Olen haaveillut s/m-suhteesta pitkään, kunnes näin Fifty shades of Greyn

Tunnistatko yleensä eron faktan ja fiktion välillä?

Elokuvissahan kaikki vastaa todellisuutta. BDSM-suhde on just sellainen kuin suhteessa olevat haluavat.

Leffa on ihan kauheaa paskaa. Suhteet ja parisuhteet ovat ihan osapuolista kiinni. Elän onnellisessa ja tasavertaisessa avioliitossa mieheni kanssa, mutta seksielämä on umpikinkyä ja usein roolitettua. Mieheni ei ole ikinä ylittänyt rajojani millään tavalla, vaan meillä on aivan täysin ehdoton luottamus. En vaihtaisi tätä mihinkään muuhun.

Otsikossasi kerrot haaveilleesi s/m suhteesta, mutta viestisi kertoo että mielipiteesi siitä, ettei nimenomaan halua sellaista, on vain vahvistunut.

Oikean kumppanin kanssa jokainen voi muodostaa juuri heille sopivan bdsm-suhteen. Oma tyyli löytyy lähinnä kokeilemalla :)

Ei todellakaan vastaa todellisuutta. Surullista jos joku uskoo tähän ja ei siksi lähde edes kokeilemaan. Tuollainen suhde vaatii 100% luottamuksen, ei se onnistu jos toinen menee toisen suostumuksen edelle.

Sulla on ollu huonoja kumppaneita. Koko asiahan perustuu luottamukseen. Dominoiva saa kiksit siitä, että saa tehdä sulle juttuja, ja sä nautit siitä, että sulle tehdään niitä.

Muu on väkivaltaa tai raiskaus.

Käy tutustumassa esim. BDSM-baari -sivustoon, jonka avulla voit tutkia omaa suhtautumistasi ja mieltymyksiäsi.

Kyllä on todellinen, minäkin rakastun jatkuvasti s/m:ää harrastaviin miljardööreihin.

Ja jos mies sanoo naiselle ekoilla treffeillä, että ”mä en rakastele, vaan mä nussin”, niin joka tytöllä on pöksyt märkänä.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos mies sanoo naiselle ekoilla treffeillä, että ”mä en rakastele, vaan mä nussin”, niin joka tytöllä on pöksyt märkänä.

Tämä oli siirä leffasta, meinasi popparit juuttua kurkkuun, kun oli niin korni kohtaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos mies sanoo naiselle ekoilla treffeillä, että ”mä en rakastele, vaan mä nussin”, niin joka tytöllä on pöksyt märkänä.

Tämä oli siirä leffasta, meinasi popparit juuttua kurkkuun, kun oli niin korni kohtaus.

Mä muistaakseni meinasin sylkäistä limpparit edessä istuneen niskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ja jos mies sanoo naiselle ekoilla treffeillä, että ”mä en rakastele, vaan mä nussin”, niin joka tytöllä on pöksyt märkänä.

No just. Tapasin tyypin, joka puhui nussimisesta ja jouduin pettymyksekseni toteamaan, etten ole ikinä saanut surkeampaa seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen vielä aika nuori, eikä minulla ole kunnollista käsitystä millainen s/m-suhde voisi parhaimmillaan olla. Muutamia yksittäisiä kokeiluja jotka ovat loppuneet siihen, että mies meni pidemmälle kuin annoin suostumuksen. Tuo elokuva vain vahvisti mielikuvaani entisestään. Kuinka totuudenmukainen tuo elokuva on? Sellaista suhdetta en halua.

Siinä sait vastauksen. Elokuva oli yhtä todellinen kuin oma kokemuksesi: Mies meni liian pitkälle.

En jaksanut katsoa elokuvaa loppuun kun se oli niin tylsä. 

Jotain olen leikkinyt eikä niille ole mitään tapaa kuten s/m nimitetty. Yksi komentaa ja toinen tottelee, leikisti ei tosissaan. Muutama juttu sovittu etukäteen ettei mene sellaiseen mikä on liikaa. Omalla kohdalla sitominen on niin ahdistavaa että sitä ei voi tehdä.

Nainen on useiten saanut olla komenneltava koska ei muka osaa komennella. Melkein uskon, se on vaan niin paljon nautinnollisempaa olla se jonka pitää totella. Vähänkin enemmän jos kerron niin pitää mennä tonne seksi osastolle.

Se elokuva oli niin uskomattoman huono kaikilta osin, eikä vähiten sen seksin osalta. Mä olen sub, nautin siitä kun mut sidotaan, mua piiskataan, päälle valutetaan steariinia, suukapulat, sidotut silmät, kaulapannat, kyllä kiitos tänne vaan.

Mutta mä en ollutkaan neitsyt kun aloitin tämän "harrastuksen" (se oli muuten yksi niistä jutuista siinä leffassa mikä samaan aikaan vitutti ja nauratti. Tottakai pikku neitsyt-tyttö haluaa ekan kertansa olevan ruoskimista ja raivoisaa nussimista, joopajoo). Valta on aina alistetulla. Hän määrää rajat. Mun edellinen Dommeni sekä nykyinen avomieheni ovat molemmat niin osaavia, että turvasanaa ei ole tarvinnut ikinä käyttää. Kun toisen tuntee ja häneen luottaa, tietää dominoivan osapuolen osaavan lukea itseä niin, ettei ylitä rajoja.

Katsottiin muuten yhdessä mieheni kanssa kyseisen leffan ensimmäinen osa. Seuraavia ei tarvinnutkaan katsoa. En ole ihan varma, kumpi meistä nauroi enemmän sen elokuvan aikana, on se niin luokatonta paskaa. Jos kuvittelee sen leffan oikeasti kuvaavan BDSM:n harrastamista, niin siinä tapauksessa kaikki koirat ovat kuin Lassie.