Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko siinä vaiheessa uskoon kun ei ymmärrä
31.01.2018 |
Tarkoitan että jos ihminen ei vain käsitä jotain, siitä astuu voimaan usko.
Esimerkiksi ikuisuus-käsite, jota en ymmärrä, vaihtoehtona usko vs järki.
Uskon, että ikuisuus on jotain suurempaa, kun taas ystäväni nauraa ajatukselle että olisi ikuisuus. Olenko siis uskovainen ihminen?
Kommentit (10)
Olen uskovainen eikä ainakaan minulla uskoon tulemiseen liittynyt vaikeutta ymmärtää joitain käsitteitä, ilmiöitä tai edes kokemuksia. Ymmärrän haastavia älyllisiä asioita suunnilleen samantasoisesti kuin ei-uskovaiset kaverini ja tuttavani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tulin uskoon, kun olin vajoamassa psykoosiin. Siinä hetkessä huusin/piipersin "Jumala, auta!", ja samassa minut nostettiin ylös siitä kuilusta mihin olin putoamassa. Meteli pääni sisällä loppui kuin seinään. Seuraavat 2 viikkoa elin ja olin kuin pumpulipilvien päällä. Ja mistään nautintoaineista tai huumeista tässä ei ollut kyse. Minulla ei ollut edes lääkitystä. Enkä ole sen jälkeen lääkkeitä tarvinnutkaan, joskus buranaa tms vain.
Eli näinkin voi tulla uskoon. Aika vakuuttava ulostulo Jumalalta. :)))
Luulisin, että ihminen alkaa uskoa jos hänellä on joku hengellnenkokemus joka siihen johtaa.
Muuten ihminen vain epäilee taikka ei välitä.
Ihminen joka vihaa uskoa kiihkeästi voi siis olla lähempänä uskoa kuin välinpitämätön.
Siis jos viha ei kohdistu joihonkin lahkoon josta ikäviä kokemuksia.
Näin ajattelen.
En usko hah, että ihmisen usko säilyy jollei hänellä ole myös hengellisiä kokemuksia.
Tietysti on iäisyys ja äärettömyys, mutta ei niissä ole mitään suurempaa, toinen on vain ajan ja toinen avaruuden käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Luulisin, että ihminen alkaa uskoa jos hänellä on joku hengellnenkokemus joka siihen johtaa.
Muuten ihminen vain epäilee taikka ei välitä.
Ihminen joka vihaa uskoa kiihkeästi voi siis olla lähempänä uskoa kuin välinpitämätön.
Siis jos viha ei kohdistu joihonkin lahkoon josta ikäviä kokemuksia.
Näin ajattelen.
En usko hah, että ihmisen usko säilyy jollei hänellä ole myös hengellisiä kokemuksia.
Uskoon kasvetaan. Ei se vaadi mitään hengellisiä kokemuksia, vaan kasvuympäristön, jossa uskontoa tuputetaan selittämään asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Minä en ymmärrä moniakaan asioita, mutta ihan pakana ateisti olen edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin, että ihminen alkaa uskoa jos hänellä on joku hengellnenkokemus joka siihen johtaa.
Muuten ihminen vain epäilee taikka ei välitä.
Ihminen joka vihaa uskoa kiihkeästi voi siis olla lähempänä uskoa kuin välinpitämätön.
Siis jos viha ei kohdistu joihonkin lahkoon josta ikäviä kokemuksia.
Näin ajattelen.
En usko hah, että ihmisen usko säilyy jollei hänellä ole myös hengellisiä kokemuksia.Uskoon kasvetaan. Ei se vaadi mitään hengellisiä kokemuksia, vaan kasvuympäristön, jossa uskontoa tuputetaan selittämään asioita.
Tiedän ihmisiä joiden usko on kuollut kun eivät vain enää usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en uskoisi vain siksi, että joku sanoo, että hei tämä on se oikea usko. En myöskään usko toisten mielipiteisiin totuutena.
Riippuu mitä tarkoitat uskovalla ihmisellä.
Yleensä sillä (Suomessa) tarkoitetaan kristittyä eli ihmistä joka uskoo Jeesuksen olevan Kristus ja on ottanut Hänet vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanaan.
Koetko omalla kohdallasi noin?
Tai uskotko johonkin jumaluuteen ja elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen?