Kun lähikoulun kielitarjonta ei miellytä...

Kellään mitään ajatuksia? Ap

Mistä te siis tiedätte että noihin kieliin tulee ryhmät ensi syksynä?

Meillä ainakin lasten koulussa valittavana on useampia kieliä, mutta vasta valinnat osoittavat mihin kieliin tulee ryhmät. Oma lapseni esim. oli se vaa'an kieli, joka ratkaisi että kouluun tuli ranska. Muutimme ulkomailta silloin joten kielivalinta oli vähän jälkijunassa. Jos poika ei olisi ottanut ranskaa, olisi koko ryhmä jäänyt syntymättä.

Sinänsä en näe että toi olis kauhean raskasta, mutta onnistuuko lukujärjestysteknisesti? Kannattaa kysellä ihan avoimesti koulusta. Meillä A2 -kielen tunnit ovat olleet aina aamuisin tai iltapäivisin, eli kieltä lukevat tulevat ko. aamuna klo 8.15 kun muilla alkaa klo 10 tai sitten kielitunnit ovat iltapäivän lopuksi. Näin ei olisi minusta yhtään mahdotonta järjestää.

Täällä on tavallista, että kahden lähekkäin olevan koulun kielistä tehdään yhteisiä ryhmiä jos ei ryhmäkoko muuten täyty, eli lapset vaihtavat vaan koulurakennusta iltapäiväksi A2 tunnille. Mutta puhutaan siis max. 2 km matkasta koulujen välilllä.

Joko käy sitä lähikoulua tai sitten jotain toista koulua.

Tuo ei onnistu.

Kuvitteletko eri koulujen kieltentuntien olevan samaan aikaan? Kouluilla on ihan riittävästi suunittelemista omien tuntien kanssa ilman sovittamista muiden koulujen tunteihin.

Ei ne lukkrit eri kouluissa ole identtiset.😂😂

Siis niin että a2-kieli olisi aina samaan aikaan keskellä päivää.😂😂

Älytön ajatus. Aikuisetko oikeesti pohtii tällaisia? 😂

Paljo ap:lla ikää?

Onko noi ryhmät varmasti?

Meillä aai valita saksan tai ranskan ja vain ranskaan saatiin ryhmä kasaan. Minimikokojen rajoja on sen jälkeen vielä nostettu!

Vierailija kirjoitti:

Älytön ajatus. Aikuisetko oikeesti pohtii tällaisia? 😂

Tuskimpa niiltä lapsilta kukaan muistaa kysyä mitään...

Meillä lähekkäin olevat koulut suunnitteli yhdistettyjä kieliryhmiä. Mutta sitä oli lopulta käytännössä järjestää. Ja koulujen välimatka on 400 m.

En tiedä, tuleeko ryhmiä läheisiin kouluihin, mutta jos mikä tahansa 3 kielestä kelpaisi, niin luulisin, että olisi todennäköisempää, että joku ryhmistä muodostuu, kuin siinä tapauksessa, että on päättänyt, että vai joku tietty kieli kelpaa. On myös yhtälailla mahdollista, ettei lähikoulun saksan ryhmää muodostu, eli en pidä tätä sen epätodennäköisempänä toiveena.

En tiedä myöskään, miten lukujärjestykset tehdään, mutta kun puhuin kielivalinnoista rehtorin kanssa (siinä vaiheessa kun mietittiin, otetaanko saksa vai ei), niin hän sanoi, että on myös mahdollista vaihtaa koulua tai mennä johonkin toiseen kouluun kielten tunneille. Siinä vaiheessa tämä taksi ei tullut mieleenikään, vaan ajattelin, että ei ole realistista, kun ei kesken työpäivän päästä kuljettamaan.

Täytyy varmaan soitella rehtoreille ja kysellä, huomioitaisiinko tämä lukujärjestysten suunnittelussa. Parhaassa tapauksessahan tällainen taksikyytiporukka mahdollistaisi ryhmän muodostumisen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähekkäin olevat koulut suunnitteli yhdistettyjä kieliryhmiä. Mutta sitä oli lopulta käytännössä järjestää. Ja koulujen välimatka on 400 m.

Ainiin, ja tämä lähikoulun mahdollisesti syntyvä saksanryhmä on jokatapauksessa kahden eri koulutalon yhteinen. Ko. koulutaloilla on välimatkaa tuo 400m. Eli kyllä pienellä välimatkalla voi toimia aivan hyvin yhteinen ryhmä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähekkäin olevat koulut suunnitteli yhdistettyjä kieliryhmiä. Mutta sitä oli lopulta käytännössä järjestää. Ja koulujen välimatka on 400 m.

Ainiin, ja tämä lähikoulun mahdollisesti syntyvä saksanryhmä on jokatapauksessa kahden eri koulutalon yhteinen. Ko. koulutaloilla on välimatkaa tuo 400m. Eli kyllä pienellä välimatkalla voi toimia aivan hyvin yhteinen ryhmä. Ap

Myös yläkoulussa vai? Lapseni koulu ja naapurikoulu on molemmat yhtenäiskouluja, jossa opiskellaan koko peruskoulu. Ja tarkoitushan on jatkaa kieltä yläkoulussa, joten jatkuvuuden takia todettiin olevan mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähekkäin olevat koulut suunnitteli yhdistettyjä kieliryhmiä. Mutta sitä oli lopulta käytännössä järjestää. Ja koulujen välimatka on 400 m.

