Millaisen työn ottaisit vastaan työtön?

Mieheni otti juuri urakkapalkkaisen pakkaustyön, vaikka on teknillisen käynyt.

Oman alan työ, jonne kotoa on max puolen tunnin matka. Lasten takia tuohon matkaan ei oikein voi enempi päivästä käyttää, kun työpäiväkin kestää sen 8,5h. Näillä kriteereillä olen aika hyvin sijaisuuksia saanut, mutta nyt kohta tulee 2kk työttömänä :/

En ole työtön. Mutta koskaanhan ei tiedä. Opettajan työn tai toimittajan/sisällöntuottajan työn tai työn matkailualalta. Noihin koulutus ja kokemusta. Oikeastaan monenlainen työ käy, kunhan pääsee autolla 30 min kotoa ja työaika klo 8-16 välillä, työstä jää vähintään 1800 euroa käteen verojen jälkeen kuukaudessa eikä joudu nostamaan raskaita taakkoja, koska selkä ei kestä.

Kaksi kriteeriä - sellaisen josta saa palkkaa, ja jota terveyteni puolesta pystyisin tekemään. En ole täysin työkyvytön, mutta en myöskään täysin työkykyinen. Tätä vaan ei usko kukaan millään, ei kela, ei työkkäri, ei työnantajat. Vaikea tilanne.

Työn pitäisi olla edes jossain määrin kivaa ja merkityksellistä. Se ei saisi pahentaa nykyisiä terveysongelmiani, joita on enemmän kuin yksi tai kaksi. Se ei saisi edellyttää kovin aikaisin aamulla heräämistä. Kiitos työttömyyden, olen pystynyt vieroittamaan itseni nukahtamisläääkkeistä, joita käytin toistakymmentä vuotta pystyäkseni noudattamaan edes joten kuten itselleni täysin luonnotonta vuorokausirytmiä.

Minimivaatimus siis on, että työ ei ole itselleni fyysisesti eikä psyykkisesti vahingollista.

Sellaisen mikä mahdollistaa harrastuksissa käymisen. Eli paras olisi 2-vuorotyö niin välillä pääsis aamupäivällä liikuntaharrastuksiin ja välillä illemmalla. 

Töitä joita en ottaisi vastaan on yli 8 tunnin työt päivässä, provisiopalkatut työt, yli tunnin työmatkoihin menvät työt.

Työssä pitää olla kaikki kunnossa. Reilu palkkaus, eli suunilleen sen mukaan mitä palkkavertailu antaa, lomakertymät ja muut kunnossa. Työn tauotukset ja ruokatunti kunnossa ja niitä saa pitää niinkuin tes määrää. 

Työn, joka vastaa akateemista koulutustani edes "sinnepäin" ja sijaitsee tunnin matkan päässä kotoa. Ja joka on mielekästä ja josta saa sellaista palkkaa, että työssä on järki. Ennen työttömäksi jäämistäni sain yli neljän tonnin liksaa - ihan niin paljon ei tarvitse saada, mutta kolme tonnia alkaa olla kyllä kipuraja (siis bruttopalkasta puhun).

Vierailija kirjoitti:

Sellaisen minä mahdollistaa harrastuksissa käymisen. Eli paras olisi 2-vuorotyö niin välillä pääsis aamupäivällä liikuntaharrastuksiin ja välillä illemmalla. 

Töitä joita en ottaisi vastaan on yli 8 tunnin työt päivässä, provisiopalkatut työt, yli tunnin työmatkoihin menvät työt.

Työssä pitää olla kaikki kunnossa. Reilu palkkaus, eli suunilleen sen mukaan mitä palkkavertailu antaa, lomakertymät ja muut kunnossa. Työn tauotukset ja ruokatunti kunnossa ja niitä saa pitää niinkuin tes määrää. 

Ei voi olla totta! Tällaisille minä maksan veroja pienestä eläkkeestäni! Harrastukset eivät saa  mennä työn edelle! Järki käteen nyt hyvä ihminen!

Ap:n henkilökohtainen avustaja. Auttaisin häntä oikeinkirjoituksesa.

Jonkun hyvin palkatun suojatyöpaikan jossain valtion virassa minimi 25000 € / kk.

Mikä ei ole likainen eikä pölyinen eikä sisällä mitään asiakaspalvelua. Sen lisäksi pitää olla firmassa jota arvostan ja alalta jota voin pitää itsellenikin tarpeellisena.

Voi herttin tähren näitä vaatimuksia. Ei ihme että ootte työttömänä.

Ottaisin vastaan työn, jonka pystyn tekemään tarpeeksi hyvin, eli jonka joko osaan tai pystyn äärellisessä ajassa oppimaan. Joko täältä kotiseudultani tai jos palkkaa on niin paljon että matkakuluihin/kakkosasuntoon riittää niin kauempaakin käy. Muutama fyysinen rajoite on, esim. suorasta auringonvalosta ihottumani pahenee ja vilkkuvaloista saan migreeniä, joten mieluummin ei niille altistusta. Ajokorttia ei ole eikä luultavasti tulekaan.

