Mitä aiot tehdä 80- vuotiaana?

Levätä rauhassa.

Kirjoittaa äkäisiä vastauksia kaikille, jotka eivät osaa käyttää yhdysmerkkiä.

En taida olla enää elossa. Mutta jos olen niin olen luultavasti yksinäinen, mutta onnellinen leski. Teen käsitöitä ja luen kirjoja, mikäli nivelrikko ja kaihi eivät estä.

Toivon että olen saanut hyvät geenit äidiltäni, joka täyttää tänä vuonna 80 ja menisi helposti 10 jos ei 15 vuotta nuoremmasta. Hän asuu yksin ja ajaa itse autoa (tosin ei talvella), matkustelee, harrastaa ja käy eläkeläisriennoissa erilaisten eläkeläiskerhojen kanssa. Hänellä on myös mukava miesystävä (isäni kuoli kymmenen vuotta sitten) jonka kanssa hän käy ravintoloissa, näyttelyissä ja erilaisilla reissuilla.

Jos olen samassa tilanteessa 80-vuotiaana niin olen todella tyytyväinen. Sillä erotuksella vain että haluaisin tietysti että rinnallani olisi oma mieheni jonka kanssa olisimme siinä vaiheessa olleet naimisissa yli 40 vuotta.

Odotan myös että teknologia on kehittynyt siinä vaiheessa huimasti ja että voimme esim. käydä täysin aidon tuntuisella Afrikan safarilla ilman että täytyy liikahtaa olohuoneesta. :-)

Mies haluaisi kokeilla kolmen kimppaa, mutta minä pelkään seurauksia. Osaamme molemmat olla mustasukkaisia. Siksi olen sanonut, että toteutan toiveen kasikymppisenä. Sitten ei varmaan ole mitään väliä enää.

Värjään hiukset vaaleanvioletiksi ja kauhistelen kaikkea. Erityisesti paasaan nuorison musiikkimausta ja kehotan heitä kuuntelemaan 1990-luvun alun musiikkia. 

Ehkä hankin myös kukilla koristellun lierihatun, niin voin olla ihan oikea kukkahattutäti. 

Asun palvelutalossa ja otan joka päivästä kaiken irti. En stressaa mistään. Valmistaudun lähtöön jakamalla omaisuuttani ja järjestämällä asioita. Nautin siitä että kaikki on hyvin ja kunnossa.

Hoidan hommani toisin kuin vanhempani, niin että kaikille jää parempi maku suuhun.

Tapaan ystäviäni kaupungilla. Vesijumpan jälkeen Stokkan yläkerran kahvilassa otamme kahvin kanssa liköörit. Sitten taidenäyttelyyn tai lapsia/lapsenlapsia tapaamaan.

Palstailen kiukuspäissäni av:lla.

Etuilla kauppajonossa.

Ajattelin terotuttaa nuo luistmet, juoda six packin neljännen tähtiluokan olutta  ja lähtee luistelemaan järvenjäälle , ties kuinka pitkälle luistelen, no, sehän sitten nähdään. Niin kerta.

Antaa pyytämättä lausuntoja ympäriinsä salaisista solista ja puuttua muutenkin nuorison ulkonäköön suureen ääneen.

Uskon ja toivon tomumajani palautuneen luonnon kiertokulkuun.

(Mieluummin näin kuin virua jo kymmenettä vuotta yksiön sänkyyn muumioituneena kalmona, mikä sekin vaihtoehto alkaa vaikuttaa todennäköiseltä.)

Jos suvun pitkäikäiset geenit nyt kuitenkin sattuisivat peittoamaan kaikki yritykseni lyhentää tätä elämäksi kutsuttua kärsimysnäytelmää, lupaan pistää ranttaliksi ja sellaiset hulabaloot päälle, että joku lähimmäinen viimein tulee vihaiseen, keskisormi sojossa kulkevaan ja alasti ikkunassa tanssivaan naapurin huru-akkaan kyrsiintyneenä tekemään armomurhan :D

luistella ja lauleskella

Jos olen vielä hengissä ja itsenäinen ryhdyn käyttämään opioideja päästäkseni hautaan suunnilleen suorilta jaloilta.

Kasvaa koiranputkea.

Aion ostaa kettukarkkeja, Fazerin parhaita ja Omar-kermakarkkeja ja laitan ne tarjolle Mariskooliin. 

Tämä on tavoite

Jumppaan, käyn bingossa, pukeudun miten haluan enkä enää välitä muiden mielipiteistä, bailaan ja elän täysillä.

Nauttia elämästä, syödä ja juoda ihan mitä haluan, olla stressaamatta mistään turhasta.