Ainiin, ja tämä lähikoulun mahdollisesti syntyvä saksanryhmä on jokatapauksessa kahden eri koulutalon yhteinen. Ko. koulutaloilla on välimatkaa tuo 400m. Eli kyllä pienellä välimatkalla voi toimia aivan hyvin yhteinen ryhmä. Ap

Myös yläkoulussa vai? Lapseni koulu ja naapurikoulu on molemmat yhtenäiskouluja, jossa opiskellaan koko peruskoulu. Ja tarkoitushan on jatkaa kieltä yläkoulussa, joten jatkuvuuden takia todettiin olevan mahdotonta.

Tästä kahdessa eri koulussa toimivasta koulusta menee kaikki oppilaat samaan yläkouluun, eli kyllä saksanryhmä jatkaa yläkoulussakin vielä.

Mutta yläkouluun jatkaminen on yksi hyvä pointti, mitä kannattaa miettiä. Omasta mielestäni olisi parempi saada A2-kieli edes luokille 4-6, kuin ei ollenkaan, mutta kielivalintaahan ei saa jättää pois, eli pitää tarkastaa myös, missä yläkouluissa ko. kieliryhmät jatkavat. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaako ihan kuolleena syntyneeltä ajatukselta vai alkaisinko järjestellä tämmöistä? Mitä AV-raati sanoo?

Eli lähikoulussa on A2-kielenä saksa, mutta lähistöltä löytyisi paljon muutakin: 5km päässä olevassa koulussa olisi A2-ryhmä espanjasta, 5,5km päässä venäjä ja toisessa koulussa myös 5,5km päässä ranska. Mielestäni mikä tahansa näistä olisi mielenkiintoisempi kieli kuin saksa.

Ainakin pari muuta luokkakavereiden perheistä on näistä kielistä suunnilleen samaa mieltä, niin tuli mieleeni, että voisihan ne muksut lähettää taksilla sinne kielitunnille johonkin läheiseen kouluun. Jos saataisiin 3 tai 4 perhettä jakamaan taksin hinta, niin se ei edes olisi aivan järjettömän kallista.

Mutta onko tämmöinen kesken päivän siirtyminen lapsille raskasta? Siis välitunti menee sitten siihen taksimatkaan. Aikuisen ollessa kyseessä en edes miettisi... Onko jotain muuta mitä kannattaisi tiedostaa ennen kuin alkaa kysellä luokkakavereita mukaan?

Poistakaa pakkoruotsi niin saatte sinne kouluunne ne tärkeimmät ja halutuimmat kielet.

Pakkoruotsin takia joudutte edes pohtimaan ällistyttäviä keinoja jotta saisitte järjestettyä lapsillenne hyvän ja sivistävän kielitaidon.

Vierailija kirjoitti:

Älytön ajatus. Aikuisetko oikeesti pohtii tällaisia? 😂

Aivan sairas ajatus, mutta hyvin sopii tänne Suomen absurdistaniin, kielipolitiikan sairaimpaan maahan.

Raaseporissa vanhemmat halusivat lapsilleen englannin ensimmäiseltä luokalta mutta se ei käynyt ruotsinkielisille joten kunta RKP johtoinen, päätti että suomenkieliset lukevat ensimmäiseltä luokalta ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön ajatus. Aikuisetko oikeesti pohtii tällaisia? 😂

Tuskimpa niiltä lapsilta kukaan muistaa kysyä mitään...

RKP eikä SDP eivät kylläkään kysy edes aikuisilta kun ajavat pakkoruotsia kaikille koko maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön ajatus. Aikuisetko oikeesti pohtii tällaisia? 😂

Tuskimpa niiltä lapsilta kukaan muistaa kysyä mitään...

Aloittajan esimerkistä näemme että ruotsin kieli on aina vienyt jonkin tärkeämmän kielen tai aineen paikan suomalaisten sivistyksessä. Satojen vuosien häiriöstä pitää jo päästä eroon.

Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.

Ruotsalaisuuden ruma historia

Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.

Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.

Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.

Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.

Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.

Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.

Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.

Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)

Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.

Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.

Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.

Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.

Viime vuoden syksyllä aloitetaan pakkoruotsi vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.

Kun itse olin vielä peruskoulussa meidän koulun kielitarjonta rajottui pelkästään äidinkieleen, englantiin ja ruotsiin. Siinä oli kaikki kielet mitä meidän lähikoulussa aikoinaan opetettiin. En siis ymmärrä mitä Av valittaa kun koulun kielitarjonta on noinkin hyvä...

Vierailija kirjoitti:

Kun itse olin vielä peruskoulussa meidän koulun kielitarjonta rajottui pelkästään äidinkieleen, englantiin ja ruotsiin. Siinä oli kaikki kielet mitä meidän lähikoulussa aikoinaan opetettiin. En siis ymmärrä mitä Av valittaa kun koulun kielitarjonta on noinkin hyvä...

Jos itse olet kyvytön oppimaan oikeita sivistyskieliä etkä osoita niihin kiinnostusta niin ei muiden siihen tarvitse tyytyä. Maailma on myös muuttunut ja huonoa englannin taitoa ei lasketa edes kielitaidoksi ja suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa.

Jos olet niin tampio että olet noihin tyytyväinen se on sinun tappiosi ja sen myös huomaa ajatuksistasi.