Osaan mm. ohjelmoida, laatia algoritmeja, suunnitella rinnakkaisten prosessien toiminnan järkevästi, kokata, perus toimistohommia, erinäisiä vieraita kieliä jollakin tasolla, pakata tehokkaasti ja mahduttaa paljon tavaraa pieneen tilaan, katsoa miten jotakin esinettä pitää kieputtaa jotta se mahtuu ovesta sisään, ilmaista asioita jokseenkin selkeästi ja täsmällisesti sekä kuuntelemalla ja kysymällä saada muidenkin ajatukset selkeään asuun, rakentaa huonekaluja, maalata (sekä tauluja että seinää), opettaa, hakea tietoa, oppia.

Vierailija kirjoitti:

Oman alan työ, jonne kotoa on max puolen tunnin matka. Lasten takia tuohon matkaan ei oikein voi enempi päivästä käyttää, kun työpäiväkin kestää sen 8,5h. Näillä kriteereillä olen aika hyvin sijaisuuksia saanut, mutta nyt kohta tulee 2kk työttömänä :/

Entä muutto työpaikan lähelle? Joskus täytyy joustaa.

Ai niin yksi unohtui: Olen tosi hyvä valvomaan yöllä. Unelmaduuni voisikin olla jonkin teollisuuslaitoksen valvomon yövuoro. (Vastaaja numero 14.)

Jotain mihin mun koulutus riittää, niitä ammattejakin jo hommattuna 3-4, mielellään erimiestyötä jossa ei ole juurikaan fyysistä työtä (ei ole kuntoa, ja ylipainoa reilusti) Edellisestä työpaikastani sain paljon kehuja joten hyvä työntekijä olen, oma-aloitteinen, kehittämismyönteinen, organisointikykyinen, haluan oppia ja opin uusia asioita, seuraan aikaani, olen rauhallinen luonteeltani, huumorintajuinen, sosiaalinen ym.

Ei provisiopalkkaa, vaan normaali kuukausipalkka, joku 2500€ riittäisi.

Ottaisin mitä tahansa joka ei tuhoa jo valmiiksi heikoissa kantimissa olevia mielenterveyteni rippeitä. Valtaosa asiakaspalvelutöistä ja mikään liian fyysinen työ ei käy. Pitäisi olla todennäköisesti osa-aikaista etten osastoutuisi. Ei liian pitkiä ja hankalia työmatkoja, ne venyttävät työpäivää, uuvuttavat ja kurjistavat.

Ennen kaikkea pomon ja työkaverien olisi oltava kivoja, kohtuullisia, ymmärtäväisiä ja joustavia, ja paikan ilmapiiri ei saisi olla liian kilpailuhenkinen (ellei sitten kannustavalla ja inklusiivisella tavalla, mutta enpä ole sellaisesta ikinä edes kuullut) tai synkkä ja kurjistunut (kuten yleensä työpaikat, joissa työntekijöitä ei arvosteta, heitä pidetään ahtaalla ja työ ei ole mikään kutsumus).

Olen perusfiksu erittäin arvostetun alan yliopisto-opiskelija, tai olisin jos olisin täysin työkykyinen. Osaan kaikki normaalit it-jutut ja voin opetella aika äkkiä uusia vaikka vähän vaativampiakin, olen tehnyt asiakaspalvelutöitä melko kauan joten siihen liittyvät asiat on hallussa vaikka varsinaista asiakaspalvelutyötä en kestäkään.

Joo hyvin ymmärrän ettei näillä spekseillä mitään löydy. Olen turha ja rikki ja minua ei yksinkertaisesti tarvita joten korjaaminenkaan ei ole kannattavaa. Ei jatkoon. 

Oikeastaan mikä vaan toimistotyö kävisi. Kirjanpitoa mieluiten.

Mulla vain yksi este työllistymiseen , ikä alkaa numerolla 5.

4kk työttömänä.

Ottaisin työn, mistä saa palkkaa. Min. 2000 euroa. Max. tunnin matkan päässä kotoa. Muita vaatimuksia ei ole. Minulla on 20 v. kokemusta huolinta-alan työstä, sujuva enkku sekä It-taidot kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Voi herttin tähren näitä vaatimuksia. Ei ihme että ootte työttömänä.

No, kyllä ne vaatimukset epäilemättä pienenee, jos on pidempään työttömänä. Mutta tässä vaiheessa olisi aika outoa, jos menisin pienemmällä liksalla duuniin mitä saan työttömyyskorvausta. Menisitkö itse puolella palkalla kaukana sijaitsevaan paskaduuniin? Tuskin menisit.

Sitä paitsi - jos oman alan työllisyystilanne on hyvä, miksi ihmeessä tuoreen työttömän pitäisi paniikissa ottaa joku rupunen hätätyö vastaan? Se haittaa uuden työpaikan - siis kunnollisen ja koulutusta vastaavan - hankkimista.

Kannattaa nyt jo vihdoinkin tajuta, että kaikki työttömät eivät ole pitkäaikaistyöttömiä, joilla ei ole koulutusta tai työkokemusta. Työttömissä on vaikka millaista porukkaa, täysin erilaisilla taustoilla. Ja se, mitä voi odottaa jonkun ammattitaidottoman vaativan ON aika eri asia kuin mitä korkeakoulutettu oman alansa ammattilainen voi odottaa saavansa.

t. 8, joka on ollut työttömänä kuukauden ja uskoo tulevansa hyvinkin puolen vuoden sisällä työllistetyksi