Kirpputorien kiertäminen - tämä alkaa mennä jo liiallisuuksiin, mutta kun...

Mulla oli paha kirppivaihe ja ostin melkein kaikki vastaani tulevat Serlan pehmo-oravat. Oli pakko päättää, että en mene kirppiksille, jos siellä vahingossa olisikin orava, niin olisin poistunut sieltä kurre kainalossa. Eli keksi jotain muuta tekemistä.

Ostelin ennen, mutten enää. En jaksa sitä, että koti on täynnä kamaa. On sitä nykyään muutenkin, kun on kaksi lasta. Täällä on niin harvoin hyvälaatuista tavaraa kirppiksellä, että ei kauheasti ole houkutuksiakaan.

Ota sääntö,että  jos ostat jotain, niin on pakko viedä jotain pois, eli tavaramäärä ei saa yhtään lisääntyä. Minulla auttoi tämä.

Olen pitkän linjan kirpputorinkävijä ja minulla on samaa ongelmaa ollut. Toisaalta olen säästänyt pitkän pennin hankkimalla lähes kaiken käyttötavaran ja vaatteet kirpputorilta. Toisaalta olen tuhlannut sitä oletettua säästöä hankkimalla siinä samalla kaikkea ylimääräistä.

Tunnistan tuon ajattelumallin ettei jotain liian hyvää löytöä voi jättää. Mutta jossain vaiheessa tulee vastaan raja esim. montaako talvitakkia todella tarvitsee tai käyttää. Kun löydöistä alkaa olla enemmän haittaa tilanviejinä kotona kuin hyötyä pitäisi pystyä rajoittamaan.

Minulle toimivin keino on ollut pitää täysin taukoa kirpputoreista. Silloin en aseta itseäni kiusaukseen.

Muita rajoituskeinoja on ollut pitää listaa asioista / asiasta jota olen oikeasti etsimässä (esim. rikoin astian ja etsin tilalle saman sarjan astiaa). Tämä keino vaatisi kuitenkin jäätävää itsekuria. Yksi keino on myös ollut mennä kirpputorille vain puolison kanssa, jolloin en pääse ihan villiintymään. Joudun paremmin perustelemaan jos haluan jotain ostaa.

Alan ymmärtää huonot toimintatapani kun jonkin kategorian esineille ei riitä säilytystila (montako pöytäliinaa todella ihminen tarvitsee?), hankin asioita , joista en ole käyttänyt edellisiäkään (esim. runsaat määrät käsityötarvikkeita) ja ehkä pahin; salailen hankintojani puolisoltani.

Ja tuon ajankäytön kannalta, on huono homma kun tajuaa että ostaa niitä käsityöjuttuja, mutta ei tee käsitöitä. Ostaa niitä kirjoja, mutta ei ehdi niitä mitenkään lukea siihen tahtiin. Lisäksi huomaa että aikaa menee paljon niiden tavaroiden käsittelyyn, pesemiseen, vaatehuoltoon, järjestelyyn. Pahimmillaan tavarat odottavat puhdistamattomina jossain nyssäköissä käyttöönottoa.

Vapaa-aikasi käytön suhteen ehdotan että kokeilet täyslakkoa kirpputorilla käynnin suhteen ja mieti riittäisikö sinulla itsekuri myöhemmin kirppistellä jonkin rajoituksen mukaan joka koskisi vaikka sitä, mitä saat hankkia tai kuinka harvoin kävisit kirpulla.

Ehdotan myös että lukisit niitä jo hankittuja kirjoja tai muuten käyttäisit ja nauttisit niistä jo tekemistäsi hankinnoista. Yksi ajanviete-ehdotus on äänikirjat (tai podcastit, kuunnelmat) yhdistettynä kävelyllä käyntiin. Tuo on harrastus, joka on halvimmillaan ilmainen tai jos hankkisit äänikirjoja (tai muita kirjoja) sähköisessä muodossa, eivät ne lisäisi tavaramäärääsi.

Niin ja jos sinun ei tarvitse pihistellä ja työaikasi sopii yhteen, ala käydä kulttuuritapahtumissa ! Aineettomat hankinnat eivät kotiasi pääse tukkimaan. Jos paikkakunnallasi on museokortti-museoita, kannattaa harkita museokortin hankkimista. Sen kanssa on helppo piipahtaa museossa lyhyestikin.

t: 4

Minä ostan kirpparilta sen enempää miettimättä, jos tavara tai vaate on sellainen jota oikeasti tarvitsen, kaiken muun kohdalla mietin, että tarvitsenko oikeasti, vai onko se vain tuo halpa hinta, joka houkuttaa.

Minun hyvin valmisvaatteiden mitoille sopivalle vartalolle kokoa 38 ei löydy helposti kirpparilta uudenveroisia laadukkaita vaatteita. Ostan mieluummin esim merinovillaisen villatakin ja kalsarit sekä hyvin istuvat farkut uutena! Kirpparilta löydän joskus astioita ja muita helposti pestävissä olevia esineitä. Ostin myös vanhoja käsinvirkattuja pitsejä. Monesti nuo vain haisevat voimakkalle pesuaineelle ja ei voi olla aivan varma, ettei olisi peitetty homeen hajua! Minulla on kuitenkin hyvin tiukat kriteerit näillekin.

Haen tiettyä muotoa, materiaalia, väriä jne.. Esim ostin Arabian vanhoja kukkaruukkuja.

Mulla auttoi ihan vaan se, että ruoesin kotona karsimaan sitä ylimääräistä tavaraa pois. Kun se tavaramäärä alkaa ahdistaa, ei sitä tee mieli edes kantaa kotiin lisää.

Lähinnä ostelin lapsille vaatetta. Muuttaessa vasta tajusin, että lapsilla oli 2 isoa säkillistä vaatteita per lapsi, mutta meillä aikuisilla yhdet. Ehkä senkin takia on kertynyt jo niin paljon kun he käyttävät samaa kokoa pitkään ja aina tekee jotain löytöjä kuitenkin. Nyt olen päättänyt etten heille enää ostakaan vaatetta, ellei ole pakko.

Ja yksi hyvä mitä täällä jo sanottiin, ei kannata käydä kirppiksillä, ellei saa pidettyä sitä itsekuria.

Voitko laittaa myyntiin jo turhaksi käyneet hankinnat? Niin minä teen...

Eli myyn / tai annan aina vanhaa tarpeetonta roinaa alta pois.

Raivaa ja karsi turha tavara pois ensin omasta kodistasi ja nauti sitten kevennetystä kodista, ja sitten meet vasta kirpparille.

Mulle kävi niin että kun mä raivasin kodista useita tunteja tavaraa pois ja kuskasin kaikki Fidaan, niin ei vaan tee mieli ostaa enää mitään uutta, ihan yksittäiskappaleita silloin tällöin ja tosi harvoin mä enää haluan kirpparille, vain pari kertaa vuoteen.

Tee päässäsi visio millaisessa kodissa haluat asua, mahtuuko tuohon visioon aina se kirpparin tavara.