Muita joilla vaikeuksia saada kavereita yliopistosta yrityksistä huolimatta?
Oon aktiivinen, käyn tapahtumissa ja avaan keskusteluita yliopistolla, mutta kukaan ei oikein halua tutustua muhun tai siltä ainakin tuntuu. En mielestäni ole sosiaalisesti rajoittunut ja ihmettelen tilannetta kovasti. Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten selvititte asiat jos selvititte?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Tosi surullista tällänen... Miten et saanut ystäviä siinä vaiheessa, kun yliopisto alkoi ja kukaan ei tuntenut ketään? Nyt on varmaan jo vaikeampi päästä jo "valmiisiin" kaveriporukoihin....
Mulla meni eka vuosi aika pitkälti etäopiskeluna masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Tokana vuonna olo parani ja aktivoiduin myös sosiaalisessa mielessä, mutta ilmeisesti turhaan
AP
Onpa ikävä kuulla. Mulla oli amk:n eka vuosi vähän vastaava. Muutin uudelle paikkakunnalle, erosin pitkäaikaisesta poikaystävästäni ja olin masentunut. Olin koulusta välillä poissa ja kouluun mennessäni en jaksanut olla kovin sosiaalinen. Pidin sen hetkisenä tavoitteenani suorittaa kursseja mahdollisimman paljon, pari jäi suorittamatta. Toisena amk vuotenani voin paremmin. Olin samassa harjoittelupaikassa usean luokkakaverini kanssa ja jaoimme kokemuksiamme harjoittelusta ruokatunneilla, aamuisin ja työpäivien päätteeksi. Ystävyytemme jatkui koulussakin ja meistä tuli tiivis kaveriporukka.
Toivon, että sinäkin löydät oman porukkasi opiskelukavereista. Jatka yrittämistä ja ole kiinnostunut aloittamaan keskusteluja, kyllä se vielä palkitaan. Koulukavereilta saa korvaamatonta vertaistukea jaksaa opiskeluissa eteenpäin.
Taidat olla täysraitis?
Nyt korkki auki ja taivas aukeaa:)
Toinen vaihtari et otat sivuaineeksi kristinuskonkyl se siitä
Mielenterveysongelmainen on aina yksin..ei oo yliopiston vika
Ei nuoret fiksut ihmiset haluu tuhlata viikonloppujaan kuunnellen sun valitusta
Ala ryyppäämään..kyllä se siitä:)
Mulla kans sama tilanne. Ei vaan ajatusmaailma kohtaa. Ekana vuonna sain muutaman tosi kivan tyypin kaveriks kenen kans tuli oltua koulussa, mut sit molemmat lopetti kesken enne ku toinen vuosi ehti alkaa joten tietty siinä vaiheessa kaikilla oli jo oma porukka. Nyt oon kolmannella vuosikurssilla eikä meidän luokasta oo paljon ketään jäljellä ja muutenkin joka kerta luennolla on niin paljon väkeä että harvemmin näkee samaa naamaa kahta kertaa.
Kotipaikkakunnan kavereita tulee harvemmin nähtyä kun välimatkaa on noin 400km. Yliopistosta olis kiva saada kavereita, mut en vaan tie mitä kautta, ei noi bileet tai seurakuntajutut kiinnosta.
Yliopiston ulkopuolelta oon yrittänyt saada kavereita, mutta ei vaan noi ajatusmaailmat kohtaa sellaisten ihmisten kanssa joita se opiskelu ei kiinnosta
Tosi surullista tällänen... Miten et saanut ystäviä siinä vaiheessa, kun yliopisto alkoi ja kukaan ei tuntenut ketään? Nyt on varmaan jo vaikeampi päästä jo "valmiisiin" kaveriporukoihin....