Lapsuuden unelma ammatti. Mikä susta piti tulla isona?
Mikä oli lapsuutesi unelma ammatti? Mikä susta lopulta tuli isona?
Kommentit (54)
Kadunlakaisija, mutta musta tulikin DI
Piti tulla lelukaupantäti, mutta tulikin sosiaalialan työntekijä, joka olen töissä vihatussa työpaikassa. Että sellasta.
Vastasin aina kaikille ja kaikkialla sen mitä kaveritkin. Ei koskaan ollut mitään oikeita haaveita tai suunnitelmia.
Ei ole vieläkään, hankin sosiaali- ja terveyspuolen koulutuksen ja jatkuvasti alanvaihto mielessä mutta en tiedä mitä sitten haluaisin tehdä.
Tämä on tosi surullista ja antaisin aika paljon, että osaisin sanoa että tuota olen aina halunnut. Mutta kun ei niin ei.
Mul oli monta, randomein on keihäänheittäjä, ei mitään hajua, mistä se tuli. :D
Halusin ratsastuksenopettajaksi. Kenkäkaupan myyjä minusta sitten lopulta tuli.
Koiranhoitaja oli ensimmäinen ammattitoive. Minusta ei tullut eläinrakasta aikuista, eikä minulla aikuisiällä ole koskaan ollut kotieläintä. Olen terveyskeskuslääkäri.
Kampaaja ja opettaja oli haaveissa. Tarjoilijan ja kokin työn kautta musta tuli ravintolapäällikkö. En viihdy työssäni enää yhtään. Alussa viihdyin.
Opettaja, näyttelijä, kirjailija...
Minusta tuli projektipäällikkö IT alalle - saa opettaa hommia muille, joutuu ”vähän” näyttelemään, kun hommat ei suju, ja kirjallisia hommia riittää - joskus joutuu oikein kunnolla kertoilemaan reklamaation vastineeseen :-)
Ett miten hyvin toteutu noin niinkuin omasta mielestä 😂 aika hyvin!!
Joki joka uhmaa rajoja hyvällä tavalla.
Kirjaston hoitaja.
Arvatkaapa misää olen töissä 😁
Kemisti, olen terveydenhuollon sihteeri.
Elokuvanohjaaja. :D Olen myyjä, shit.
Mä en muista että koskaan olisin halunnut olla joku tietyn ammatin edustaja.
Toisilla oli urahaaveet valmiina jo lapsena, minulla ei.
Sama tiedostomattomuus jatkui päälle parikymppiseksi, jolloin menin maanrakennuskouluun.
Niitä hommia tuli tehtyä jokunen vuosi, kunnes tuli olo että voisihan sitä muutakin tehdä.
Opiskelin työn lomassa insinööriksi ja nyt olen maanrakennushommissa johtajana.
Olen tyytyväinen valintoihini.
Seuraava askel urapolullani on ylemmän johdon hommiin parin vuoden päästä.
Lapsena hävittäjälentäjä kuten isäni, mutta sen kanssa kilpaili lakaisukoneen kuljettaja. Teininä arkkitehti, mutta lahjojen puutteessa tuli raksainssi.
Haaveena oli eri ikäkausina lastenlääkäri, laulaja, kampaaja/kosmetologi ja opettaja.
Lopulta minusta tuli sosionomi ja vaikka nautin alastani, edelleen haaveilen kahdesta asiasta: englanninopettajan työstä ja maskeeraajan työstä.
Lentäjä , suht perinteinen.
... ja minusta tuli sairaanhoitaja. Tosin haaveena vielä kun kaikki lapset olisivat kouluikäisiä, ja säästöjä enempi kasassa, että pääsisi opiskelemaan puheterapeutiksi. 30vuotiaan ammattihaave.
Halusin lentäjäksi.
Päädyin it-alalle. (Sain lasit kolmannella luokalla, joten se haave meni jo silloin :D)