Mitä mieltä kissoista

Siinä kissarakkaalle hauska video:

Kissat on viehkeitä , ihanan sulokkaan notkeita. Viisaita ja mahtavia olentoja.

No en ole ja tiedekin sen todistaa. Kissojen sivilisaatiot ovat varsin alkeellisia ja edes ihmistä auttaviin töihin niistä ei ole toisin kuin koirista. (Opaskoirat, tulli, puolustusvoimat, poliisi, metsästys, nykään lääketieteenkin palveluksessa on koiria) 

Mutta on ne minusta silti suloisia, tuo maailman älykkäinen olento -juttu menee nyt vain vähän yli. Mutta olenkin tosikko :)

Ehdottomasti samaa mieltä.  Ovat kerrassaan lumoavia otuksia.

Minulla olisi kissa mutta vaatisi melko paljon järjestelyjä, mm. parveke täytyisi verkottaa ja siihen toimenpiteeseen olisi palkattava joku se tekemään tai sitten anella apua joltakin tutulta.

Mutta onneksi työpaikallani on hyvin persoonallinen ja temperamenttinen kissa, jota saan hellitellä niin kauan, kunnes se kyllästyy ja huitaisee kynsillä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta kissat ovat maailmankaikkeuden kauneimpia, suloisimpia, fiksumpia ja älykkäämpiä olentoja maan päällä. Oletteko samaa mieltä?

Olen. Rakastan kissoja.

M

Ilmeettömiä minusta ovat, tosin liikehdintä on kaunista katseltavaa ja varsinkin kissanpennut ovat viehkeitä. 

Mutta jo koira ihmisen kumppanina on paljon luonteikkaampi - ilmaisee iloa, surua, alakuloa, innostusta ja kaikkia tunteita jo kasvoillaan puhumattakaan koko kehosta paljon monipuolisemmin. 

Kissa on vähän kuin kaunis esine. 

Kissaa suloisempaa, pehmeämpää, viiksikarvavallua ja vallutarta mainiompaa eläinta ei olekaan. Kissa on jokakohdasta ja jokapuolelta täsin hurmaava, rento ja luttana puttana, mussukka. Oi niitä ihanuuksia.

Miau ja kurr  vaan kaikille kisun alamaisille. Palvokaamme kisuja, he ovat sen ansainneet.

Ei meidän kissa ole ilmeetön. Ilmeet ovat pieniä ja hienovaraisia, mutta niitä on. Hölmistynyt, ihmettelevä , mielihyvästä sikkarallaan, innokas, kerjäävä ja toisinaan ihanasti toinen suupieli hieman vinossa. Ja monia muita joita ei ihan yhtäkkiä muistakaan. Korvien asentokin muuttaa ilmettä.

Tylsä eläin. Hyvin kaunis kyllä, suloinen ja pehmeä. Mutta itselleni en ottaisi.

Kissat ovat ihaninta mitä tiedän. Pidän kyllä koirista, mutta en läheskään kaikista. Kaikkiin kissoihin sen sijaan rakastun ensisilmäyksellä. Oma "kissaluku" on nyt täynnä, joten en voi antaa enää yhdellekään ihanalle löytökissalle kotia. Pakko vältellä noita paikkoja, ettei sydän säry :(

Ps. Morte c

Vierailija kirjoitti:

Ei meidän kissa ole ilmeetön. Ilmeet ovat pieniä ja hienovaraisia, mutta niitä on. Hölmistynyt, ihmettelevä , mielihyvästä sikkarallaan, innokas, kerjäävä ja toisinaan ihanasti toinen suupieli hieman vinossa. Ja monia muita joita ei ihan yhtäkkiä muistakaan. Korvien asentokin muuttaa ilmettä.

Kyllä- minun kissani on välillä ihmettelevä ja hölmistynyt, silmät ympyriäisenä. Kun sitä hatuttaa, menevät korvat luimuun ja puoliksi auki oleviin silmiin tulee ärtyneen juopon katse. Kun se haluaa leikkiä, tulee sille vauhkon ponin naama. Kun se haluaa silittelyä, se kellahtaa selälleen ja katsoo anovasti kuin koiranpentu. Tyytyväisenä ja rauhallisena se on lempeän ja viisaan sfinksin näköinen ja näyttää kymmenen kertaa aikuisemmalta kuin vauhko poni- vaiheessa.

Täysin samaa mieltä ja niin kissanikin kun varmistin asian vielä häneltä.

Olin koiraihminen n.35v. Selkäsairauteni vuoksi en enää viimeisen koirani kuoltua voinut uutta ottaa. Oli jotenkin tyhjä olo olla ilman lemmikkiä. Kissoista en aiemmin pitänyt, mutta aloin kuitenkin ajatella kissan hankintaa. Rodun valinta tapahtui Pyhä Birman, Maine Coonin ja Ragdollin välillä. Valinta osui viimeksi mainittuun, koska se on koiramaisin kissarotu. Koira kissan muodossa. Tuli minulle 1.5 vuotiaana ja tassutti suoraan sydämeen! Sen intensiivisien, sinisten silmien katse on uskomaton. Vaikea selittää. Ei jää ainoaksi. Etsin pikkuhiljaa Pepe-pojalle kaveria.

Kissat on kivoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei meidän kissa ole ilmeetön. Ilmeet ovat pieniä ja hienovaraisia, mutta niitä on. Hölmistynyt, ihmettelevä , mielihyvästä sikkarallaan, innokas, kerjäävä ja toisinaan ihanasti toinen suupieli hieman vinossa. Ja monia muita joita ei ihan yhtäkkiä muistakaan. Korvien asentokin muuttaa ilmettä.

  Ei ole meidänkään Ragdollpoika. Kehonkielikin on monipuolista. Sen "mökötysilme" ja olemus joskus hymyilyttää. Huom! aihetta tietääkseni ei ole. Palvelu on ainakin ensiluokkaista! Sillä palvelijoitahan me niille olemme! Mau vaan kaikille.

Mikä ilo on olla jonkun elukan "palvelija"? 

Miksi kissaihmiset viljelevät taajaan tätä hehkutustaan siitä, että palvelevat jotain alkeellista nisäkästä? 

Hevoset ennen vanhaan (ja osin nykyisinkin)  ja koirat edelleen palvelevat ihmistä ja hyvä näin. Karmeimmat kissaihmiset tykkäävät myös käärmeistä ja hämähäkeistä. 

Ovat niin itsenäisiä... kai se lapamatokin on itsenäinen?

Vierailija kirjoitti:

Kissoja pitäisi kerätä säkkiin polttaa juhannuskokossa, kuten keskiajan Euroopassa tehtiin. Koira on ainoa oikea lemmikki ihmiselle.

Olet todella sairas! Ilmiannoin viestisi.

Ihania ovat, kuten myös koirat :-3 Tykkään molemmista<3

Ei kissan tarvitsekaan olla " palvelevainen" kuten koiran tai hevosen. Kissa on oma itsensä ja voi sitä tunnetta kun saa kissaan yhteyden ilman käskyä tai opetusta, kissa vain halustaan ottaa kontaktia ja antaa rakkauttaan.

Kissa ei ole aina niin yksioikoinen, sillä on oma tahto .