Lue keskustelun säännöt.
HS vieraili parintuhannen asukkaan Pomarkussa, joka oli vaaleissa Laura Huhtasaaren vahvinta aluetta – ”Nyt tiedämme, mitä ensi kerralla teemme toisin”
30.01.2018 |
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai vahvaa kannatusta Satakunnasta ja yksi sen vahvimpia seutuja oli Pomarkku. Siellä Huhtasaari sai jopa 15,8 prosenttia äänistä, kun hänen valtakunnallinen osuutensa äänistä oli 6,9 prosenttia.
Pomarkku on sen verran pieni kylä (noin 2 200 asukasta), että siellä pitää tammikuisena maanantaina hetki etsiä kuntalaisia, jotka osaisivat kertoa, miksi Huhtasaaren suosio oli niin kova. Paikallinen perussuomalainen ja Huhtasaaren äänestäjä Jari Santi sanoo, että paikkakunnalla syntyi hyvä kampanja Huhtasaaren tueksi.
”Laurasta on julkisuudessa väärä kuva. Hänellä on oikeanlaisia mielipiteitä, kun vain ei toimituksissa laiteta sanoja hänen suuhunsa”, Santi sanoo. Hän sanoo olevansa vaikuttunut ja vakuuttunut Huhtasaaresta.
”Hän on nuori ja energinen ja osaa ottaa yleisönsä. Hänellä on loistava tulevaisuus edessään”, Santi pohtii. Hän sanoo olleensa hieman pettynyt ääniosuuteen, jonka hän odotti olevan lähempänä kahtakymmentä prosenttia, mutta isoa ei pettymys ollut.
”Täällä Satakunnassa ollaan tulokseen tyytyväisiä, tästä on hyvä jatkaa. Tämä oli vasta ensimmäinen koitos uudelle puolueelle kesän tapahtumien jälkeen ja tämä hitsasi nyt porukoita hyvin yhteen. Nyt tiedämme, mitä ensi kerralla teemme toisin”, hän sanoo.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005544621.html
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Huhtasaaren suureksi kompastuskiveksi muodostui osaamattomuus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jonka suhteen hänen tietämättömyytensä tuli kaikille yleisesti selväksi.
Huhtasaaren ajama Suomen eroaminen EU:sta olisi käytännössä lopettanut Suomen vientikaupan Suomen tärkeimmälle vientialueelle, EU-maihin, ja samalla tehnyt Suomesta taloudellisesti Venäjästä riippuvaisen. Ero EU:sta olisi tarkoittanut myös poliittisesti Venäjän armoille jättäytymistä, sillä vain Suomen jäsenyys EU:ssa estää Venäjää toimimasta Suomen suhteen samoin kuin Venäjä toimi EU:n ulkopuolelle jääneen Ukrainan suhteen. Huhtasaaren uho Suomen sotilaallisesta puolueettomuudesta kaikissa olosuhteissa oli myös vailla perusteita, sillä meillä ei enää ole sellaista 600.000:n taistelijan aluepuolustusta, joka meillä vielä oli 1980-luvulla, vaan parin sadan tuhannen minivoimat, joilla ei puolusteta enää yhtään mitään.
Huhtasaari sai myös kuoleman suudelman poliittisessa mielessä Moskovasta. Venäjämielisenä aktivistina tunnetun Johan Bäckmannin ryhdyttyä keräämään kannatusta Huhtasaaren taakse, jokainen täysijärkinen ymmärsi Huhtasaaren edustaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan olevan enemmän Venäjälle mieleisen kuin Suomelle edullisen, sillä eihän Kreml ja Bäckman olisi muuten Huhtasaaren tueksi ja taakse asettuneet.
Huhtasaari on selvästi sanonut "ei" yhteistyölle Johan Bäckmanin kanssa. Mutta miten estää jotain kylähullua äänestämästä häntä tai keräämästä kannatusta hänen kampanjalleen? Eräät tahot ovat vain halunneet väärinkäyttää Huhtasaaren sanontaa, jonka mukaan hän haluaa tehdä yhteistyötä KAIKKIEN kanssa.
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat järjestyksessä:
Saksa (EEC-maa, kauppatase pahasti alijäämäistä)
Ruotsi (EFTA-maa, kauppatase alijäämäistä)
Venäjä (EU:n ja talousliittojen ulkopuolinen maa, kauppatase pahasti alijäämäistä)
Kiina (EU:n ja talousliittojen ulkopuolinen maa, kauppatase pahasti alijäämäistä)
Alankomaat (EEC-maa, kauppatase tasapainossa)
Ranska (EEC-maa, kauppatase alijäämäistä)
Yhdysvallat (EU:n ja talousliittojen ulkopuolinen maa, kauppatase roimasti ylijäämäistä)
Viro ( kauppatase tasapainossa)
Britannia(EEC-maa, , kauppatase roimasti ylijäämäistä)
Puola ( kauppatase tasapainossa)
Miten EU:sta eroaminen muka pysäyttäisi Suomen vientikaupan, kun me käymme kauppaa lähinnä EEC ja EFTA-maiden sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa???
Suomen puolustus nojaa paljolti suureen reserviin, eikä sen suhteen tilanne ole ratkaisevasti muuttunut sitten maailmansotien. Suomella on reservit mukaanlukien suurempi armeija kuin Venäjällä. Suomen armeijan sodan ajan vahvuus on 900 000 reserviläistä. Siinä pohdittavaa kaikille Kremlin juoksupojille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhtasaaren suureksi kompastuskiveksi muodostui osaamattomuus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jonka suhteen hänen tietämättömyytensä tuli kaikille yleisesti selväksi.
Huhtasaaren ajama Suomen eroaminen EU:sta olisi käytännössä lopettanut Suomen vientikaupan Suomen tärkeimmälle vientialueelle, EU-maihin, ja samalla tehnyt Suomesta taloudellisesti Venäjästä riippuvaisen. Ero EU:sta olisi tarkoittanut myös poliittisesti Venäjän armoille jättäytymistä, sillä vain Suomen jäsenyys EU:ssa estää Venäjää toimimasta Suomen suhteen samoin kuin Venäjä toimi EU:n ulkopuolelle jääneen Ukrainan suhteen. Huhtasaaren uho Suomen sotilaallisesta puolueettomuudesta kaikissa olosuhteissa oli myös vailla perusteita, sillä meillä ei enää ole sellaista 600.000:n taistelijan aluepuolustusta, joka meillä vielä oli 1980-luvulla, vaan parin sadan tuhannen minivoimat, joilla ei puolusteta enää yhtään mitään.
Huhtasaari sai myös kuoleman suudelman poliittisessa mielessä Moskovasta. Venäjämielisenä aktivistina tunnetun Johan Bäckmannin ryhdyttyä keräämään kannatusta Huhtasaaren taakse, jokainen täysijärkinen ymmärsi Huhtasaaren edustaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan olevan enemmän Venäjälle mieleisen kuin Suomelle edullisen, sillä eihän Kreml ja Bäckman olisi muuten Huhtasaaren tueksi ja taakse asettuneet.