Kaksivuotiaani huutaa edelleen
ja olen aivan puhki.
Nukkumaan laitettiin puoli yhdeksän jälkeen kuten meillä on totuttu. Normaalein rutiinein, pikkuveli nukkuu samassa huoneessa.
Lapsi tulee pois huoneesta 1-2minuutin välein. Ei halua vettä, ei potalle, hokee vain että " herää" . Sanon takaisin että ei herää, nyt on yö ja nukutaan.
Olen taluttanut takaisin kohta kaksi tuntia enkä katso silmiin, en ota kädestä, selästä vain työnnän takaisin sänkyynsä ja peitto päälle.
Mikä tuota lasta riivaa? Terveenä on, kaikki iltatoiminnot rutiinien mukaan.. päiväunia nukkuu kaksi kertaa viikossa. Ikää kohta kaksi ja puoli vuotta.
Kommentit (10)
Jos et nyt mene nukkumaan, niin sitten äidin täytyy.....
Mene pois tietokoneen äärestä ja mene vaikka sohvalle istumaan lapsi sylissä.
Ei lapsi turhaan itke. Sillä on hätä, huono mieli, paha päivä.
Voi jäädä pahoja muistoja ja niitähän sit paikkailet, et ehkä heti mutta tulevaisuudessa
Jaettiin miehen kanssa puolen tunnin vuorot. Eli kumpikin tunnin illassa kantoi poikaa takaisin sänkyyn. Sitten alettiin vaan laittaa se myöhemmin nukkumaan. Näin ongelma ratkesi meillä. Poika kylläkin kotihoidossa, joten hän pystyi vähitellen nukkumaan pitempään aamuisin, kun väsymys alkoi painaa niin, että poika jatkoi uniaan aamulla normaalin heräämisaikansa jälkeen.
Ajateltiin, ettei ole kenellekään kivaa, että illat ovat tuollaisia kauheita. Ja poika saa kammon koko nukkumista kohtaan, kun joka ilta oli sama rumba. Kierre oli saatava poikki.
mikään hät ei ole, mutta aina vaan kokeilee, että miten äiti jaksaa... kyllä silloin pitää laittaa ehtoja, että lapsi tajuaa, että niin ei vaan tehdä. Nukkumaan mennään kun on sen aika. ja piste.
jätähän nyt tietokoneesi ja mene lapsesi luo. Anna rakkaalle äidin hellyyttä ja aikaa, silitä ja helli. 2,5v on aika pieni.
Mutta en ole aina nähnyt metsää puilta. Joskus pitää osata ymmärtää että 2v on TODELLA pieni lapsi, jokin syy pitää häntä hereillä.
Ehkä häntä ei huvita nukkua, ehkä häntä pelottaa.
Joka tapauksessa lapselle jää hyvät muistot ja turvallisuudentunne jos olet kärsivällinen, johdonmukainen ja lempeä.
talutin takaisin uudestaan ja uudestaan ja pysyin mahdollisimman rauhallisena. Ainoa mitä sanoin, oli " nyt on yö ja nukutaan" enkä jäänyt laulamaan tai rupattelemaan tai hellimään.
Peitto päälle ja selän silitys yhden kerran. Sitten poistuin.
Normaalisti tulee yhden kerran pois, tarkistamaan että ollaan lähellä ja nukahtaa nätisti ongelmitta. Nyt tänään kuitenkin hirmuinen show.
Nyt lapsi on ollut jo kolme minuuttia hiljaa.. jokohan nukkuisi.
En päästä häntä huoneesta pois. Nukahtaa vartissa syliini, kun hyräilen jotain sävelmää, enkä kommunikoi muuten. Sitten kun olen menossa itsekin nukkumaan käyn vielä silittämässä nukkuvan hiuksia, laitan peittoa paremmin ja sanon pari sanaa unen keskelle ja hän ynähtää tyytyväisenä äidin läheisyydestä. Itse nukun mieheni kanssa viereisessä huoneessa. Ei se hellyydentarve lopu siihen, kun lapsi siirtyy omaan huoneeseen nukkumaan. Hyvä että yöt sujuvat yleensä hyvin ja vain harvoin kömpii meidän sänkyymme. Tällainen rauhoittelu auttaa " pienessä itsenäistymisessä" .
Riko rutiini ja istu viereen, ota kädestä kiinni ja laula iltalaulu.