Lopetin juomisen, mies ei tykkää

Minä olen, nyt puolitoista vuotta ilman. Oma mies on kyllä kannustanut, vaikka itse juokin.

Ennen teillä oli yhteinen ”harrastus”? Olet hänen silmissä tylsempi? tai jotain?

Selvät ovat tylsää seuraa ymmärrän kyllä. Ehkä voisit joskus kännätä miehen kaa, kompromissit kuuluu liittoon.

Mies on kateellinen. Sinä olet nyt "parempi ihminen" ja hän on jäänyt sinne viinan hajuiseen menneisyyteen.. Minulla kaverit vittuili kun lopetin juomisen ja laihduin / iho parani jne olin muutenkin iloisempi. Mitä muute se voi olla luin kateutta??

Mikä oli tämä kirja joka sai sut lopettamaan juomisen?

Kun sen tietää, että seuraava askel on miehen juomisen rajoittaminen. Siksi.

Poteeko mies huonoa omatuntoa juomisestaan ja on siksi kateellinen sinulle? Yllättävän monia ärsyttää läheisen tekemä positiivinen elämänmuutos sen vuoksi, että pelkää itse olevansa rinnalla jotenkin huonompi. Lapsellistahan tuollainen mielensäosoittaminen kyllä on.

Tsemppiä ja koita olla välittämättä miehen kiukutteluista! Jos känttyily vain jatkuu, niin ota ihmeessä asia puheeksi hänen kanssaan.

t. kaksi kuukautta sitten raitistunut

Vierailija kirjoitti:

Kun sen tietää, että seuraava askel on miehen juomisen rajoittaminen. Siksi.

Alapeukuttajat: ette usko vai?

jos on ollut riippuvainen, ei ole hyvä kännäillä lopettamisen jälkeen, kyllä turvallisinta on olla kokonaan ilman. Joissakin asioissa kompromission ok, muttei päihteiden kanssa. Sellainen, joka ei ole ollut rippuvainen, ei voine ymmärtää tätä.

Sain samansuuntaisia reaktioita läheisiltä, kun itse pidin 5kk juomalakkoa (enkä siis lakon aikana ollut suunnitellut kauanko se kestää, mietin sitäkin, että lopettaisin kokonaan, ja sanoin sen ääneenkin). Olin kuulemma tylsempää seuraa jos istuimme iltaa ja hän tiesi, etten juo, vaikka muuten ilta olisi mennyt ihan samalla kaavalla kuin ennenkin. Mutta eniten siinä kuulemma vaivasi oma huono omatunto: kun vertaa omaa juomista ihmiseen, joka ei juo ollenkaan, niin alkaa tuntua siltä, että itsellähän on tässä jo alkoholiongelma. Tämä tietysti tuottaa pahaa mieltä ja itsensä epäilyä. Monella on myös näistä itsesyytöksistä johtuen ajatus, että se juomaton osapuoli arvostelee toisen juomisia: oikeasti ne syytökset tulevat omasta pääkopasta, mutta se on helpompi syyttää sitä toista sen olon aiheuttamisesta, vaikka toinen ei olisi ikinä sanonut mitään poikkipuolista, ja olisi alkoholiton juoma kädessä mukana samoissa riennoissa kuin ennenkin.

Pidä valitsemasi tie, jos se tuottaa sinulle hyvää oloa ja onnea elämään. Puhu rauhallisesti miehesi kanssa, että et arvostele hänen juomistaan, et oleta hänen lopettavan, ja olet lopettanut vain ja ainoastaan oman hyvinvointisi vuoksi etkä syyllisyyden, paremmuuden tai arvostelun tunteesta. Luulisi rauhoittavan miestäsikin jos selität tämän hänelle rauhallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämä kirja joka sai sut lopettamaan juomisen?

Allen Carren, Easy Way To Control Alcohol. Lopetin polttamisen n. 5 vuotta sitten allenin Stumppaa Tähän-kirjan avulla, silloinkin lopettaminen kävi kivuttomasti. Suosittelen!

Mukavalta tuntuu kuulla ensimmäistä kertaa jotakin positiivista kommenttia asiaan😗 olen itsekin kyllä ylpeä itsestäni, en vaan viitsi tuoda sitä julki oikeassa elämässä koska aihe tuntuu ärsyttävän. Sitä olen pelännyt että olenko nyt miehen mielestä tylsä, vaikka olen iloisempi kuin aikoihin...🤔

Ap

Kysy siltä mieheltäs, ei me sitä tunneta. Kai se nyt joskus on selvä ja osaa puhua?

Vierailija kirjoitti:

Kysy siltä mieheltäs, ei me sitä tunneta. Kai se nyt joskus on selvä ja osaa puhua?

Kysyin kyllä. En ole saanut vastausta, ärsyyntyy vain. En enää viitsi ottaa koko aihetta esille

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt jonkin aikaa ollut juomatta. Siihen asti join monta vuotta n. 13-15 annosta viikossa. Minua asia on häirinnyt ja niinpä luin erään kirjan ja lopetin ilman ongelmia; en halua enää ikinä juoda.

