Vapaa kasvatus johtaa lapsen mt-ongelmiin myöhemmin?

Kyllä arvokasvatuksen saanutkin voi kärsiä mt-ongelmista.

Wtf?!

Tunnen paljon 80- luvulla syntyneitä (synnyin itsekin silloin), ja kyllä monilla mt-ongelmia on tuntunut enemmän aiheuttavan autoritäärinen kasvatus ja siihen usein kuulunut henkinen- sekä fyysinen väkivalta. Tuohon aikaan vanhemmat olivat usein erittäin epäjohdonmukaisia kasvattajina.

Todella kovaa kuria pitivät, ei läheisyyttä/rakkaudenosoituksia ja pienetkin lapset saivat rauhassa viettää vaikka koko päivän teillä tietämättömillä (onko tuo sitten sitä vapaata kasvatusta?).

Tarkoittaako arvokasvatus sitä, että omat arvot tuputetaan lapselle? Sori mutta olen sitä sukupolvea, joka on mieltä, että nuorten pitää aina saada vähän kapinoida, muuten ei synny uusia ideoitakaan. Tuo sairausjuttu taas. Uskon, että nämä "paremmista piireistä" tulevat vetävät niitä mielialalääkkeitä ihan samaan tahtiin, kuin rahvaampikin väki.

80-lukulaisten vanhemmat ovat usein sodan jälkeen syntyneitä, ehkä se selittää enemmän. Heidän vanhempansa, eli suuret ikäluokathan, kärsivät paljon mt-ongelmista ja eihän se voi olla heijastumatta heidän lapsiinsa. Eivät kyenneet parempaan, kun eivät itsekään vanhemmiltaan rakkautta juuri saaneet.

Arvokasvatus? :D

Ma oon saanu osittain rennon kasvatuksen

Ja mulle sanottiin et sa selkeesti

Parjaat..

Riippuu varmaan ihan miten kattoo

Jaahas, vai niin. Miksihän vl-perheissä on mt-ongelmia lapsilla yhtä usein kuin muillakin, vaikka kasvatus on konservatiivista ja autoritääristä? Jokainen perhe on tietenkin omanlaisensa ja jokainen vanhempi tuo omat lapsuudentraumansa lastenkasvatukseen. Eli ei taida voida yleistää mitään kasvatustyyliä.

Ihminen kuitenkin toimii oppimiensa mallien mukaan vanhempana, vaikka kuinka päättäisi välttää omien vanhempien virheet. Lopulta jokainen tekee ne omat virheet. Täydellistä ihmistä ei ole, joten täydellistä lapsuutta ei ole. Aikuinenkin on aina keskeneräinen eikä tule koskaan valmiiksi.

Armoton täydellisyyden pyrkimys ja vaatimus itseltä ja muilta voi myös sairastuttaa. Jos aina joku piiskaa takaraivossa, että et ole ikinä tarpeeksi hyvä ja olet luuseri mitä tahansa teetkin, niin mihin se johtaa. Emme ole syntymässä samalla viivalla, vaan erilaisia luonteita. Joku tarvitsee enemmän tukemista ja tsemppausta, toinen pärjää vähemmällä. Toisella tempperamentilla on suurempi alttius masentua ja ahdistua kuin toisella. Ihmismieli on ihmeellinen kokonaisuus.

On väärin jos lapsi ei tiedä rajojaan, kotoa lähtiessä on kuitenkin pakko oppia.  Autoritääristä kasvatusta ei voida hyväksyä silloin kun siihen liittyy välinpitämättömyys, pelkkää sanelua mitä saa tehdä.

Oikeutta voi olla vaikea saada, semmoinen kannattaisi opettaa heti lapsena, ihminen puolustelee vääryyttään loputtomiin ja vielä syyttää uhria.  Ihmettelin kun työpaikalla kiroiltiin, siihen vastattiin eihän pienistä väliä.

Nykylapset useimmiten välttyvät rangaistusten aiheuttamilta pahoilta traumoilta. Esimerkiksi lapsen jäähyttäminen on selvässä yhteydessä aikuisiän mielenterveysongelmiin.

Rangaistusperäisten traumojen vähenemisellä on paljon isompi vaikutus kuin sillä mitä lasten lisääntynyt kurittomuus toisaalta aiheuttaa.

Ehkä aikaisemmin lapset viritettiin suoremmin ajattelemaan, mitä ovat ja mitä tarvisee tehdä? Tietomäärä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, laittaa päätä pyörälle, moni alkaa miettimään tarkoitustaan, miksi on olemassa, eikä se ole mitenkään yksinkertainen asia. Sitten kaupungistuminen, hektinen ympäristö, paljon ärsykkeitä, vähän rauhaa, syö ihmisen helpommin loppuun.

Onko jäähyjä käytetty niin pitkään edes, että niiden myöhäisvaikutuksista on tutkimustuloksia? Ja miten on mahdettu erotella se, onko tyyppi x vaikea, koska oli lapsenakin vaikea ja siksi paljon jäähyllä, vai tuliko hänestä vaikea niiden takia? Olisi kiva saada linkkejä tällaisiin väitteisiin.