Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Eihän nainen voi tuolla koiralle raskaaksi?

Vierailija
29.04.2012 |

Olen muutaman kerran antanut saksanpaimenkoirani olla kanssani yhdynnässä ja se on joka kerta lauennut sisälleni. Nyt tuli mieleen, että en kai minä tule sille koiralleni raskaaksi ja jos tulen, niin kuinka pitkään raskaus kestää, syntyyko minulle vain yksi tai jopa useampi jälkeläinen ja ovatko ne jälkeläiset koiria, ihmisvauvoja ja vai puoliksi koiria, puoliksi ihmisiä? T: Emma 18v.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
29.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että tarinat ihmissusista on tullut?

Vierailija
2/6 |
29.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

...sairasta provoa :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
29.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

siitä tuloksena olisi räksyttävä palsta mamma.

Vierailija
4/6 |
29.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

siitä tuloksena olisi räksyttävä palsta mamma.

Vierailija
5/6 |
29.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niisät tulee raskaaksi, mutta jos laitat pizzapojalle kumihatun niin ei tule raskaaksi eikä tule tauteja.

Vierailija
6/6 |
29.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskon vakaasti, että koiran kanssa eläminen valmentaa vauvaperheen arkeen. Ainakin silloin, kun koira sairastaa.



Kuopus on nimittäin huono syömään: kun kuivanappulakuppi lasketaan sen eteen, se kiertelee sitä niin kauan kunnes esikoinen on imaissut oman ruokansa ja on olemassa vaara, että tämä tulee tyhjentämään myös kuopuksen kupin. Silloin kuopuksen on pakko ruveta syömään. Nappula kerrallaan, vaivalloisen näköisesti nieleskellen ja minua syyllistävästi mulkoillen.



Niinpä päätin ruveta syöttämään koirille herkullista lihamössöä nappuloiden höysteenä. Ihan vain pari ruokalusikallista ensi alkuun.



Se riitti. Kuopuksen vatsa meni totaalisen sekaisin. Öisin se kuljeskeli rauhattomana vikisten. Rojahti välillä sänkyyn ja nuoli käsivartta minuuttitolkulla. Ei siis omaansa vaan minun. Sen jälkeen se aloitti murheellisen vikinänsä uudelleen. Ulos se ei suostunut menemään. Ei ennen kuin minäkin menin.



Hämmentävää, miten monessa kodissa näytään heräävän jo aamuviideltä.



Pieni koira oli tietenkin valtavan iloinen, kun se pääsi ulos helpottamaan hätäänsä. Mutta kauan pieni koira ei kuitenkaan jaksanut olla iloinen, sillä lenkin jälkeen sitä rupesi kovasti väsyttämään. Ja mikäs ihme se on, kun on ensin koko yön kävellyt ympyrää murheissaan.



Ihmisellä sen sijaan on taipumus piristyä, kun hänet pakotetaan sängystä ylös ja pukeutumaan. Ja kävelemään sen jälkeen puoli tuntia raikkaassa ulkoilmassa.



Että kun talon muu väki sitten veteli sikeitä, oli hyvää aikaa mapittaa laskuja, tiliotteita ja talteen otettuja ruokareseptejä. Juoda pari kuppia teetä. Kokata päivän eväät valmiiksi. Tiskata. Tehdä aamupalaa muille. Pestä koneellinen pyykkiä ja siistiä asuntoa.



Kun mies sitten tassutteli keittiöön ja totesi, että on nukkunut " jotenkin huonosti" ja on " vähän väsynyt" , ei voinut kuin todeta, että onneksi kahvi on keitetty valmiiksi, se varmasti piristää.



Ja pieni koira nukkui edelleen, koska sekin oli vähän väsynyt.



Kuulemani mukaan monet pienet lapset käyttäytyvät koiran tavoin ja siksi myös heitä huijataan syömään. Ei tosin lihamössöllä vaan heiluttelemalla lapsen suun edessä ruokalusikkaa ja valehtelemalla sen olevan lentokone. Ja aina ei ihmislapsenkaan vatsa kestä lentokonesapuskaa, ja kipu kaihertaa öisin.



Silloin ihmislapsen vanhemmilla on kuitenkin etulyöntiasema meihin muihin äiteihin verrattuna. Sitä sanotaan vaipaksi.