 2 vuotta seurustelua on kuitenkin auttamattomasti liian vähän kumppanin tarpeeksi hyvään tuntemiseen sitoutumista ja perheen perustamista varten. Te jotka ajattelette näin niin mikä ulottuvuus 2 vuoden seurustelusta tuntemisen saralla tarkalleen puuttuu?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme mieheni kanssa olleet n 15 vuotta yhdessä. Näen mm miehen suun liikkeistä kun syö ruokaa, milloin miehen mielestä tekemäni ruoka on erityisen hyvää; pelkällä vilkaisulla mieheen näen että nyt se nauttii. Syö jotenkin erilailla sitä ruokaa, en osaa tarkemmin selittää.
Samoin tiedän aina joissakin hetkissä, mitä mies seuraavaksi sanoo ja toimii.
Tiedän tasan tarkkaan mistä tykkää, mistä kiihottuu, mikä on mielenkiinnonkohde. Tiedän myös millä tuulella on ja miten tyynnytän kun on turhautunut, miten hyväilen ja tuon mielihyvää, piristän ja ilahdutan kun kaipaa sitä, ja miten olen tuhma, kiihottava nainen kun kaipaa hieman sellaista :) ai että naisellisella naisella on kuulkas valtikka kädessään! Nainen ja äiti on kodin sydän!
Vuosien päästä jos silloinkaan. Yleensä sitä vain kuvittelee tuntevansa ja tuudittautuu siihen. Silloin pettyy ja pahasti.
Seurustelumme kolme vuotta elävä, viiden vuoden tuntemisen jälkeen yhteenmuutto, seitsemän vuoden kuluttua tutustumisesta häät, kymmenen vuoden jälkeen lapsi. Edelleen olemme yhdessä, nyt 26 vuotta. Väittäisin tuntevani mieheni kohtalaisen hyvin, koskaan ei kuitenkaan varmasti tietää mitä toisen mielessä liikkuu. Tämä kuitenkin riittää minulle.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelumme kolme vuotta elävä, viiden vuoden tuntemisen jälkeen yhteenmuutto, seitsemän vuoden kuluttua tutustumisesta häät, kymmenen vuoden jälkeen lapsi. Edelleen olemme yhdessä, nyt 26 vuotta. Väittäisin tuntevani mieheni kohtalaisen hyvin, koskaan ei kuitenkaan varmasti tietää mitä toisen mielessä liikkuu. Tämä kuitenkin riittää minulle.
Seurustelimme, etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näköjään 20 vuodessa. Kun mies vaihtoi minut lennosta toiseen, niin puhui asioita, joita en tiennyt.
Yhtäkään aloituksen kysymykseen vastaavaa vastausta en vieläkään saanut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun mies laukeaa naamalle. Vois hyvin kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään aloituksen kysymykseen vastaavaa vastausta en vieläkään saanut.
ap
Olet saanut montakin, toista ei tunne koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan oltu vasta 1,5v kimpassa mutta eipä tässä oo mitään uutta tietoa paljastunu ensimmäisen kuukauden jälkeen. Sitäkun ihastuu toiseen niin vuorokauden 24h osaa hyötykäyttää puhumiseen aika lahjakkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään aloituksen kysymykseen vastaavaa vastausta en vieläkään saanut.
ap
Olet saanut montakin, toista ei tunne koskaan.
No siis tämä, mutta jos ajatellaan että
a) toinen tulee tuntea ennen naimisiinmenoa ja lasten hankintaa
b) toista ei tunne koskaan
niin sillä perusteellahan ei naimisiin kannattaisi mennä eikä lapsiakaan hankkia koskaan. Menisi pohja koko tuntemisen tärkeyden korostamisesta. Siksi kyselinkin että minkätasoista tuntemistä nämä a)-kohtaa korostavat ihmiset tarkoittavat edellytyksenä sitoutumiselle ja perheenlisäykselle?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikinä. Siis oikeasti, ei ikinä. Nämäkin, jotka täällä kehuvat tuntevansa miehensä täysin saattavat vielä yllättyä. Kun ihminen saattaa yllättää itsensäkin rakastumalla väärään ihmiseen, niin miten voisi täysin tuntea toisen. Tietenkään ei voi elää liitossa ilman luottamusta, mutta että eläisi täysin toisen ihmisen kautta ilman esim. varasuunnitelmaa/vararahastoa... eipä kannata.
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä. Siis oikeasti, ei ikinä. Nämäkin, jotka täällä kehuvat tuntevansa miehensä täysin saattavat vielä yllättyä. Kun ihminen saattaa yllättää itsensäkin rakastumalla väärään ihmiseen, niin miten voisi täysin tuntea toisen. Tietenkään ei voi elää liitossa ilman luottamusta, mutta että eläisi täysin toisen ihmisen kautta ilman esim. varasuunnitelmaa/vararahastoa... eipä kannata.
Mutta jos ajatellaan ettei koskaan voi tuntea toista niin silloinhan koko edellytys "toinen tulee tuntea ennen sitoutumisia ja perheenlisäyksiä" on aivan pohjaton?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään aloituksen kysymykseen vastaavaa vastausta en vieläkään saanut.
ap
Olet saanut montakin, toista ei tunne koskaan.
