Irti tuhoisasta ihmissuhteesta

Olen reilut pari vuotta tapaillut erästä miestä. Mitään järkevää ei olla tehty näiden vuosien aikana paria matkaa lukuunottamatta. Tapaillaan aina silloin kun ollaan lapsivapailla ja ryypätään rankasti. Mies käyttää myös säännöllisesti kannabista.

Molemmat ollaan yhdessä erittäin päihdehakuisia eikä ns. tavallinen tekeminen onnistu lähestulkoon ollenkaan. Aina on alko mukana. Tähän voisi laittaa syyksi osittain erittäin estyneen ja introvertin luonteemme jota päihteillä lääkitään. Mitään sen kummempaa ei tehdä kun ollaan kaksin; istutaan yleensä miehen luona ja juodaan aamuseitsemään asti.

Mies on enemmän erakkoluonne kuin minä ja hän ei kaipaa muita kavereita itseni lisäksi. Viimeisen kahden vuoden aikana olen itsekin nähnyt lähestulkoon vain tätä miestä. Olen helposti addiktoituva persoona ja olen alkanut juoda yksinäni n. kerran viikossa sen jälkeen kun miehen tapasin. Kerralla menee viinipullo ja pari olutta tai seitsemän 0,5 l siideriä. Huomaan ajattelevani juomista usein.

Jostain kertoo se että en niin välitä viettää miehen kanssa aikaa ns. muuten vain. Olen oppinut ajattelemaan häntä vain hauskanpitokaverina. Hänessä ei ole mitään kummempaa vikaa, kiva ja rauhallinen tyyppi. Huomaan kuitenkin että esim. koulutustason ero näkyy. Itse olen akateeminen ja mies on käynyt amiksen. Ei siinä mitään vikaa muuten mutta mies ei ole kartalla ollenkaan esim. maailmantapahtumista. Matkalla ollessamme joudun hoitamaan puhepuolen koska mies ei osaa englantia. Hän ei vaan ole kiinnostunut oppimaan eikä ole utelias. Usein joudun laskemaan keskustelun tasoa että hän pysyisi kärryillä. Varmaan osaksi tämän takia olen jämähtänyt vain dokaamaan hänen kanssaan.

Viime aikoina olen huomannut että en yhtäkkiä tunne mitään miestä kohtaan. En välitä edes tavata häntä. Olen vain yrittänyt vältellä. Mies jo kärttää että haluisi nähdä, itse keksin tekosyitä. Ollaan jaettu paljon asioita ja mies pitää minua parhaana ystävänään. Itse olen alkanut kaipaamaan muuta sisältöä elämään.

En halua loukata miestä, hän on todella herkkä ihminen. Itse vain kaipaan enemmän taas ihmisten pariin ja keskustelemaan monipuolisesti kaikesta. Miten ilmaisisin miehelle että tämä on nyt tässä? Hän kokee että olen ns. pelastanut hänet monesta kriisistä ja on todella kiintynyt minuun. Monesti ehdottaa että tulisi meille iltaa istumaan ihan selvinpäin. Tiedän että hän haluaa seksiä, mutta en ole siitäkään enää kiinnostunut hänen kanssaan.

Miten siis kertoa miehelle että en koe oloa enää hänen seurassaan hyväksi? Pelkään että pettyessään hän rupeaa jälleen pelaamaan rahapelejä jotka ovat hänet vieneet turmioon aiemmin.