Yllätyksekseni mies äksyilee koko aiheesta ja vähän väliä tuo esille ettei aio lopettaa; hänkin on juonut useamman vuoden n.20 annosta viikossa välillä menee enemmänkin. Minä en ole hänen lopettamistaan edes odottanutkaan, ollut vain tyytyväinen omaan olooni. Tosi kiva kun ei kertaakaan ole voinut ilmaista olevansa tyytyväinen minun puolesta, äkäinen vain. En viitsi enää ottaa asiaa puheeksi, tuntuu olevan niin herkillä... onko hän kateellinen? Vai ärsyyntynyt kun ei ole juomakaveria enää? Muita paikalla jotka ovat lopettaneet juomisen kokonaan ja tyytyväisiä ratkaisuunsa?

Sun miehellesi tuo mitä teit on ikävä peili. Ennen hän voi puolustautua että kun sinäkin niin hän myös, ja se on ihan normaalia.

Myös joka juo, haluaa että muutkin juo, ne kokee epämukavaksi jos lähellä on selviä. Niillä tulee huonommuus.

Myös miehesi kaikkeen toimintaan liittyy alkoholi. Nyt ehkä sinun kanssa pitäisikin joskus vaikka olla ajokunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämä kirja joka sai sut lopettamaan juomisen?

Allen Carren, Easy Way To Control Alcohol. Lopetin polttamisen n. 5 vuotta sitten allenin Stumppaa Tähän-kirjan avulla, silloinkin lopettaminen kävi kivuttomasti. Suosittelen!

Mukavalta tuntuu kuulla ensimmäistä kertaa jotakin positiivista kommenttia asiaan😗 olen itsekin kyllä ylpeä itsestäni, en vaan viitsi tuoda sitä julki oikeassa elämässä koska aihe tuntuu ärsyttävän. Sitä olen pelännyt että olenko nyt miehen mielestä tylsä, vaikka olen iloisempi kuin aikoihin...🤔

Ap

Muistosi hävettää ja pelottaa ja nolottaa, juomattomuutesi on uhka sille harhalle missä hän elää, että hänen juomatavat on ok ja normi.

Hän on sulle kade.

Ap nostan sulle hattua. Pidä toi linja.

Kiitos kaikille tsempeistä, aaveella on tänään ihania ihmisiä 😄 itselle tämä kuitenkin ollut iso asia, mukava saada jollekin puhua ja vähän kehaistakin..😊

Ap

Miehesi on typerys. Ja kateellinen, koska ei itse pysty samaan.

Ihmeellisiä nämä kadeväitteet. "Koska ei itse pysty samaan", todetaan, joten mies on siis tällä logiikalla alkoholisti. Ja siitä jatkaen ei luulisi olevan vaikea käsittää, miksi mies haluaa juopottelevaa seuraa ympärilleen. Koska se on lopun alkua, tuollaisia määriä käyttävää miestä ei kukaan pitkään selvin päin katsele, ja mies tietää tämän.

Ihan rehellisesti etkö ole ruvennut katsomaan miehen juomista vähänkään eri silmällä nyt kun lopetit? Esim. ajatellut, että hän voisi olla fyysisesti viehättävämpi jos elintavat olisivat paremmat? Jos ryyppäsitte ennen yhdessä, mitä nykyään teet silloin kun toinen ottaa?

Itse en pystyisi enää olemaan miehen kanssa joka juopottelee kotona. Liian heikko luonne, etten alkaisi itsekin ottamaan ja sellaista elämäntapaa en halua. Ehkä miehellä on esim. kaveripiiristä kokemuksia, että eriävä suhde alkoholiin voi rikkoa parisuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti etkö ole ruvennut katsomaan miehen juomista vähänkään eri silmällä nyt kun lopetit? Esim. ajatellut, että hän voisi olla fyysisesti viehättävämpi jos elintavat olisivat paremmat? Jos ryyppäsitte ennen yhdessä, mitä nykyään teet silloin kun toinen ottaa?

Itse en pystyisi enää olemaan miehen kanssa joka juopottelee kotona. Liian heikko luonne, etten alkaisi itsekin ottamaan ja sellaista elämäntapaa en halua. Ehkä miehellä on esim. kaveripiiristä kokemuksia, että eriävä suhde alkoholiin voi rikkoa parisuhteita.

En halua häntä painostaa mitenkään, mihinkään. Tiedän ettei hän ole vielä siinä pisteessä että myöntäisi edes itselleen ettei nuo määrät enää normaaleja ole. Jotkut juo enemmänkin, mutta kyllä noista meidän määristä koukku tulee.

Itse katson mieheni juomista nyt lähinnä säälien. Tämän pidän omana tietonani, lähinnä toivon että hän näkisi minusta alkottomuuden edut ja alkaisi harkita itsekin samaa.

Ap