Onko sellainen ihminen "parempi" joka synnyttää ilman kivunlievitystä?

Ei ole yhtään sen parempi kuin muutkaan, pidän ehkä vähän tyhmänäkin kun ei suostu helpotusta ottamaan vastaan.

Itselleni ei toisessa synnytyksessä ehditty antamaan mitään kivunlievityksiä, joten luomuna mentiin. Kyllä sata kertaa mielummin olisin ottanut ne kivunlievitykset.

On.

Ei ole sen parempi. Minä sain hörpyn ilokaasua ja oksensin, muuta ei ehditty miettiäkään, oli niin nopeat toimitukset. 

Kolme synnyttänyt kunnon kivunlievityksen kanssa ja yhden luomuna. Se luomu oli elämäni kamalin ja traumaattisin kokemus. En todellakaan tuntenut itseäni paremmaksi sen jälkeen.

Samaa mieltä siitä että pidän vähän tyhmänä ihmistä joka ehdoin tahdoin kärsii kovista kivuista.

Ei ole parempi ihminen kuin omasta mielestään.

Synnytykset ovat erilaisia jopa samalla äidillä. Itselläni on ollut 2 kivuliasta synnytystä + repeämät kaupan päälle. Ja todellakin otin kivunlievitystä mutta ei edes mömmöt auttaneet.

Ystävällä on ollut 2 helppoa ja 2 vaikeaa/kivuliasta synnytystä.

Ja tiedän 3 naista jotka synnyttivät nopeasti, helposti ja melkein kivuttomasti. Siis malliin pari supparia, sairaalaan, suoraa saliin ja pari ponnistusta ja siinä se oli. 2 onneksi asui lähellä sairaalaa ja se mamma jolla oli 3km sairaalaan synnytti melkein sairaalan hissiin...pää tuli jo.

Ei synnyttäminen ole mikään kilpailulaji. Jokainen synnytys on erilainen, samoin kuin synnyttäjäkin. Itse olen ottanut kaikki mahdolliset mömmöt, onneksi. Molemmat lapset olivat isokokoisia, yli 50 cm ja yli 4 kg. Jälkimmäinen syntyi helpommin, paikat varmaan sen verran venyneet ja revenneet.

Ei tietenkään. Miten se nyt ihmistä parantaisi ettei tarvitse kivunlievitystä.

Jos ihmisellä särkee pää mutta särky loppuu ilman lääkettä ei tee ihmisestä parempaa kuin se ihminen jolla särkee pää niin, että joutuu ottamaan lääkettä, kipu vain oli erilaista.

Jos toisen synnytys on niin helppo ettei tarvitse kipulääkkeitä ei tee ihmistä paremmaksi kuin se jolla synnytys on niin kivulias, että tarvitsee lääkettä.

Ei paremmuudella ole väliä! Pääasia että äiti ja lapsi voivat tilanteeseen nähden hyvin!

Ei ole parempia tai huonompia ihmisiä, on vain yhtä hyviä mutta erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Next.

Ei ole parempi. Eka synnytys meni kivunlievityksellä, toinen luomuna ja kolmas taas kivunlievityksellä. Toisen kokemuksen jälkeen ajattelin, että ei ole mitään syytä kerätä kehon muistiin lisää kokemuksia äärimmäisestä kivusta. Niistä on vain haittaa oman kehonsa kanssa eteenpäin elettäessä!

Kolmas synnytys olikin mukavuusalueella fiilistelyä. Sain kivunlievityksen heti kun pyysin, vaikka oikeasti en ollut ehtinyt kovin kipeäksi;) Kätilöt luottivat, että hoidan synnytyksen loppuun. Ekassa synnytyksessä jouduin potemaan pitkään avautumisvaiheen kipuja, kunnes kätilöt uskoivat, että synnytys jatkuu, eikä pysähdy, vaikka antavatkin epiduraalipuudutteen.

Ei ole parempi, pidän myös vähän tyhmänä jos ehdoin tahdoin haluaa kitua. Toki joillain voi luomunakin olla siedettävä synnytys, se on yksilöllistä. En pidä myöskään huonompana niitä, jotka haluavat sektion vaikkapa vain mukavuussyistä. Ei tässä keskiaikaa muutenkaan eletä, lentokoneet lentää ja kuussakin on käyty lähes 50v sitten. Mielestäni synnytyksessäkin voi käyttää hyväkseen nykyajan suomia keinoja sitä helpottaakseen. En pidä myöskään terveydenhoitohenkilöstön kipua suosivasta asenteesta.

No ei siitä mitään mitalia saa, että ehdoin tahdoin kituu. Itse tosin päätin, että epiduraalia en enää ota, kun ekalla kerralla mulla lopahti supistukset, enkä tuntenut ponnistamisen tarvetta. Synnytys pitkittyi todella paljon. Tokassa synnytyksessä olin sitten ilman puudutteita, ilokaasua kyllä käytin ja kyllähän se hoitui sutjakkaammin, mutta se kipu oli aivan järkyttävää. Repesin aika pahastikin. Onneksi tämä lapsilukumäärä riittää. En haluaisi enää kokea tuollaista.

On tietysti.

Minä jouduin synnyttämään ilman kivunlievitystä johtuen olosuhteista ja sairaudesta. "Mainostan" kyllä tätä tapahtumaa, mutta en sillä tavalla, että olisin muita parempi. Se ei ollut mikään upea ja nautinnollinen supernaisen voimaantumishetki luonnon kanssa. Mutta jos tahtoo vapaaehtoisesti kärvistellä niin olkaat hyvät vaan, ei siinä mitään.

Sektio kivunlievityksellä... eli av:n mittapuulla en ole edes äiti.

En kyllä tämmösistä asioista keskustele kenenkään kanssa livenä, eli en tiedä tutuistani kuka on luomu ja kuka mömmö.

En saanut mitään kivunlievitystä, mistä olen katkera. Kaikille nämä asiat ei ole valintakysymyksiä. Pääasia, että selviää hengissä.

Mulla oli niin pienet kivut jokaisen kohdalla, etten tarvinnut ilokaasua kummempaa. Eikä tosin olisi ehditty antaakaan. Ei se minun mielestä parempaa ihmistä tee, mutta kyllä mä olin tosi ylpeä itsestäni, kun kätilö sanoi kuopuksen kohdalla lopuksi "melkoinen luomusynnyttäjä". Kai itsestään ylpeä saa olla? Musta oli kiva, kun kerrankin (kuvainnollisesti) lyötiin olkapäälle ja sanottiin hyvä tyttö. Mun tekemisiäni niin harvoin koskaan kehutaan.

Vain jos lähtee suoraan navettaan ja heinäpellolle vauva kapalossa ja kenguruliinassa mahan päällä. Muuten on nössö pullamössö.