No siis tämä, mutta jos ajatellaan että
a) toinen tulee tuntea ennen naimisiinmenoa ja lasten hankintaa
b) toista ei tunne koskaan
niin sillä perusteellahan ei naimisiin kannattaisi mennä eikä lapsiakaan hankkia koskaan. Menisi pohja koko tuntemisen tärkeyden korostamisesta. Siksi kyselinkin että minkätasoista tuntemistä nämä a)-kohtaa korostavat ihmiset tarkoittavat edellytyksenä sitoutumiselle ja perheenlisäykselle?
ap
No, jos ensimmäisen baari-illan jälkeen päättää pamahtaa paksuksi, saattaa tulla ikäviäkin yllätyksiä. Jos kuitenkin vuoden pari odottelee, kohtaa mm. riitoja, joissa näkee miten toinen käyttäytyy, päihteiden käyttötavat jne. tulevat tutuiksi. Loppupeleissä vuosikymmenten jälkeenkään kukaan ei kuitenkaan tunne toista. Elämä on arpapeliä.
Ei koskaan kokonaan. Tutustuminen vaatii sitä, että aikaa vietetään kahdestaan, muiden ihmisten kanssa, tuntemattomien kanssa, erilaisissa paikoissa ja erilaisissa helpoissa ja vaikeissa tilanteissa. Ihminen on aivan erilainen ystävänsä Penan kuin Taunon kanssa, isänsä kanssa, työpaikalla, naisten seurassa, lasten seurassa, stressaavissa tilanteissa, rentoutuneena, kriisitilanteissa silloin kun oman maailmankuvan joutuu laittamaan aivan uusiksi vaikka sairastumisen takia... Vuosien, vuosikymmenten yhdessäolon aikana varmasti pääsee todistamaan paljon näistä puolista niin, että voi jo pitkälle sanoa tuntevansa. Mutta siltikin toinen ihminen on lopulta tutkimaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään aloituksen kysymykseen vastaavaa vastausta en vieläkään saanut.
ap
Olet saanut montakin, toista ei tunne koskaan.
No siis tämä, mutta jos ajatellaan että
a) toinen tulee tuntea ennen naimisiinmenoa ja lasten hankintaa
b) toista ei tunne koskaan
niin sillä perusteellahan ei naimisiin kannattaisi mennä eikä lapsiakaan hankkia koskaan. Menisi pohja koko tuntemisen tärkeyden korostamisesta. Siksi kyselinkin että minkätasoista tuntemistä nämä a)-kohtaa korostavat ihmiset tarkoittavat edellytyksenä sitoutumiselle ja perheenlisäykselle?
ap
Miksi naimisiin mennessä pitäisi tuntea toinen? Mitä on sitoutuminen jota parisuhteelta edellytetään? Ei sitoutumisesta voi irrottautua jos toinen osoittautuu sellaiseksi että parisuhdetta ei hänen kanssaan kannata jatkaa?
Lapsia ei mielestäni kannata hankkia suhteeseen jos ei voi olla varma että kumppani niitä lapsia ihan oikeasti sinun kanssasi haluaa ja että teillä ainakin jonkinlainen yhteinen käsitys on siitä mitä elämältä ne odotatte ja mitä lapset merkitsee ja miten heitä hoidetaan ja kasvatetaan. Väkisin noiden asioiden selvittämiseen kuluu aikaa. Toisilla enemmän toisilla vähemmän. Kaksi vuotta ei kuulosta ollenkaan pahalle kun ihmisillä nyt yleensä on muutakin elämää kuin vain kumppaniin tutustuminen ja hänen kanssa perhe elämästä keskustelu.
"Toisen tunteminen" on aika laaja psykologinen käsite. Tarkoititko tapoja, taipumuksia, mieltymyksiä, käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa jne ? Väitöskirjatasoinen vastaus :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään aloituksen kysymykseen vastaavaa vastausta en vieläkään saanut.
ap
Olet saanut montakin, toista ei tunne koskaan.
No siis tämä, mutta jos ajatellaan että
a) toinen tulee tuntea ennen naimisiinmenoa ja lasten hankintaa
b) toista ei tunne koskaan
niin sillä perusteellahan ei naimisiin kannattaisi mennä eikä lapsiakaan hankkia koskaan. Menisi pohja koko tuntemisen tärkeyden korostamisesta. Siksi kyselinkin että minkätasoista tuntemistä nämä a)-kohtaa korostavat ihmiset tarkoittavat edellytyksenä sitoutumiselle ja perheenlisäykselle?
ap
No, jos ensimmäisen baari-illan jälkeen päättää pamahtaa paksuksi, saattaa tulla ikäviäkin yllätyksiä. Jos kuitenkin vuoden pari odottelee, kohtaa mm. riitoja, joissa näkee miten toinen käyttäytyy, päihteiden käyttötavat jne. tulevat tutuiksi. Loppupeleissä vuosikymmenten jälkeenkään kukaan ei kuitenkaan tunne toista. Elämä on arpapeliä.
Tämä tämä. Ymmärrän kyllä perustelemattakin idean siinä ettei jollain parin viikon tuntemisella kannata tehdä isoja päätöksiä kun sen ajan toinen voi ihan helposti esittää jotain aivan muuta kuin on, mutta esimerkiksi tuo 2 vuotta? Mitä 2 vuotta yhdessä olleilta auttamatta puuttuu? Mä olen ollut 2 vuotta parisuhteessani ja kyllä tunnen tuntevani kumppanini sillä tasolla mitä vahva sitoutuminen vaatii.
ap
"Jokaisessa meissä on jotakin piilotettua. Jokin tunne, muisto tai jokin, joka ilmi ja julki tullessaan saisi kaikki ihmiset vihaamaan meitä" -Goethe
Ei toista tunne koskaan läpikotaisin. Mikä tunteminen riittää esim. parisuhteen aloittamiseen on yksilöllistä. Myös se on hyvin yksilöllistä miten nopeasti tutustuminen tapahtuu ja riippuu paljon kaikista osapuolista.